Lastemme tulevaisuus. Oletteko huomanneet, että nyt tahdotaan vähemmän lukion käyneitä?
Opinto-ohjaajien tekemä aivopesu on alkanut. Lapsia kehotetaan hakeutumaan muihin kuin lukio-opintoihin. Vaikka lapsesi olisi opintomenestykseltään luokan parhaimmistoa tai ainakin yli keskitason, niin lukiotahan ei kannata opon mielestä käydä! Taitaa olla kovat paineet laskea lukioon menevien ja ammattikorkeaan ja yliopistoon pyrkivien määrää? Kuka määrää opoille, että nyt harjoitatte tällaista koulutuspolitiikkaa?
Kommentit (12)
No ihan loogista, kun tosiaan nyt on oikeasti tää akateeminen työttömyys, eli akateemia on ihan oikeasti liikaa.
Sinäkö sen muksun meinasit elättää sitten kun se valmistuu suoraan työttömyyskortistoon?
Tuputtavat kaikille ammattikoulua ja vain he, jotka eivät usko opoa, hakevat lukioon. Viimeiset hetket, joita ei kannata missata, saada akateeminen koulutus verorahoilla?
Höpsistä rallaa. Päinvastoin, lukioon kannustetaan menemään jo siksikin, että kunnon yleissivistys on olennaisen tärkeää, kun tulevaisuudessa ammattia joutuu vaihtanaan todennäköisesti useampaankin kertaan työuran aikana. Jos koulutuspohja on ohut, vaihtaminen on hankalampaa. Sitä paitsi monet keskiasteen tutkinnotkin vaativat lukiopohjaa tai ainakin siitä on hyötyä alaa vaihtaessa, ei tarvitse suorittaa monia yleisaineita.
T. Kaksi teiniä juuri parin vuoden sisällä kahdesta eri yläkoulusta lukioon saattanut äiti ja siten aika monessa opojen illassa istunut
Tietty vanhemmillakin voi olla aivan vääriä kuvitelmia siitä, mikä on hyväksi lapselle. Siis toivottavasti jokaisella lapsella olisi viisaita ihmisiä ympärillään miettimässä valintoja.
Omasta kouluajasta on jo aikaa. Silloin opon tunnit olivat meidän koulussa aivan tyhjänpäiväisiä. Opettajalla ei tainnut olla oikein mitään koulutusta, vaikka oli reksiksi ylennyt.
Tämä on salakavala juoni luokkaerojen kasvattamiseksi. Ohjataan massoja alemman tason koulutukseen, jotta he päätyvät duunareiksi. Kun tarpeeksi paljon on tarjolla duunareita, heidän palkkojaan voidaan laskea, koska työpaikoista syntyy kilpailua ja vähimpään tyytyvä saa paikan.
Samalla ylemmän koulutuksen paikkoja voidaan vähentää ja akateeminen massa pienenee. Kun tarjolla on vähemmän virkamiehiä ja asiantuntijoita, heistä voidaan kilpailla paremmilla palkoilla.
Näppärästi kärjistettynä.
"Taitaa olla kovat paineet laskea lukioon menevien ja ammattikorkeaan ja yliopistoon pyrkivien määrää?"
Jatko-opintoihin pääsee myös ammattikoulupohjalla. Itse olen ammattikoulun käynyt, nyt opiskelen amkissa, moni opiskelukaveri myös on ammattikoulupohjainen.
Mutta meno ammattikoulussa oli kyllä sellaista, että ei ne riehujat ja "widdu ei kiinnosta joku koulu!1" -tyypit missään lukiossa olisi pärjänneet, kun eivät helppoja ammattikoulukurssejakaan saaneet läpi ja hylättyä tuli hylätyn perään.
Ja meidän ryhmässä pieni vähemmistö oli niitä, joita kiinnosti ja jotka pärjäsivät hyvin. Lopuille ei ollut kukaan tainnut kertoa, että oppivelvollisuus on päättynyt ja pakko ei ole enää koulussa olla jos ei tosiaan kiinnosta.
Että mitenkä se jengi lukiossa...
