Yöllinen paniikkikohtaus?

Kuulostaa tutulta, itsekin reagoin stressiin juuri noin. Mikään ei ole inhottavampaa  kuin herätä kesken unien henkeään haukkoen siihen järkyttävän ahdistavaan oloon, jota ei voi järjellä selittää. Joskus olen joutunut ihan miehen herättämään, että kuulisin hänen rauhoittavan äänensä, siinä tilanteessa ei halua olla yksin, mutta ei toisaalta joukossakaan. Hankala selittää, halusin vain antaa myötätuntoa sinulle, että kyllä tämä tästä taas helpottaa, se stressikin. Jaksamista sinulle erokuvioiden keskelle!

Helpottavaa kuulla, etten ole ainoa. Työ viime öinen oli itselleni täysin uutta. Joskus käynyt noin, että ehkä kerran ns säpsähtänyt kun on nukahtamaisillaan. Nyt tämä tosiaan jatkui outona ahdistavana kierteenä. Edelleen inhottava olo. Tukalaa olla töissä.

Mietityttää, että pitäisiköhän tässä hakeutua lääkärin pakeille ja aloittaa ssri lääkitys.. joskus sitä olen aikoinaan syönytkin, tosin silloin ajattelin että toiste en syö. Se turruttaa oudosti. No se kait idea onkin, mutta kun turruttaa myös positiivisia asioita.

Jatkan vielä. Olin ruokkiksella, eväänä keittoa. Sain syötyä noin 10 lusikallista ja sitten tuli täysi stoppi. Iski kuvotus ja paniikinoireita. Olen hienosti kyllä laihtunut tässä parin viikon aikana, mutta se ei kohdallani olisi kauhean suotavaa. Kotona onneksi ruokailu vielä sujuu. Ihan todella epätoivoinen ja stressaantunut olo. Minkä takia eroaminen toisesta ihmisestä voikin olla näin älyttömän ahdistavaa??

Ap