Syitä, miksi pitkään yhdessä olleet eivät ole toistensa fb-kavereita?

En keksi yhtään. Onnellisesti ollaan naimisissa, toistemme fb-kavereita ja yhteisiäkin kavereita on. Mutta eihän se mikään pakko olekaan.

Ei huvita olla. Muuta?

Miten se on niin vaikea ymmärtää, ettei Facebook kaikille merkitse koko elämää? Monet ovat siellä ehkä vain siksi, että haluavat kuulua esim. johonkin harrastusporukan ryhmään eivätkä koskaan lue eivätkä kirjoita siellä mitään muuten. Silloin on täysin yhdentekevää ketä siellä on kavereina.

Ja ajatelkaa - on nuoriakin ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan FB:ssä!

Uskomattoman tyhmä kysymys. Ap on varmaan tosi nuori tai tosi tyhmä.

Yksityisyys

Minä en taas näe oikein mitään hyvää syytä miksi olisin fb kaveri sellaisen henkilön kanssa jonka vierestä herään joka aamu. Kuulumiset vaihdetaan päivän aikana ihan muilla tavoilla kuin fb:n kautta.

Molemmilla on profiilit, mutta etenkään minä en käy siellä lähes koskaan. 

miksiKÖ jotkut pistävät faceen parisuhteensa ja pusukuvat, ja jutut iih, ihania sanoja mieheltä, kukkapuskia, lomamatkoja, avioliittoja, hääkuvia- KENELLE SEN haluaa kertoa? Oma epävarmuus takana? 

Oma exäni tekee näin. 

 PIILOTTAAKseen menneisyyttään.  Kateus ei ole syy siihen miksi "avaudun". Kun tietää rankan valehtelun, perheväkivallan, ja rikosilmoituksen  takana. Voi vain säälillä katso nykyistä teatteri menoa. Nainen luulee sitä rakkaudeksi.

Jaa, en mä kyllä nää mitään syytä ns. olla miehen kaveri FB. Mies ei postaile ikinä mitään, harvoin minäkään. Molemmat ollaan siellä omien ystävien takia yhteydenotto mielessä. Ja ei se mitenkään poissulje sitä faktaa, että ollaan onnellisia. Puhutaan paljon ja vietetään aikaa yhdessä joka päivä, miksi siis pitäisi FB olla myös? Tai siis en koe siihen tarvetta..

En ole FB:ssä. Mieheni on. Hän on yrittänyt saada minuakin käyttämään sitä, mutta en ole suostunut. En nää koko FB:ssä mitään järkeä.

Yksityisyyden varjeleminen tai toinen on facessa ja toinen ei. Minkä nettiin laittaa se siellä pysyy. Miksei ihmiset tajua tätä?