Vierailija kirjoitti:
"Taitaa olla kovat paineet laskea lukioon menevien ja ammattikorkeaan ja yliopistoon pyrkivien määrää?"
Jatko-opintoihin pääsee myös ammattikoulupohjalla. Itse olen ammattikoulun käynyt, nyt opiskelen amkissa, moni opiskelukaveri myös on ammattikoulupohjainen.
Mutta meno ammattikoulussa oli kyllä sellaista, että ei ne riehujat ja "widdu ei kiinnosta joku koulu!1" -tyypit missään lukiossa olisi pärjänneet, kun eivät helppoja ammattikoulukurssejakaan saaneet läpi ja hylättyä tuli hylätyn perään.
Ja meidän ryhmässä pieni vähemmistö oli niitä, joita kiinnosti ja jotka pärjäsivät hyvin. Lopuille ei ollut kukaan tainnut kertoa, että oppivelvollisuus on päättynyt ja pakko ei ole enää koulussa olla jos ei tosiaan kiinnosta.
Että mitenkä se jengi lukiossa...
Näinhän se on. Tosin ammattikoulupohjalta pääsee vain ko. alan amk:iin, ei voi valita mitä vaan alaa, joten vähän se on huonompi väylä sellaiselle, joka ei vielä peruskoulun jälkeen tiedä, mitä haluaa tai joka joutuu isona vaihtamaan alaa - yhä useampi tulevaisuudessa joutuu, kun ammatteja häviää.
Vierailija kirjoitti:
"Taitaa olla kovat paineet laskea lukioon menevien ja ammattikorkeaan ja yliopistoon pyrkivien määrää?"
Jatko-opintoihin pääsee myös ammattikoulupohjalla. Itse olen ammattikoulun käynyt, nyt opiskelen amkissa, moni opiskelukaveri myös on ammattikoulupohjainen.
Mutta meno ammattikoulussa oli kyllä sellaista, että ei ne riehujat ja "widdu ei kiinnosta joku koulu!1" -tyypit missään lukiossa olisi pärjänneet, kun eivät helppoja ammattikoulukurssejakaan saaneet läpi ja hylättyä tuli hylätyn perään.
Ja meidän ryhmässä pieni vähemmistö oli niitä, joita kiinnosti ja jotka pärjäsivät hyvin. Lopuille ei ollut kukaan tainnut kertoa, että oppivelvollisuus on päättynyt ja pakko ei ole enää koulussa olla jos ei tosiaan kiinnosta.
Että mitenkä se jengi lukiossa...
Olisi kiva tietää kuinka moni lääkiksessä aloittava on käynyt lukion ja kuinka moni amiksen
Lääkikseen pääsee hoitajakiintiössä. Ensiksi ammattikouluun lähi- sitten ammattikorkeakoulutasoiseksi esim sairaanhoitajaksi ja sitten hoitajien kiintiöstä lääkikseen. Sitten kun ei hoitoala oikeasti kiinnostanutkaan (opot ohjaavat aika monia kilttejä tyttöjä hoitoalalle, pienet palkat, vuorotyö, paskaa), niin olet kusessa. Mihin pääset lähihoitajan tai sairaanhoitajan papereilla ilman lukiota, jos et tahdo lääkikseen (iso palkka, mutta samaa paskaa ja pitäisi silti olla vielä oikea asennekin, jota monella lääkärillä ei ole)?
Näinhän se on. Tosin ammattikoulupohjalta pääsee vain ko. alan amk:iin, ei voi valita mitä vaan alaa, joten vähän se on huonompi väylä sellaiselle, joka ei vielä peruskoulun jälkeen tiedä, mitä haluaa tai joka joutuu isona vaihtamaan alaa - yhä useampi tulevaisuudessa joutuu, kun ammatteja häviää.
Ei todellakaan noin. Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle, voit pyrkiä sen pohjalta mihin ammattikorkean tai yliopiston koulutusohjelmaan hyvänsä. Tsekkaa www.opintopolku.fi
Olisi hyvä, kun jokaisella lapsella olisi vanhemmat, jotka olisivat kiinnostuneita lapsensa koulunkäynnistä ja koulutusvalinnoista. Siten tulisi paremmin oikeita valintoja.