Onko sinulla koskaan karannut mopo käsistä shoppailumaniassa?

Ei ole. Vihaan shoppailua. Tavaran haaliminen ei ole mikään onnellisen elämän edellytys.

Joo, mutta ei koskaan mitenkään pahasti. Lähinnä ollut sitä että olen ostanut tarjouksesta vaikka shampoota ja huomannut jossain vaiheessa että oho, näitä onkin jo 5 pulloa ja sitten olen käytellyt varastoja pois. Joskus on tullut vaatteissa hutiostoksia, sellaisia "no kyl tää nyt on ihan ok", mutta ei näitäkään onneksi paljon ole eikä koskaan mitään älykallista.

Kesällä hurahdin washi-teippeihin ihan täysillä, ja tilasinkin niitä sitten lyhyen ajan sisään noin 50 kappaletta. Onneksi havahduin: mihin hittoon yksi ihminen käyttää satoja metrejä jotain kuvioteippejä? :D Onneksi olivat halpoja, suurin osa euron tai alle kappale (kiitos Aliexpress!). Eipähän lopu koristeet hetkeen kesken...

Ei, ei ole sellaiseen varaa. Suosittelen samaa kaikille shoppausmaanikoille: pienempi palkkapussi, vähemmän morkkista shoppailusta.

6000€ television, yli 30€ keittiöpyyhkeen ja 130€ kynttiläsomisteen.

Minun shoppailumania kohdistuu vain matkoihin, ja on kyllä tullut kulutettua aika paljon enemmän rahaa kuin on ollut alunperin tarkoitus. Ei kyllä kaduta yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Ei, ei ole sellaiseen varaa. Suosittelen samaa kaikille shoppausmaanikoille: pienempi palkkapussi, vähemmän morkkista shoppailusta.

pahimmat shoppailumaanikot ostavat vaikka ei ole varaakaan. Luotolla saa. Postimyynnistä jne. Silloin kun järki sanele, vaan mania jyllää.

Shampoopulloja voi tulla ostettua liikaa.

Joskun lähtee lapasesta eli tulee törsättyä liikaa, mutta ei niin paljon, että kertyisi jotain rojuja nurkkiin tai rahat loppuisivat. 

En käy mopolla shoppailemassa. Mutta joskus tulee ostettua vaikkei aikoisi eikä tarvitsisi. Ikeaankin meni yllättäen 50€ vaikka piti vaan jotain pientä hakea.

On. Kun seurasin muutama vuosi sitten muotiblogeja ja erityisesti bloggaajien laukku-hankintoja, tulin hankkineeksi vintage-Chanelin. Siis ysärilaukun, joka siltikin maksoi noin 1000 €. :D Onneksi joku toinen urpo osti sen melkein heti, kun myöhemmin vein sen liikkeeseen jälleenmyytäväksi. Sinänsä laadun ostaminen kannattaa, kun aina laatutavaraa saa myytyä eteenpäin. Eikä muuten hintakaan tippunut paljoa. Hävettää kyllä tuo pinnallinen elämänvaiheeni, vaikka toisaalta edelleen ajattelen, että Chanel on klassikko. Ei vain ole minua varten. Nykyisin en seuraa mitään muotiblogeja, joten himotuksia ei tule. Jälkikäteen ajatellen oli tosi kauhea elämänvaihe, kun en voinut olla tilaamatta parin viikon välein esim. jotain vaatteita. Shoppailuaddiktio kyllä monesti kertoo ongelmista jollain elämän osa-alueella, kuten omalla kohdallani silloisen parisuhteen huonosta tilasta.

Yleensä ostamiseni on ollut suht järkevää, mutta nyt kun odotan esikoista, niin jonkinlaista sekoamista vauvan vaatteiden suhteen on ollut kieltämättä havaittavissa..