Lue keskustelun säännöt.
Kohta 4 vuotias poika kakkaa housuihinsa
Huolestunut
15.12.2016 |
Hei!
Haluaisin saada jotakin tolkkua että mitä tässä enään kannattaisi tehdä. Noin 2 kuukautta sitten lapsi muutti meidän perheeseen äitinsä luota. Hänen äitinsä oli vasta tämän kesän alussa alkanut opettamaan olemaan ilman vaippaa yöllä... elikkä poika käveli päivät pitkät vaippa päällä yms.
No, sitten paljastui että äidillä on keskivakava/vakava masennus jonka takia ei ollut muuta tehnytkään kun istuttanut lasta telkkarin edessä ja ollu tekemättä mitään pojan kanssa. Elikkä poika muutti meille sitten koska hänellä alkoi lääkitys...
On paha olla koska emme koskaan huomanneet mitään ja äiti oli hyvä kätkemään olonsa. Ainoa asia että vaikka kuinka yritimme patistaa ja keskustella että pojan kehitys alkaa hidastumaan niin hän ei sitä ottanut kuuleviin korviin. Hänen vastaus oli vain että "tehkää te"... poika silloin oli ainoastaan joka toinen viikonloppu meillä. Tottakai yritettiin ja kannustettiin, menimme yhdessä vessaan jne. Onnistuttiin. Mutta sitten äiti löi jokaisen edistymis askeleen maan tasalle ja oltiin jälleen kerran lähtlöruudulla.
Nyt näiden kahden kuukauden aikana olemme saanneet edistystä aivan mahtavasti! Lapsi ei tarvitse radiota nukahtaakseen (niinkuin äidin luona) taikka yövaloa. Emme myöskään enää ollenkaan käytetä vaippoja. Kaikki mennyt mainiosti, välillä takapakkia niinkuin kuuluukin mutta nyt... kolmen viikon kakattomien housujen jälkeen sama alkoi taas mutta jollakin tapaa tuntuu siltä että tämä ei ole enään normaalia, jotenkin hänen käyttäytymisensä ja olemuksensa vaikuttaa siltä että kaikki ei ole okei päässä. Tuntuu hirveältä sanoa se taikka kirjoittaa.. mutta emme tiedä minne kääntyä taikka onko tämä vain ihan normaalia takapakkia ja huolestun turhaan... toivon että pystytte rakentavasti auttamaan ja neuvomaan. Kiitos.
Kommentit (6)
Tapaako kuitenkin äitiään sääännöllisesti? Äiti on kuitenkin ollut ykkönen hänen elämässään joten tuo on iso muutos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä on 4,5-vuotias poika, joka kakkaa edelleen vaippaan eikä ole yökuiva. Päiväkuiva on ollut alle 2-vuotiaasta. Yökasteluun aletaan puuttua vasta n. 6-vuotiaan kohdalla, koska sitä ei voi opettaa vaan lapsi oppii sen kun on fyysisesti siihen valmis.
Housuun kakkaamiseen voi olla monia syitä. Useilla voi olla huonoja kakkaamiskokemuksia (ummetus) jolloin lapsesta tuntuu turvallisemmalta tehdä kakka vaippaan. Kannattaa kannustaa pytylle tai edes potalle, mutta painostaa ei saisi.
Luulen kuitenkin että teidän kohdalla nuo vaipattomuusasiat ei ole se suurin ongelma. Lapselle on suuri trauma joutua eroon äidistään, vaikka äiti olisikin ollut sairas. Jos olette saaneet häneltä jo muuten vaipan pois, niin edistys on tilanteeseen nähden huimaa. Kannattaa varmaan jatkaa lasta kuunnellen ja kannustaen, askel kerrallaan. Jos hän on elänyt 4 vuotta masentuneen äidin kanssa, hänestä ei yhdessä yössä kuoriudu taidoiltaan täysin ikätasollaan olevaa lasta. Apua voitte hakea esim. lapsen oman neuvolan kautta.
Äiti ei ikävä kyllä ole ollut ykkönen. Olemme saanneet näin jälkeenpäin tietää että poika on aina ollut jossain muualla paitsi äitinsä luona. Koska äidillä aina ollut kaikkea muuta "tärkeämpää".. Eikä poika itse edes ole maininnut äitiään kuin kahdesti... joka on todellakin harmillista koska mielestäni äidin pitäisi olla tärkeä ihminen jne :(
Äiti on nyt myös päättänyt ettei halua tavata lasta. Elikkä hän on nyt kerran nähnyt poikaa ja nyt EHKÄ jouluna tapaa hänet jos on silloin kotona kun poika lähtee mummolle käymään.
- Huolestunut
Tämä on totta.. lapsi on aikalaila ollut laiminlyöty koko tämän ajan koska ikävä kyllä äitiä ei ole kiinnostanut oman lapsen vointi taikka terveys. Annamme kaiken rakkauden ja huolehdimme. Kannustamme ja jatkamme oppimista lapsen ehdoilla. Ehkäpä se että näytämme miten olla perhe ja hyväksytty sellaisena kun on, antaa lapselle hyvän alun josta on helpompi mennä eteenpäin. Askel askeleelta.
- Huolestunut
4-vuotias on pieni. Aikaa, kärsivällisyyttä ja rakkautta hän tarvitsee. Hakekaa apua neuvolasta, MLL:stä.
Tähän en muuta osaa sanoa kuin että tarvitsette kärsivällisyyttä asian suhteen. Lapsella voi myös olla ikävä äitiään, uusi tilanne tämä teidän luona asuminen. Lapsi tarvitsee rakkautta, huolenpitoa, hellyyttä ja huomiota sekä opetusta ja kannustamista. Häneltä on voinut pitkään puuttua tärkeitä asioita elämästä, kuten nuo äsken mainitsemani. Asiat korjaantuvat kärsivällisyydellä ja ajan kanssa.