Ensitreffit alttarilla OFFICIAL

Vaikka nämä ihmiset ovat virallisesti naimisissa, heidän suhteensa on oikeasti vasta seurustelun alkumetreillä. Millasta ja Kimmosta sen näkee selkeimmin. Joku oli huomannut, että Milla on laittanut asuntonsa vuokralle (ei sentään myyntiin), on se minusta aika nopeaa toimintaa. Reaalielämässä he ovat olleet yhdessä vasta vähän yli kolme kuukautta.

Näiden parien ei ole mikään pakko olla yhdessä koko ajan sen viiden viikon aikana. Useimmat heistä käyvät myös töissä, eikä kotonakaan ole kamerat päällä 24/7, vaikka se teknisesti olisikin mahdollista. Eli mikään ei pakota heitä viettämään edes kaikkea vapaa-aikaansa yhdessä. Minusta hyvä näin, heidän itsensä takia.

Tiinan "nalkuttamisesta" on täällä ollut paljon keskustelua. Tiinahan on jossain kohtaa sanonut, että on itsekin yllättynyt siitä, kuinka joustamaton hän oikeasti on. Eli häntä saattaa jopa itseäänkin hiukan ärsyttää se, että hän huomaa kaikki pienimmätkin yksityiskohdat, joissa Samuel toimii eri tavalla kuin hän itse. Tämä on niitä asioita, joiden kanssa voi oppia elämään, kunhan ne tiedostaa itse.

Vierailija kirjoitti:

lukihäirikkö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla lukihäiriö, joka toistuvasti kutsut Samuelia Samuliksi?

Jos joku sanoo Samuelia Samuliksi, sen tietää jokainen, ketä hän tarkoittaa, koska tässä jutussa ei ole ketään oikeaa Samulia.

Sensijaan se, kun joku sekoittaa Mikon ja Kimmon nimet ihan täysin, ei aina voi tietää, kumpaa hän oikeasti tarkoittaa.

Mutta miksi pitää väen vängällä kutsua ihmistä eri nimellä, vaikka varmasti on jo tullut selväksi tähän ohjelmaan osallistujan oikea nimi? Mielestäni hyvin epäkohteliasta. Kuvittelepa omalle kohdallesi. Olet vaikka Marikki ja joku vaan kutsuu sinua itsepintaisesti Marikaksi, vaikka asia on selvennetty useasti. Ei ihmisen nimeä voi noin vain muuttaa oman päänsä mukaan.

Jos se tehtäisi jollain anonyymilla keskustelupalstalla, niin so what? Päin naamaa se tuntuisi aluksi hiukan epäkivalta. Tiedän kokemuksesta, sillä eräs esimieheni kutsui minua aina siskoni nimellä. Hän siis tunsi myös siskoni. Hän on muuten ollut yksi parhaita pomoja, mitä minulla on ikinä ollut.

Mun mielestä se Kimmo on tosi kiva! Nöyrä luonne vaikka on komea, ihan mahtava combo!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stu kirjoitti:

Miksi Samuelin ja Tiinan tapauksessa homma näyttää menevän niin, että nainen määrittää normit, joita miehen tulee seurata?

En ymmärrä Samuelin käytöstä. Minä pistäisin vastaan enkä suostuisi Tiinan siisteyskäsitykseen. Ei hänellä ole mitään oikeutta omiin normeihinsa.

Juu, ei kellään ole mitään oikeutta omiin normeihinsa. Sitäkö yrität selittää?

Sitä juuri. Heti menee liitto pieleen, jos kuvittelee, että on oikeus kävellä toisen rajojen yli. Usein se menee vielä niin, että sotkuisamman pitäisi jostain syystä sopeutua siistimmän käsitykseen.

Esim. kaljapullot tiskipöydällä tai WC-rullat vessan lattialla (ei kyseisellä parilla). Jonkunhan ne täytyy sieltä poistaa kuitenkin. Mikset siis heti korjaa jälkiäsi? Se on kaikkein helpointa – vähiten kinastelua, vähiten stressiä ja kasaantuvaa sotkua, johon on yhä vaikeampi käydä käsiksi. Sotkun ja lian kasaantuminen on juuri asia, joka jää monelta ymmärtämättä. Toinen on se, että jälkiensä korjaamiseen tottuu helposti. Rutinoituu. Miksi siis jättäisit likaisen leipäveitsen toisen puhdistettavaksi (kun lika on jo tarttunut kiinni)? Kolmas on esteettinen vaikutelma. Se voi olla toiselle tärkeä etkä itse häviä mitään jälkiesi korjaamisessa, kuten tuli jo todistettua. Lopuksi: asioissa, jotka ovat toiselle erittäin tärkeitä mutta itselle vähemmän, on fiksua antaa periksi. Se on myös empaattista. Paitsi jos kaikki asiat ovat sellaisia – silloin on jotain vialla.

