Olen siis tällä hetkellä raskaana ja mies jätti minut. Olemme aiemminkin eronneet, miehen toimesta, mutta aina olen ottanut takaisin. Viimeksi lupasi käydä ihan ammattilaisen puheilla, ja selvittää miksi kohtelee minua näin ja tekee minua kohtaan aina samoin eli yht äkkiä vain häipyy ja hetken päästä katuu, vain puheeksi jäi sekin lupaus. Tälläkin kertaa siis käyttäytyi pari päivää ensin oudosti, oli hiljainen ja vetäytyvä, sitten otin asian puheeksi ja kysyin mikä on. Siihen hän vain pamauttaa että haluaa erota, ei ole kuulemma ollut tunteita mua kohtaan "vähään aikaan". Sanat tulivat täysin puskista, hän ei ole tällaisista ongelmista puhunut minulle sanaakaan. Olemme viikko sitten muuttaneet uuteen isompaan asuntoonkin vauvan tuloa varten, hän on ollut täysin normaali koko muutonkin ajan. Olen niin shokissa ja hämmentynyt. Surettaa ja ahdistaa. Lapsen takia jaksan eteenpäin.
Kohtalotovereita?
abortti
Minkähän takia?
Mielisairas mies. Älä ota enää takaisin, ellet ole hullu! Lapsi tulee kärsimään teidän on/off- suhteestanne. Nyt vaan jatkat ilman tuota miestä. Tuollaiselle en antaisi edes huoltajuutta, kannattaa harkita josko jättäisi isyydentunnustuksen välistä.
Kyllä sä pärjäät ilman tuollaista miestä.
Jos mies on noin kylmä ja tunnevammainen, ei se kykene lastaankaan rakastamaan. Unohda koko tyyppi, parasta olisi pitää lapsikin kaukana, ainakin pikkulapsivuodet. Ehkä sitten isompana suhdetta luomaan, mikäli mies on halukas ja mennyt terapiaan. Tuollainen ihminen saattaa tehdä lapsellekin vaikka mitä pahaa.
Vaikka pahalta tuntuu nyt niin jos ja kun mies ehkä tulee ilmeisesti taas kinumaan takaisin niin äläpä ota. Sano vain, että ei voi enään mitään.
Jännämies ei pysynytkään rinnallasi edes lapsen takia?
Onneksi olkoon raskaudesta! Ymmärrän, että mies ja suhteenne surettaa sinua, mutta minä kadehdin sinua. Olisin valmis menettämään vaikka elämäni rakkauden, jos vain saisin hänen lapsensa. Toivottavasti pystyt nauttimaan raskaudestasi. Hyvää kesää ja vointia sinulle!
Viikolla 25 vähän liian myöhäistä perua kuten mies teki. -ap
No hajotat itsesi tuon miehen kanssa. Yritä nyt keksiä jotain
Ei olis tollasen miehen kanssa kannattanut ruveta perhettä perustamaan, ihan jo sen lapsen hyvinvoinnin kannalta. :/
Uskotko jo vai valehtelenko vielä lisää?
Nyt tuntuu varmasti pahalta, mutta kerron sinulle jotain mikä lohduttanee edes vähän.
Meillä on miehen kanssa ihan hyvä parisuhde, mutta rakastan lastamme paljon enemmän kuin miestäni.. Jos pitäisi näiden kahden väliltä valita, valitsisin empimättä lapseni. Ja juu, en todellakaan tätä miehelle mainosta...
Mutta pointtini on, että rakkaus omaan lapseen voi olla niin suurta, että parisuhderakkaus on jotain toisarvoista siihen verrattuna.
Nyt on sitten aika keskittyä itseesi ja vauvaan. Älä vaan ota miestä enää takaisin kun palaa seikkailultaan ja vannoo taas rakkautta ja muutosta parempaan.
Koska ihmisiä on jo ihan liikaa ilman kenenkään apua.
Tämän aivottoman hokeman toistaminen ei valitettavasi muuta faktoja...