Vanhemmat jotka ajattelevat lapsensa parasta ja ovat oikeasti kiinnostuneita hänen elämästään

Jos haluat paapoa ja kasvattaa pumpulissa niin siitä vaan...oman elämänsä luusereita on tämä maa täynnä, varmasti sillä on osuutensa että mamma ja pappa hoivaavat siihen pisteeseen että ollaan aikuisina reppanoita...

Lopeta jo - lapsen pitää antaa ajatella itse, muuten tulee vaan onnettomia traumatisoituneita peräkammarikeski-ikäisiä, jotka ovat potentiaalisia joukkosurmaajia. Jos olet oikeasti äiti  etkä vaan trolli, säälin lapsiasi. Hanki jo oma elämä ja lopeta lasten kautta eläminen.

Siskoni muutti omilleen ylioppilaskeväänään, oli silloin vielä hetken aikaa 18-vuotias. Monivuotinen vakaa parisuhde, vakituinen työpaikka eikä mitään elämänhallintaongelmia, hyvin on pyyhkinyt. Typerämpää vanhemmiltani olisi ollut estellä tuota muuttoa ja pitää väkisin vastentahtoista ihmistä äidin lihapatojen ääressä.

Onko sinulla itselläsi traumoja asian suhteen? 

Muutitko jo 12-vuotiaana sijaiskotiin? Muuten en voi ymmärtää tätä hullua maanisuuttasi aihetta kohtaan. 

Jos ihan nyt sadan ketjun lopputulemana tehdään selväksi faktat: 

18-vuotias on täysi-ikäinen ja päättää itse asumisestaan. Mitään velvollisuutta vanhemmilla ei ole tällaisessa tilanteessa tukea häntä sen enempää henkisesti kuin taloudellisesti. Useimmat vanhemmat kuitenkin näin haluavat tehdä. 

Joten, miten se sinua koskettaa noin kovasti?

Up

Up

Aina ja kaikilla vanhemmilla ei ole vaihtoehtoa, jos ja kun on asuu koulusta ja / tai jatko-opiskelu paikasta useamman kymmenen kilometrin päässä. - Ei me kaikki asuta lukion, saati jatko -opiskelupaikan vieressä, niin että lapsi voisi jatkaa opintojaan  kotona vanhempien parissa asuen. Tai ainakin siinä on puolensa, että opiskelupaikkaan on matkaa pari kilometrä eikä yli 50 kilomertriä suuntaansa. - Kaikkialla kun ei  julkinen liikenne toimi kuin ituhipin kauniissa mielikuvissa.