Jälkien korjaaminen on fyysisesti helppo suoritus, mutta ongelma onkin siinä, ettei sotkuinen ihminen huomaa sitä, ennen kuin joku huomauttaa. Ne kahvikupit nyt vaan jäävät puolityhjinä ympäri huushollia, koska ajatukset ovat muualla. Hajamielisyyttä ei noin vain parannetakaan. Eikä sitä, että sotku ei ole kaikille sotkua, joten edes ns. sotkun näkeminen ei soita kelloja ylemmissä aivokerroksissa. Sukka on vain sukka lattialla, ei jotain, mille pitäisi tehdä jotain.

Juuri näin! Sotkuinen ihminen ei ole sotkuinen ärsyyttääkseen toista. Yksin asuessa ihmettelen usein että kuka täällä sotkee. Siivoan paikat kerralla kuntoon ja minun on hyvin vaikea ylläpitää siisteyttä koko ajan. En huomaa, missä vaiheessa minulta jää vesilasi pöydälle, kengät keskelle lattiaa jne... Vituttaa ihmiset, joka ajattelevat että voiveitsen peseminen heti leivän tekemisen jälkeen tekee heistä paremman ihmisen. Kyllä minä sen veitsen pesen, manjana manjana... On monia tapoja elää ja olla. Kompromissi ei tarkoita sitä, että tehdään asiat siistimmän osapuolen mukaan.

Milla näyttää siltä yli 90-vuotiaalta mieheltä joka oli taannoin otsikoissa oikeudenkäynnistä, kun oli piilottanut omaisuuttaan. Liekö sukua??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stu kirjoitti:

Miksi Samuelin ja Tiinan tapauksessa homma näyttää menevän niin, että nainen määrittää normit, joita miehen tulee seurata?

En ymmärrä Samuelin käytöstä. Minä pistäisin vastaan enkä suostuisi Tiinan siisteyskäsitykseen. Ei hänellä ole mitään oikeutta omiin normeihinsa.

Juu, ei kellään ole mitään oikeutta omiin normeihinsa. Sitäkö yrität selittää?

Sitä juuri. Heti menee liitto pieleen, jos kuvittelee, että on oikeus kävellä toisen rajojen yli. Usein se menee vielä niin, että sotkuisamman pitäisi jostain syystä sopeutua siistimmän käsitykseen.

Esim. kaljapullot tiskipöydällä tai WC-rullat vessan lattialla (ei kyseisellä parilla). Jonkunhan ne täytyy sieltä poistaa kuitenkin. Mikset siis heti korjaa jälkiäsi? Se on kaikkein helpointa – vähiten kinastelua, vähiten stressiä ja kasaantuvaa sotkua, johon on yhä vaikeampi käydä käsiksi. Sotkun ja lian kasaantuminen on juuri asia, joka jää monelta ymmärtämättä. Toinen on se, että jälkiensä korjaamiseen tottuu helposti. Rutinoituu. Miksi siis jättäisit likaisen leipäveitsen toisen puhdistettavaksi (kun lika on jo tarttunut kiinni)? Kolmas on esteettinen vaikutelma. Se voi olla toiselle tärkeä etkä itse häviä mitään jälkiesi korjaamisessa, kuten tuli jo todistettua. Lopuksi: asioissa, jotka ovat toiselle erittäin tärkeitä mutta itselle vähemmän, on fiksua antaa periksi. Se on myös empaattista. Paitsi jos kaikki asiat ovat sellaisia – silloin on jotain vialla.

Jälkien korjaaminen on fyysisesti helppo suoritus, mutta ongelma onkin siinä, ettei sotkuinen ihminen huomaa sitä, ennen kuin joku huomauttaa. Ne kahvikupit nyt vaan jäävät puolityhjinä ympäri huushollia, koska ajatukset ovat muualla. Hajamielisyyttä ei noin vain parannetakaan. Eikä sitä, että sotku ei ole kaikille sotkua, joten edes ns. sotkun näkeminen ei soita kelloja ylemmissä aivokerroksissa. Sukka on vain sukka lattialla, ei jotain, mille pitäisi tehdä jotain.

