Seksiä vieraan kanssa?

Ehkä kannattais jättää se sika?

Jos suhde ei tyydytä niin miksi roikkua siinä? Ilm se ei ole henkisestikkään enää toiveidesi mukainen? Ja syy ei oikeasti ole lapset tai talous tms, ne on kaikki järkättäviä asioita. Kukaan ei ole epätyydyttävässä suhteessa onnellinen eikä tee toista tai muita läheisiään onnelliseksi...

Jos teillä on lapsia, älä luovuta. Ei se vaihtamalla parane. Kadun kun luovutin. Nyt on myöhäistä korjata. Ei seksi ole kaikki kaikessa.

Samaa mieltä edellisen kanssa. Yritä vaikka hankkia vakkari jos se vaan on mahdollista.

Kokeilemalla se selviää.

Vastaavassa tilanteessa elän kuin alkup. kirjoittaja. Vieraissa käymisen aloitin muutama vuosi sitten kun tilanteeseen ei tullut korjausta. Työni on hyvin liikkuvaa, paljon hotelliyöpymisiä ja matkoja. Eli helppo järjestää seuraa. Alkuun olin hieman ihmeissäni tapahtuneesta, olen ollut aina kaikenlaista pettämistä ym. vastaan. Mutta niin se mieli muuttuu matkan varrella. 

Seksiä oman kumppanin kanssa on edelleen joskus, ehkä noin kerran kuukaudessa maksimissaan. 

Miettinyt tätä myös paljon.

Sinä tarvitset elämääsi kunnon ryhmäseksisession. Jossa kolme (3) miestä tykittävät sinua isoilla peeniksillä joka reikään ja samaan aikaan. Lopetat tuon ihmettelyn sen pikkupilin kanssa ja alat sinäkin elämään.

Onko pieniä lapsia, minkä ikäinen ap olet?

Jos sillä miehellä on joku toinen ja siksi niin harvoin teillä on sitä.

n45 kirjoitti:

Vastaavassa tilanteessa elän kuin alkup. kirjoittaja. Vieraissa käymisen aloitin muutama vuosi sitten kun tilanteeseen ei tullut korjausta. Työni on hyvin liikkuvaa, paljon hotelliyöpymisiä ja matkoja. Eli helppo järjestää seuraa. Alkuun olin hieman ihmeissäni tapahtuneesta, olen ollut aina kaikenlaista pettämistä ym. vastaan. Mutta niin se mieli muuttuu matkan varrella. 

Seksiä oman kumppanin kanssa on edelleen joskus, ehkä noin kerran kuukaudessa maksimissaan. 

Miksi et eroa miehestä? Olet raukkamainen pettäjä.

Elämän kaksi sääntöä... Seksiä täytyy olla, jos ei kotona niin muualla, ja jo toinen käy vieraissa niin saa käydä itsekin.

Mulla on vuosia ollut hyvin vähäseksinen parisuhde. Viimeksi seksiä on ollut reilu vuosi sitten. Laadultaan se seksi on myös heikkoa, miehen erektio erittäin epävarma ja kesto luokkaa 2-3 minuuttia. Esileikkiä ei voi olla tai erektio menee.

Pari vuotta sitten en jaksanut enää. Mulla on siis nykyään rakastaja jonka kanssa nautin seksin iloista ja olen onnellinen.

Enkä eroa, ne syyt miksen ovat henkilökohtsiset, enkä niitä jaa. Ihan turhaa tällä palstalla.

Olen sitä mieltä että seksielämä kuuluu ihmisen aikuisuuteen hyvin oleellisesti ja parisuhteeseen myös. Jos suhteessa toinen osapuoli kieltäytyy tästä niin silloin on voi hakea seksuaalisen tyydytyksen haluamallaan tavalla muualta. Ero ei kaikissa tapauksissa ole se ratkaisu eikä aina mahdollistakaan. Minua on aina ihmetyttänyt nämä moraalisaarnaajat, yllättäen ovat  miehiä jotka ovat tuomitsemassa samalta istumalta. Mikään ei ole aina niin yksiselitteistä. 

