Muita ylivelkaantuneita? Miten olette selvinneet?

En nyt ole ihan kohderyhmää, mutta muutama vuosi sitten meillä oli tosi tiukka vaihe, kun miehen työpaikka muuttui pitkän matkan taakse. Tämä lisäsi polttoainekuluja paljon (monta sataa / kk) ja samalla muita elinkustannuksia (minun oli ostettava bussikortti, arkiruokailu muuttui eväistä ostolounaisiin, kauppareissuissa painottui kalliimpi lähikauppa). Vaihdon yhteydessä tilien välikin oli tavallista pidempi; eka tilinsä kattoi melkein kaksi kuukautta ja tuli sen jakson lopussa. Minä palasin samaan aikaan hoitovapailta töihin eli ei ollut kovin isoja säästöpuskureita.

Saihan mies sitten aikanaan työmatkan perusteella veronpalautusta, mutta silloin mentiin elokuusta maaliskuulle luottokorttien luottorajoja hipoen. Olisi houkuttanut lainalla tms. helpottaa, näin jälkeenpäin hyvä kun ei tehty niin.

Mutta vieläkin muistan, miten kuluttavaa on se kun joutuu miettimään saldoja koko ajan. Mielessään ajastamaan laskut ja porrastamaan hankinnat tilipäivien mukaan. Ja totta kai just siihen osui sitten erilaista laitteen ja värkin hajoamista, minkä takia meni niin monta kuukautta että päästiin balanssiin.

Tämän mun vuodatuksen pointti on siis se, että ymmärtäkää oman tilanteenne kuluttavuus ja kohdelkaa itseänne lempeästi! Se talouden pohdinta vie paljon resursseja. Kannattaa hakea apua, ulkopuolinen näkee tilanteen selvemmin ja osaa ehdottaa mahdollisia toimenpiteitä. Itse kävin läpi ystäväni tiliotteen ja sieltä oli helppo osoittaa säästökohteita. Hän siis pyysi, en itse tunkenut. On fiksu ihminen, mutta nyt taloushuoli sumentaa ajatteluaan. 

Häpeä pois, rohkeasti apuja hakemaan!!