Milloin menee yli?

Ihmisiä, jotka pelkäävät, kammoavat, stressaavat kuin hullut... Mitä ihmettä? Oikeasti... En voisi ikinä kuvitellakaan vältteleväni vaikkapa hammaslääkäriä, eihän siellä tapahdu mitään uutta koskaan. Tuoliin, suu auki, huonossa tapauksessa puudutus, poraus (jota et edes tunne), ylös ja ulos. Hyvässä tapauksessa suu kiinni, ylös ja ulos. Pelottavaa? Not.

Itse vältän vain "turhia" lääkäritarkastuksia, joissa käydään läpi kaikki kroppani huonot toiminnot ja pelotellaan tulevaisuuden vaivoilla. Osaan kuunnella omaa kroppaani ja tiedän, milloin kaikki ei ole ok. En tarvitse tarkkoja arvoja ja tuomioita kaikista mahdollisista asioista yhdellä kertaa. Kipeänä olen ehkä kerran vuodessa, sairaalassa en ole ollut koskaan syntymäni jälkeen.

Sitten on ihmiset, joita naapurit aina kuuntelevat, katsovat pahasti, nauravat ja ties mitä. Olen aavistuksen huolissani miehestäni, joka puhuu tosissaan tuollaisia asioita. Kyylänaapuri ei ole vieras sana minulle, mutta tuollaiset toistuvat puheet eivät ole terveitä.

Olen havainnut hänessä muitakin "harhaisia" asioita liittyen liikenteeseen ja muiden ihmisten liikennekäytökseen. En ole varma, onko hän sataprosenttisen tosissaan...

Ex-miehellä on ollut VUOSIEN ajan reikiä hampaissa, eikä aikomustakaan kammon takia hoidattaa tuhoutunutta suutaan kuntoon. Yäk!!! Hävettää edes myöntää, että seurustelin sellaisen kanssa.

Missä vaiheessa kamala stressaaminen, pelkääminen ja harhaiset puheet menevät överiksi ja niihin täytyy puuttua? En jaksaisi kuunnella yhtään tuollaisia skitsofreenisia "kaikki kuuntelee"-puheita -_-