Suurperheelliset miten tulette taloudellisesti toimeen?
Huomasin että täällä näyttää olevan aikas plajon sellaisia joilla on lapsia enemmänkin niinpä aattelin kysästä vähän asioista.
Meillä on tällä hetkellä kolme lasta (10- ja 7- vuotiaat ja kuopus 10kk) ja olen alkanut haaveilemaan neljännestä.
Alunperin oli tarkoitus palata töihin syyskuussa mutta sain tietää ettei töitä ehkä enää olekaan tuossa paikassa joten ajattelin että sen neljännenkin vois pukata tässä samalla kun kerran jo kotona on. Mutta mutta mies ei ole oikeen innostunut asiasta kun tarvii vaihtaa autoa isompaan (pitäis kyllä muutenkin vaihtaa tuo porrasperämalli jossain vaiheessa farmariin). Ja pitäs kuulemma olla enemmän tilaa eli kaikille lapsille omat huoneet (nyt asutaan 5h+k asunnossa eli kaikilla lapsilla tällä hetkellä omat huoneet). Asunnon vaihtaminen ei ole mahdollista eikä mun mielestä edes tarpeellista kun ei alle kouluikäiset välttämättä tarvitse omaa huonetta.
Asuntolainaa on paljon ja maksetaan tällä hetkellä lainasta vaan korkoja eli noin vuoden kuluttua pitäs alkaa maksaa myös lyhennyksiä.
Vaatteita ym. kyllä olis nelosellekin ja saisin äitiyslomalla ihan hyvät rahat mutta kun pitäis sitten mennä heti nelosen äippäloman jälkeen töihin vaikka mun mielestä rahat riittäis kyllä vaikka olisin vähän aikaa hoitovapaallakin.
Isommilla lapsilla on kalliita harrastuksia (laskettelu kausikortteineen) kuten myös meillä vanhemmilla joten näihinkin menee rahaa aikas paljon. Tosin harrastusvälineet jäävät talteen nuorempia varten eikä joka vuosi tarvitse uusia ostaa.
Ja sitten esim. ulkomaanmatkat olis neljän lapsen kanssa tosi kalliita eli taitas matkustelu jäädä.
Miehen mielestä emme siis tulisi taloudellisesti toimeen joten haluaisin kuulla muiden kokemuksia.
Kommentit (8)
meillä kahdella vanhemmalla lapsella on eri isä eli saan heistä elatusmaksuja.
Lisäksi meillä kunta maksaa kuntalisää kotihoidontukeen tuon 200¿ kuussa.
Olisin itse valmis tinkimäänkin jostain esim. uusia vaatteita ei tarvitsisi ostaa niin paljon tai ainakin voisi käyttää hieman enemmän harkintaa niiden ostossa. Ja omat harrastukset mun olis pakko ainakin joksikin aikaa pistää jäihin jos tuon neljännen tekee raskaana ollessa ja pienen vauvan kanssa kun ei hirmuisesti lasketella eikä käydä jumppatunneillakaan.
Meillä ei siis tällä hetkellä ole rahasta tiukkaa ja minulla on lomia työpaikalla sisässä n. 9vko eli niiden korvauksetkin voisin nostaa sieltä pois jos tarve niin vaatii (ja jos töitä ei tuossa paikassa enää edes ole niin nuo rahat on siellä sisällä aivan turhaan)
Kertokaa myös mielipiteitä autoista joihin mahtuu neljän lapsen kanssa.
Ollaan hieman mietitty farkkumallia johon saisi lisäpenkkejä ja sitten vaan suksiboksi katolle. Autoon ei tarvitse mahtua tuplarattaita koska en isojen rattaiden kanssa liiku autolla.
ihan samaa, eli että miten suurperheeliset tulee toimeen taloudellisesti?
