Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?
Itsellä ei tule mieleen muuta kuin se kun kaveri tuli kerran Joulukuussa käymään kylässä ja valitti että hänellä tekee mieli suklaata ja hetken oltuamme olohuoneessa ja kaverin valitusta kuunnellessa päätin keittää meille kahvit ja häippäisin keittiöön ja kun olin laittanut kahvin porisemaan, tulin takaisin ja huomasin että kaveri oli ottanut lasten suklaakalenterit jotka oli olleet olohuoneen tietokonepöydällä ja luukku luukun jälkeen aukoi ja pisteli suklaat suuhunsa
Kommentit (2728)
Eräs perustörkeys vieraalta on tuoda oma(t) koiransa mukanaan, vieläpä etukäteen kysymättä.
Pitäkää ne piskit itsellänne. Koiraihmisten perusvirhe on olettaa, että kaikki muutkin rakastavat yli kaiken heidän hurttaansa. Eivät rakasta, osa saattaa jopa inhota sitä sotkua, lemua ja meteliä minkä ne tuovat tullessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsuin kerran ystävän kylään ja laitoin kahvit ja tarjottavat. Noh heti kun hän saapui, hänen nenä oli kiinni puhelimessaan ja näpytteli sanaakaan sanomatta. Joi kahvinsakin kuin robotti, nenä kännykässä kiinni ja aina kun yritin puhua, hän viittoi mut olemaan hiljaa ja voitte kuvitella kuinka ärsyttävää se oli! Oikeesti teki mieli napata se puhelin sen kädestä ja heittää se ikkunasta ulos.
Tunnin oli kylässä ja koko aikana ei sanonut mitään, näpytteli puhelintaan, joi kahvinsa ja sitten läks, sanomatta sanaakaan. Tän jälkeen en oo pyytänyt kylään
Olisiko ihan vähän tullut värikynää juttuun? Jos vieras käyttäytyisi oikeasti noin, niin lähtisin itse pois kotoa mitään sanomatta ja jättäisi vieraan sinne yksin :D
Ei tartte värikynää. Meilläkin kävi tollasia vieraita ensin silloin kun kännykät oli uus juttu, ja nyt uusi aalto älypuhelinten kanssa. Ihan pimeetä touhua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisko kerran kysyi olisko mulla yhtä tiettyä pesuainetta. Oli. Sanoin ettei ole, koska toinen pullo oli oma avattu ja vain vähän jäljellä ja toinen menossa lahjaksi. (On sellaista tosi hyvää ja kalliimpaa jota joutuu jälleenmyyjältä tilata eikä oo helposti saatavilla)
Tuli sitten viikon sisään kyläään ja oli wcssä käydessään penkonut kaapit ja tuli sieltä sen kanssa ulos ja ilmoitti että olihan sulla tätä, anna mulle.. oli pakko vaan sanoa että aijaa en yleensä säilytä siellä, en tiennyt että on... Ota vaan...Mikä ihmeen pakko? :o Minä olisin sanonut, että se on varattu lahjaksi, ja ylimääräisiä kappaleita ei valitettavasti ole.
Tuli sellainen olo että pakko, kun olin jo sanonut ettei meillä ole. Siinä kohtaa kun hölmistyneenä tokaisin että ai meillä olikin, niin en voinut alkaa kertoa että oli lahjaksi varattu..
Tulipa mieleen kun muutin miesystäväni kanssa yhteen. Asunto oli alunperin hänen nimissään, johon muutin sitten jälikäteen. Siskonsa tuli kerran miehensä ja poikansa kanssa kylään (en tuntenut siskoa oikeastaan ennestään) ja tää poika sai hirveet hepulit, hyppi sohvalla, halusi nuolla kaikkien naamaa, sylki mun käsilaukkuun, roikkui verhoissa ja kaikki mitä teki oli äidin mielestä vain söpöä. Ovat yhden kerran sen jälkeen vierailleet meillä ja en voi kertoa mitä silloin tapahtui, olisi liian tunnistettavaa. Mutta siis niin törkeää käytöstä kaikilta. Lapsi oli sen verran iso että olisi ymmärtänyt puhetta ja kieltoja. Entä jos minä menisin heille ja tekisin samat temput? Ei olisi varmaan hyväksyttävää? Onneksi eivät oo vierailleet aikoihin... Vaikka lapsikin on varmaan jo niin iso että nää sekoilut on loppuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras useampana käyntikerralla muisteli mieheni häitä ex-vaimonsa kanssa. Tai heidän telttaretkiään.