Jos en saa seksiä kotona, otan sitä muualta.

Rva 45

Täällä olisi yhdelle naiselle vakkari.  Tietenkin asioista myös puhutaan, erilaislta näkökulmilta.   Siis vähän semmonen keittiö seksiterapeutti, joka voi tehdä asioita käytännössäkin, kun ei ole ammatti rasitteena.   Miksi vakkari ?  no siksi että en jaksa innostua pelkistä yhdeyön jutuista.

Moikka,

Kun olet yrittänyt puhua aisiasta, niin mikä olisi se juttu mikä saattaisi saada teidän seksielämän uuteen nousuun? Riittäisikö että mies innostuisi ja voisitte kokeilla jotain uutta? Vai kaipaatko toisen miehen/naisen kosketusta? Haluisitko mieheltä luvan syrjähyppyyn tai vaikkapa kolmannen henkilön kylään saunapäivänä ;)?

Vaikka olenkin mies niin minua askarruttavat juuri samat asiat kuin ap:tä. Jossain vaiheessa kun asiasta puhuttiin puolison kanssa oli jopa mahdollista, että yhdessä kokeiltaisiin jotain, ettei tarvitsisi yksin vieraisiin lähteä. Mutta mutta ne ajatukset eivät vain toteudu, enkä oikein jaksa uskoa että milloinkaan tulee toteutumaankaan. 

Tällä hetkellä jo niin mitta täynnä koko juttua, etten enää halua edes keskustella puolison kanssa asiasta, koska alitajuisesti tiedän että pidemmän päälle siitä tulee vain pahaolo, koska ensi herää toive ja sitten huomaan taas vuoden päästä, että mitään ei ole tapahtunut :(

Pettää en haluasi... Toisaalta mitä vaihtoehtoja jää, jos ei halua katkeroitua neljän seinän sisään? Ei tuo katkeroituminenkaan  hyvää tee suhteelle. Menenkö terapeutin juttusille puhumaan että kuinka tekee mieli seksiä.. jotain sellaista mitä ei kotona saa?

Olin jo jossain vaiheessa todella onnellinen ja kiihottunut ajatuksesta, että hei mulla on sellainen puoliso, jonka kanssa voidaan yhdessä kokeilla kaikkea. Pudotus on ollut musertava kun on huomanut vuosien menevän ja mitään ei ole tapahtunut. Ääh mähän kuulostan jo katkeroituneelta :(

Ehkä mä kohtaan joskus sen ihmisen joka nostaa mut tästä suosta ennen kuin suhde kaatuu haluttomuuteen. Uskon kuitenkin että pieni piristys aidan takaa saisi myös seksielämän puolison kanssa uuteen lentoon :)

T. M45

Mies olen, mutta hyvin ap:n kaltainen tilanne alkoi joskus 10 vuotta sitten. Kaksi pientä lasta, vaimo hyvä äiti ja mitä parhain kaveri minulle. Siis "kaveri", ei "nainen". Kuinkas ollakaan, törmäsin samassa tilanteessa olevaan rouvaan. Seurustelimme yli 4 vuotta, saimme toisiltamme hellyyttä ja fyysistä läheisyyttä. Naureskelimme, että näin me molemmat pelastimme avioliittomme. Hän muutti perheineen ulkomaille, minä jatkoin lyhytaikaisten suhteiden kanssa. Eivät oikein toimineet, pelkkä fyysinen tyydytys ei riittänyt. Nyt olen seurustellut jo kolmatta vuotta aviossa olevan rouvan kanssa. Tapaamme harvoin, mutta olemme molemmat tyytyväisiä tilanteeseen.

Entä perheet? Tuntuu siltä, että oma tai rouvien siippa ei ollut asiasta kiinnostunut. Suhteet olivat koko ajan salaisia, joten kaikki osapuolet pystyivät säilyttämään kasvonsa. Tai sitten ne puolisot eivät tosiaankaan huomanneet mitään, mikä tuntuu aika oudolta sekin.