Itsellä tällähetkellä kaksi lasta ja kolmas haaveissa.. raskaudet on olleet tosi helppoja ja nautin raskaana olosta ja vauvasta niin paljon että lapsiluku saattaa kasvaa iän myötä huimiin lukemiin, jos talous antaa periksi!
ja kuudes käy joka toinen viikonloppu.
Meillä pelkästään mies on töissä ja minä saan kodinhoitotukea.
Kyllä se niin on,että kun rahaa tulee niin se melkein samantien myös menee.
Meille kuitenkin tämä on sopiva elämäntapa vaikka näitä rahahuolia aina onkin.Jotenkin sitä vaan aina sinnitellään eteenpäin.
Asumme 120neliöisessä omakotitalossa ja koululaisilla(3kpl)on omat huoneet ja kaksi pienintä jakaa huoneen ja me vanhemmat nukumme olohuoneessa.
Meillä on pikkubussi johon mahdutaan hyvin ja vielä tavaratkin.
Sitten meillä kyllä on aivan ihanat vanhemmat molemmilla jotka aina välillä auttavat jos joku yllättävä rahameno tulee.
Tämä on elämäntapa jota en vaihtaisi:)
Meidän perheessä lapsia on kahdeksan, 10kk-18v. Olen ollut kotiäitinä ensimmäisen lapsen syntymästä asti. Asumme ns. rintamamiestalossa, joten omia huoneita ei kaikille lapsille ole.
Me emme ole koskaan matkustelleet ulkomailla eikä meillä kellään ole mitään kalliita harrastuksia. Siinä mielessä lasten lisääntyminen ei ole muuttanut meidän elämäämme mitenkään.
Mutta kyllä varsinkin nyt, kun lapset ovat kasvaneet, niin talousbudjetti on todella tiukka. Käytämme hyväksi kaikki kauppojen ruokatarjoukset, vaatteita kierrätetään (ja saamme niitä tuttavilta paljon) jne. Autoasia meillä on ratkaistu niin, että meillä on kaksi tavallisen kokoista autoa.
Periaatteessa meillä pyritään säästämään kaikessa missä se vaan on mahdollista. Siten me pystyimme mm. maksamaan esikoisen ajokortin ja kaikkea muutakin sellaista " mitä kaikilla muillakin on" .
Kuten lapsia4 kirjoitti tämä on elämäntapa, enkä minä koe jääväni mitään olleellista paitsi, vaikka välillä taloudellisesti tiukkaa tekeekin.
must toi oli hauska juttu toi ajokortti " pystyimme maksamaan vanhimman ajokortin,koska kaikilla muillakin on.."
no,joo.. ite asun kaupungissa turussa ja täälläkin kaikilla muillakin on ajokortti,on itelläkin,mut vaikka vanhemmilla on rahaa vaikka muille jakaa,ni ee ne mun korttia maksanu. ite mä sen maksoin ja sit viimesen erän ne makso,koska olivat maksaneet pikkuveljellekkin.. olen ollu 17 vuotiaasta töissä,yrittäjä,kävin yksityisen kampaajakoulun.
tullut melkeen omillani toimeen. nyt olen kohta 21 asumme mieheni kanssa omakotitalossa,meillä on uusi farmari auto,ensimmäinen lapsi tulossa.Ja olen muissa hommissa.
Halusin sen vaan sanoa et jos on niin tyhmä et antaa lapsille kaikki periksi kun se sanoo ku muillakin on,se ei tule koskaan itsenäiseksi.
muistan ku ite yritin saman jutun " ku muillakin on" niin ei se tehonnu,vaikka vanhempani ovat vasta 39. ja neljä lasta.
Olen itsekin muuttanut kovastikin nuorena pois kotoa, ja myöskin itse itseni kouluttanut.
Niin, se " kaikki" mitä me pystymme näille meidän lapsille antamaan ei ihan hirveästi ole. Kuten jo edellisessä viestissä kerroin emme matkustele, eikä lapsilla ole ns. maksullisia harrastuksia. Koen, että olisi väärin kieltää lapsilta kaikki vain sen takia, että heitä on monta; suurperhe on meidän, ei heidän valintansa. Enkä usko, että se tekee heistä sen avuttomampia kuin muitakaan. Meidän perheessä on lasten pakko osallistua kotitöihin. Ja koulun suhteen olen erittäinkin tiukka.