Eräs tuttavaperheen nainen teki tätä paljon. Hän järjesti omia häitään ja joka ikisessä asiassa vertasi kun mieheni ja hänen ex-vaimonsa häissä oli tuo näin ja tämä noin. Tai sitten vaan muisteli niitä häitä. Tämä oli todella kiusallista, koska olin menossa naimisiin mieheni kanssa, emmekä (varsinkaan mieheni) tarvineet muistutusta entisistä virheistä. Lisäksi hänellä on välillä edelleen järjetön tarve juoruilla tuosta mieheni exästä, milloin on hänet nähnyt missäkin ja kenen kanssa jne. Itse en ole tuota exää koskaan nähnytkään, joten ei minua tuntemattoman ihmisen liikkeet kiinnosta.
Tässä on ihmisten suhteen eroja, miten herkkähipiäisiä ovat exien suhteen. Joillekin exät on luonteva osa elettyä elämää, toisille niitä ei voi mainitakaan... jälkimmäisille tyypeille en puhu heidän existään enkä varsinkaan nyksiensä kuullen, mutta jotenkin se on hankalaa... normaalisti pitkäkestoisissa ystävyyssuhteissa tulee ajoittan muisteltua vanhoja juttuja ja joskus niihin liittyy se ex. Sitten kun sitä ei voi mainitakaan, saa olla kieli keskellä suuta ja tuntuu, että se ystävyyskin kapeutuu, kun yksi osa-alue menneisyydestä siirtyy kiellettyjen puheenaiheiden listalle.
Mielestäni tässä on kyse normaalista hienotunteisuudesta. Tottakai existä voi puhua, mutta ei kai niitä tarvitse kaiken aikaa muistella ja vieläpä häitä? Tällainen voi olla kiusallista niin nyxää kuin exän exääkin kohtaan.
Mun tätillä kävi vieras muutaman kerran vuodessa, tuli käymään ja oli hiljaa koko muutaman päivän vierailun ajan. Sama juttu ex-anopilla, ystävä tuli ja oli pari päivää eikä pukahtunut juuri muuta kuin kiitos ja näkemiin. Ei sitä pidetty tuohon aikaan niin hirveänä, toki kummallisena. Ihmiset olivat loppujen lopuksi aika suvaitsevaisia. Yksi kyläläinen oli aivan tyytyväinen (kesällä) kun sai vaihtaa pari sanaa talon portailla, koskaa ei pyynnöistä huolimatta halunnut sisään taloon kylään. Kukaan ei nostanut mitään ihme haloota tästäkään tapauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
roosamaria90 kirjoitti:
Olin jotain 12 ja isoveljen kaveri tuli kylään ja isällämme oli sellainen avattu shampanja tms pullo josta he olivat äidin kanssa maistaneet ja tosiaan isoveljen kaveri näki tämän pullon ja kuulemani mukaan oli juonut sen ja sitten saanut jonkinlaisen 'älynväläyksen' ja oli laittanut siihen pulloon vettä ym, oli kait tajunnut että eihän se vesi ollut sen shampanjan väristä ja tosiaan sai 'älynväläyksen' ja oli kussut pulloon. Voitte sitten arvata kuinka siinä kävi kun vanhemmat olivat ottaneet pullon, juhlistaakseen isän uutta työpaikkaa.
En usko että tämä on totta. Ja alapeukutusten mukaan ei usko kukaan muukaan. Ensinnäkään en usko että kukaan olisi oikeasti noin TYHMÄ että tekisi noin, ellei oikeasti ole mielenvikainen. Ja toisekseen ainakin itse aina haistan juomia joita aion juoda, jäänyt tavaksi.