Juuri näin! Sotkuinen ihminen ei ole sotkuinen ärsyyttääkseen toista. Yksin asuessa ihmettelen usein että kuka täällä sotkee. Siivoan paikat kerralla kuntoon ja minun on hyvin vaikea ylläpitää siisteyttä koko ajan. En huomaa, missä vaiheessa minulta jää vesilasi pöydälle, kengät keskelle lattiaa jne... Vituttaa ihmiset, joka ajattelevat että voiveitsen peseminen heti leivän tekemisen jälkeen tekee heistä paremman ihmisen. Kyllä minä sen veitsen pesen, manjana manjana... On monia tapoja elää ja olla. Kompromissi ei tarkoita sitä, että tehdään asiat siistimmän osapuolen mukaan.

Tahraantunut leipäveitsi pitää heti huuhdella, mutta ei voiveistä. Jälkimmäinen on esimerkki turhantarkkuudesta, johon ei pidä mennä.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se Kimmo on tosi kiva! Nöyrä luonne vaikka on komea, ihan mahtava combo!

Tuo on totta. Jämäkkyyttä vain vähän lisää. Yksi hieno hieno asia, mikä Kimmosta on jäänyt mieleen, on se että hän antoi Millalle ”vapaat kädet” kämppänsä sisustuksen suhteen. Jämäkkyys ei ole sitä, että itsetarkoituksellisesti vedetään eri suuntiin. Miehen jämäkkyyden arvo naisen kannalta on tukeminen. Esimerkiksi miehen omat mielipiteet voivat tukea naista, vaikka mies olisi eri mieltä, jos mielipiteet ovat rehellisiä, koska toiseen voi silloin luottaa. Toinen antaa jotain itsestään eikä vain myötäile.

Vierailija kirjoitti:

Onko portsa omistus- vai vuokrataloaluetta?

Omistus, mutta toki jotkut omistajat vuokraavat kämppäänsä. Mutta siis yksityisomisteisia ovat.

Olisi kiva nähdä, kuinka hyvin Kimmolle sopisi kampaus, jossa jakaus on keskellä ja hiukset eivät ole ihan lyhyet.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva nähdä, kuinka hyvin Kimmolle sopisi kampaus, jossa jakaus on keskellä ja hiukset eivät ole ihan lyhyet.

Jouni.

Menkää nuorena naimisiin. Minkä vanhempana ihmiset pariutuu, sen pinttyneemmät tavat on pikku asioissakin. Ja niistä on vaikea luopua. Kun tavaroitakin on kaikkia kahdet, siitäkin syntyy epäsopua, kummallla on käyttökelpoisimmat. Nuorilla ei ole mitään ja sopetuminen toiseen alkaa ilman ennakkoja. Näin seurasin asioita viiden lapseni kohdalla. En ole lesta enkä lesbo.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva nähdä, kuinka hyvin Kimmolle sopisi kampaus, jossa jakaus on keskellä ja hiukset eivät ole ihan lyhyet.

Mitä kivaa on rumassa kampauksessa?

Vierailija kirjoitti:

Menkää nuorena naimisiin. Minkä vanhempana ihmiset pariutuu, sen pinttyneemmät tavat on pikku asioissakin. Ja niistä on vaikea luopua. Kun tavaroitakin on kaikkia kahdet, siitäkin syntyy epäsopua, kummallla on käyttökelpoisimmat. Nuorilla ei ole mitään ja sopetuminen toiseen alkaa ilman ennakkoja. Näin seurasin asioita viiden lapseni kohdalla. En ole lesta enkä lesbo.

Hassua, kun puhutaan yksinasujien pinttyneistä tavoista. Minusta on paljon rankempaa seurata pariskuntien pinttyneitä tapoja. Onko ihminen pinttynyt yksin vain toisen kanssa, mitä eroa. Jos ihminen on pinttyäkseen, hän tekee sen myös parisuhteessa. Parisuhteessa pinttyväinen ihminen kehittää tietyt roolit, joiden mukaan toimii. Sellainen parisuhde voi olla todellinen vankila. 