Meidän pesueen toiseksi vanhin on jo muuttanut toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja tuo vanhinkin lähtee kunhan saa nuo ylioppilaskirjoitukset ja armeijan pois alta. On itsestään selvää, ettemme pysty enää aikuisia taloudellisesti avittamaan, mutta eihän se meidän homma enää olekaan.
Hyvää jatkoa sinulle.
Meillä lapsille tarvittavat isommat hankinnat (siis tulevaisuudessa tarvittavat) on otettu jo nyt huomioon ja lapsille on avattu säästövakuutukset (siis kahdelle vanhimmalle) ja nuorimmaisella on rahastosijoitus. Jokainen lapsista saa 18-vuotiaana suunnilleen saman rahasumman jolla voi sitten hankkia sitä mitä tarvitsee esim. ajokortin tai rahoittaa opintoja ym. Ja rahat voi käyttää myös aikaisemmin jos joku lapsista haluaa esim. vaihto-oppilaaksi tai jotain sellaista.
Rahat annetaan lapsille tulevaisuudessa niin että niillä voi ostaa vain jotain tarpeellista ja järkevää.
Säästösumma on aikas pieni eli noin 50¿ /kk eli lasta kohden noin 16¿/kk. Lapset eivät siis saa mitään järjetöntä summaa vaan sellaisen että se auttaa vaikkapa siinä ensimmäisen oman asunnon (tai vuokra-asunnon) hankinnassa.Tietysti jos lapsia tulevaisuudessa tulee vielä lisää niin heillekin pitää antaa samanlaiset mahdollisuudet eli säästää suunnilleen sama summa rahaa. Toisaalta eipä tule sitten mitään ihan älyttömän isoja paukkuja kun siihen on hieman jo varautunut.
Meillä on otettu jo nyt sellainen käytäntö että kaikkea ei tarvitse todellakaan saada vaikka muillakin on, tavaraa ym. ostetaan silloin kun tarvitaan tai jos haluaa jotain syystä että muillakin on niin sen saa maksaa omista itse säästämistään rahoista.
Meillä on neljä lasta, iältään 1v10kk-11v. Asumme omakotitalossa 5h+k, neliöitä 150 eikä kaikille lapsille ole omaa huonetta. En koe sitä mitenkään ongelmana, vanhemmat ovat jo kilpailleet siitä, kuka saa pikkusiskon sitten aikanaan huoneeseensa. Talolainaa lyhennetään koko ajan, tosin lyhennys ei ole suuren suuri. Auto toki piti vaihtaa, eikä siihen riitä farmarimallikaan, koska kuusi pitää saada mahtumaan samaan aikaan. Meillä on vanha pikkubussi, jota saa ajaa AB-kortilla. Ulkomaanmatkailua meillä ei ole koskaan harrastettukaan, joten se ei rahaa kuluta. Suuren perheen matkustaminen on kyllä kallista. Harrastukset samaten on meillä melko ilmaisia, kun ollaan mukana erilaisissa vapaaehtoistoiminnoissa ja lapsilla ihan perusliikuntaa kotioloissa, kuoroa jne. Kalliita harrastuksia ei olisi mahdollista ajatellekaan, sen verran tiukkaa on. Meillä tilanteen tekee erilaiseksi se, että vain mies on kokopäivätyössä, minulla on vain 9h/vko osa-aikatyö. Näin on ollut koko ajan kun lapsia on ollut. Toisaalta, olisin joka tapauksessa pienipalkkainen ja hoitomaksuihin menisi aika paljon. Summa summarum, jos on jostain valmis tinkimään, niin ei mitään estettä neljännelle lapselle!