Sinun argumenteistasi en tiedä, mutta KUKAAN ei ensin maista samppanjaa ja sitten laita avattua pulloa jemmaan odottamaan "parempia aikoja" :D
Kyllä minä ainakin olen MONESTI avannut samppanja ym kuohari pullon ja saattanut ottaa lasillisen ja sitten laittanut pullon pois. Tosin onhan se aika "hapotonta" yms sen jälkeen, mutta ei haittaa. Joten ei pidä yleistää että kukaan ei muka tekisi noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hei te kaikki kahvia juomattomat, joiden vierailla kahvihammasta kolottaa! pikakahvi on riittoisaa ja säilyy melko hyvin :) tarvitset vain vedenkeittimen ja purkin pikahvia, niissäkin on eri makuja ja vahvuustasoja.
Pikakahvi ei ole lähelläkään oikeaa kahvia,en ole kertaakaan ostanut sitä.
Ei niin, se on parempaa... Esim. Pirkka-pikakahvi on hyvää. Kerran olen joutunut vieraalle tarjoamaan ja hän totesi että tämähän on yllättävän jees. Itse juon nykyään kokonaan pikakahvia.
Kun meille saapui kylään tuttuja, niin sanoin heille kohteliaasti, että "Olkaa kuin kotonanne".
Nuohan sitten heittivät meidät talon asukkaat samantien ulos, koska he eivät itse tykkää vieraista.
Ex-avomiehen työkaveri tuli kylään, esitteli itsensä minulle ja kätteli, mutta työnsi toisen kätensä jalkoväliini. Onneksi olin lähdössä ulos, ettei tarvinnut jäädä tämän törkimyksen kanssa samaan tilaan. Kun tulin kotiin mies oli lähdössä, mutta ehti vielä eteisessä kouraista rintaani. Sovimme exän kanssa, ettei tyyppiä enää meille kutsuta.
Joskus nuorena asuessani exän kanssa yhdessä, baarireissun jälkeen meille tuli mieheni ystävä yöksi. Aamulla menin suihkuun, otin pyyhkeeni naulakosta, ja tapani mukaan kuivasin siihen ensimmäiseksi kasvoni. En siinä vaiheessa tiennyt, että meiltä oli vessapaperi loppunut, mieheni ystävä oli käynyt paskalla, ja pyyhkinyt kännissä perseensä pyyhkeeseen, ja laittanut sen pokkana takaisin naulakkoon. Arvatkaa oksensinko kun pyyhin naamani siihen !! Ja mulle vaan naurettiin.. Ei ollut kyllä yhtään hauskaa mun mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras useampana käyntikerralla muisteli mieheni häitä ex-vaimonsa kanssa. Tai heidän telttaretkiään.
Eräs tuttavaperheen nainen teki tätä paljon. Hän järjesti omia häitään ja joka ikisessä asiassa vertasi kun mieheni ja hänen ex-vaimonsa häissä oli tuo näin ja tämä noin. Tai sitten vaan muisteli niitä häitä. Tämä oli todella kiusallista, koska olin menossa naimisiin mieheni kanssa, emmekä (varsinkaan mieheni) tarvineet muistutusta entisistä virheistä. Lisäksi hänellä on välillä edelleen järjetön tarve juoruilla tuosta mieheni exästä, milloin on hänet nähnyt missäkin ja kenen kanssa jne. Itse en ole tuota exää koskaan nähnytkään, joten ei minua tuntemattoman ihmisen liikkeet kiinnosta.
Tässä on ihmisten suhteen eroja, miten herkkähipiäisiä ovat exien suhteen. Joillekin exät on luonteva osa elettyä elämää, toisille niitä ei voi mainitakaan... jälkimmäisille tyypeille en puhu heidän existään enkä varsinkaan nyksiensä kuullen, mutta jotenkin se on hankalaa... normaalisti pitkäkestoisissa ystävyyssuhteissa tulee ajoittan muisteltua vanhoja juttuja ja joskus niihin liittyy se ex. Sitten kun sitä ei voi mainitakaan, saa olla kieli keskellä suuta ja tuntuu, että se ystävyyskin kapeutuu, kun yksi osa-alue menneisyydestä siirtyy kiellettyjen puheenaiheiden listalle.