Siis pinttyminen ei ole kiinni asumismuodosta vaan persoonasta. Jokainen varmasti tunnistaa tapoihinsa pinttyneitä pariskuntia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva nähdä, kuinka hyvin Kimmolle sopisi kampaus, jossa jakaus on keskellä ja hiukset eivät ole ihan lyhyet.

Mitä kivaa on rumassa kampauksessa?

Ei mitään, mutta arvelen, että tämä voisi ollakin kaunis. Pähkäilen vain, että se ehkä voisi sopia Kimmolle. Kuka onkaan se uutistenlukija, jolla on sellainen kampaus. Kimmo voisi muistuttaa häntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stu kirjoitti:

En vain ymmärrä, miksi tahdotaan kirkon traditiot sun muut, jos ei sitouduta ajatukseen, että avioliitto on elinikäinen. Mitä pari ajattelee alttarille astellessaan ja lupaukset tehdessään? 

Ei siinä mitään luvata. Siinä väitetään, että tahdotaan rakastaa. Ei luvata.

On se kyllä eri asia tahtoa ja luvata. 

Jos rakkaudella tarkoittaa tunnetta, niin sitä ei todellakaan voi luvata. Etenkään että se kestäisi kunnes toinen kuolee.

Juuri näin. Vihkikaavassa ei pyydetä tekemään mitään sellaista, mitä ihminen ei voisi edes etukäteen päättää. Siinä ei pyydetä lupaamaan mitä tulevien vuosien tunnetiloista, joita ovat mm. tahto ja rakkaus. Yrittäkääpä tahtoa oikein kovasti jotain, mitä ette halua tahtoa. Ei siitä tule yhtään mitään eikä sitä asiaa pysty myöskään itsensä puolesta alttarilla päättämään. Voi vain vastata kysymykseen sen hetkisestä tilanteesta, tahtooko rakastaa. Suurin osa tahtoo, kun on kerran naimisiin menossa. Tulevaisuus näyttää, riittääkö tahtoa myös tulevina vuosina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menkää nuorena naimisiin. Minkä vanhempana ihmiset pariutuu, sen pinttyneemmät tavat on pikku asioissakin. Ja niistä on vaikea luopua. Kun tavaroitakin on kaikkia kahdet, siitäkin syntyy epäsopua, kummallla on käyttökelpoisimmat. Nuorilla ei ole mitään ja sopetuminen toiseen alkaa ilman ennakkoja. Näin seurasin asioita viiden lapseni kohdalla. En ole lesta enkä lesbo.

Hassua, kun puhutaan yksinasujien pinttyneistä tavoista. Minusta on paljon rankempaa seurata pariskuntien pinttyneitä tapoja. Onko ihminen pinttynyt yksin vain toisen kanssa, mitä eroa. Jos ihminen on pinttyäkseen, hän tekee sen myös parisuhteessa. Parisuhteessa pinttyväinen ihminen kehittää tietyt roolit, joiden mukaan toimii. Sellainen parisuhde voi olla todellinen vankila. 

Siis pinttyminen ei ole kiinni asumismuodosta vaan persoonasta. Jokainen varmasti tunnistaa tapoihinsa pinttyneitä pariskuntia. 

No kai sillä nyt on yhteiselon kannalta paljonkn väliä, hankkiiko parisuhteensa sen parinsa kanssa yhteisiä pinttyneitä tapoja vai yrittääkö sovittaan myöhemmällä iällä omia vakiintuneita tapojaan toisen tapoihin, joilla on ollut vuosia aikaa vakiintua.

Mistä Samuel ja se edelliskauden liuhuletti tuntevat toisensa? Ovatko sukua vai kavereita vai tuotantoyhtiön näyttelijöitä? Ei liene sattumaa, että Samppa oli herra Letin häissä.

Vierailija kirjoitti:

Mistä Samuel ja se edelliskauden liuhuletti tuntevat toisensa? Ovatko sukua vai kavereita vai tuotantoyhtiön näyttelijöitä? Ei liene sattumaa, että Samppa oli herra Letin häissä.

Whaaat????? Onko tuo totta? Nyt meni viimeinenkin vähäinen usko tositelkkariin =((

totta on, ettekö muka huomanneet

Ei. Voi. Olla. Totta.

Oikeesti luulin pitkälti käsikirjoittamattomaksi ohjelmaksi.