Mielestäni tässä on kyse normaalista hienotunteisuudesta. Tottakai existä voi puhua, mutta ei kai niitä tarvitse kaiken aikaa muistella ja vieläpä häitä? Tällainen voi olla kiusallista niin nyxää kuin exän exääkin kohtaan.
Juuri näin. Ei ole kyse herkkähipiäisyydestä. Muistelemisen idea on kelata vanhaa juttua yhdessä hyvillä mielin. Jos on erottu niin siihen on syynsä eikä vanhoja ikävöi. Tulee vaan huono fiilis kaikille.
Jotkut vieraat olettaa että talon teinit on lastenvahteja. Ei muuten todellakaan ole! Teinit keskustelee aikuisten kanssa kahvipöydässä hetken ja lähtevät sitten menemään.
Tästä on jo aikaa. Lapsuudenystäväni kutsui itsensä ja lapsensa meille kylään. Sovittiin, että lauantaina tulevat käymään.
Perjantai-iltana kymmenen pintaan katselimme rauhassa telkkaria, kun ykskaks alkoi pihalta kuulua ääniä. Katsoimme ikkunasta ja voi itku: siellä oli taksi, josta purkautui väkeä kuin pienestä kylästä.
Ystäväni, hänen kolme lastaan ja upouusi poikaystävä olivatkin päättäneet aikaistaa vierailua. Kymmeneltä illalla!
Kohta soi ovikello ja oven koputus, kun ei tarpeeksi nopeasti keretty avaamaan. Häsläriremmi tunki sisälle yllätystä kiljuen. Olivat saaneet kuningasidean tullakin jo nyt 'ilahduttamaan' meitä vierailullaan. Arvatenkin aikuiset olivat hiukan maistissa.
Heti siinä ovella vanhin (n. 9v) lapsista alkoi vaatia, että meidän pitää maksaa taksikulut äidille, kun heillä on niin vähän rahaa. Äitinsä nyökytteli iloisena vieressä.
Lapset heittivät vaatteensa ympäri asuntoa ja alkoivat kiljua nälkää, uhosivat mulle, että äkkiä ruokaa. Oli kuin pyörremyrsky olisi iskenyt ja olimme miehen kanssa, että mitä hel.....ä?
Lasten äiti ja poikaystävä, jota ei oltu koskaan nähty, kävelivät ilman esittelyjä suoraan jääkaapille. Onko siideriä? Onko olutta, viiniä, väkeviä?
Karita (äiti, nimi muutettu) kehoitti minua laittamaan syötävää nopeasti, kun lasten pitää saada iltapalaa ja heitäkin jo hiukoo!
Poikaystävä kehoitti miestäni laittamaan saunan päälle..
Tähän mennessä emme olleet mieheni kanssa päässeet sanomaan oikeastaan mitään kaiken kiljumisen yli, mutta lapset ja aikuiset vieraat olivat jo kerenneet kaikille keittiön kaapeille.
Tilanne oli kuin jostain b-luokan komediasta, jotenkin vaikea uskoa sillä hetkellä.
Karita jatkoi muina miehinä, että eikö ollutkin kiva, kun tultiin yllätyksenä? Voidaan olla koko viikonloppu, kun ei ole muutakaan sovittuna. Niin, ja mun kuulemma kannattaisi ruveta heti ruoan jälkeen laittamaan lapsille nukkumapaikkoja, pienimmät ainakin alkaisivat varmasti pilkkiä sen jälkeen.
Nuorin, ehkä 2v, pissasi housuihin ja matolle. Vaippaa ei tietenkään ollut, pitihän vaipattomuutta harjoitella.
Paljon muutakin ehti tapahtua, mutta lopulta mieheni pisti kerrasta homman poikki.
Karjaisi kuin alfauros, että nyt riittää! Kerätkää kamppeenne, tilaan teille heti taksin.
Tuli syvä hiljaisuus ja saimme kuulla ettemme tiedä vieraanvaraisuudesta mitään ja olette törkeitä ja kaikkea mitä nyt keksivät. Taksirahaakin kehtasivat vielä pyytää.
Lähtivät, eikä takaisin tarvitse tulla. Jos mietitte, onko tällaisia ihmisiä olemassa, niin kyllä on! Enpä olisi Karitastakaan arvannut, kun en ollut vuosiin nähnyt.
Kaverini oli minun luonani yötä, koska oli tullut toiselta paikkakunnalta työasioissa asuinkaupunkiini pariksipäiväksi. Kysyi voisinko heittää hänet lauantaiaamuna ensimmäisen asiakkaansa luokse.
Aamulla lähdettiin sitten molemmat vähän krapulassa perjantai-illan riennoista autollani kaverin asiakkaalle. No päästiin perille ja kaveri sanoo, että minähän voisin odotella hetken aikaa tässä lähistöllä jos hän tarvitsee asiakkaansa kanssa kyytiä. Olin aivan äimänä, ettäkö minun olisi pitänyt jäädä auton kanssa lauantaiaamuna pyörimään johonkin tuntemattomalle alueelle, että hän ja asiakkaansa olisi saanut ilmaiset kyydit. Sanoin ,että täytyy lähteä pesemään auto ja että soitan sitten kun olen sen pessyt. Lähdin samoin tein takaisin kotiin.
Kaveri soitti vielä perään, että missä olen? Sanoin, että ohoh ainiin unohdin soittaa ja olen jo kotona, pääsette julkisilla nopeammin. Vitutti tuo ylimielisyys ja ajattelutapa, että minun pitäisi lauantaina kuskata hänen asiakkaitaan ympäri kaupunkia. Jotkut on röyhkeitä!
lapsen kummitädin piti perheineen tulla kylään, olimme leiponeetkin. ei kuulunut, laitoin pari kertaa viestiä ja arvelin sitten, etteivät jostain syystä tulekkaan. klo 20.00, kun olin juuri suihkuun menossa ja mies syötti iltapuuroa lapselle, soi ovikello...
Vierailija kirjoitti:
lapsen kummitädin piti perheineen tulla kylään, olimme leiponeetkin. ei kuulunut, laitoin pari kertaa viestiä ja arvelin sitten, etteivät jostain syystä tulekkaan. klo 20.00, kun olin juuri suihkuun menossa ja mies syötti iltapuuroa lapselle, soi ovikello...
Mihin aikaan olitte sopineet heidän tulevan?
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vieraat olettaa että talon teinit on lastenvahteja. Ei muuten todellakaan ole! Teinit keskustelee aikuisten kanssa kahvipöydässä hetken ja lähtevät sitten menemään.
Mutta kun tekeehän se hyvää nuorelle naiselle oppia vähän pienten kanssa olemaan! Totta kai 14-vuotias Minna katsoo meidän pikku-Veetin perään ja leikittää, minäkin nuorena likkana vahdin pikkusisaruksia ja naapurin lapsia siinä samalla ihan pyytämättäkin! Ihana tilaisuus Minnallekkin päästä ihastelemaan söpöä Veetiäni, oi että! 15-vuotias Markku tosin voi olla ihan rauhassa, eihän poikien homma ole olla lastenlikkana. Ja Minna voisi samalla keittää meille aikuisille kahvit ja tarjoilla pöytään, ehkä leipaista vähän lämpimäisiäkin.
Tapahtui aikana ennen kännyköitä. Lapsuudesta muistan, kun kylään tuli pariskunta, eivät enää niin nuoriakaan, olivat äidin tuttuja, äitini lähti hakemaan lähikaupasta jotakin tarjottavaa, itse olin omassa huoneessani sen aikaa, kun menin käymään keittiössä, vieraat harrastivat sohvalla seksiä. Se on jäänyt elävästi mieleen, olin varmaan jotain 12-vuotias.
Johan on ihmisillä vieraita.. Miksi sitten kutsutte? Pitäkää ovet lukossa ja verhot ikkunassa.. :DD