Miksi ruotsinkielisistä selvästi suurempi osa kirjoittaa ylioppilaaksi?
Vaikka sekä pisa- että älykkyysosamäärätutkimusten mukaan ruotsinkieliset ovat heikommalla tasolla kuin suomenkieliset.
"Vuonna 1997 syntyneistä suomenkielisistä ylioppilaaksi pääsi 45,5% ja ruotsinkielisistä 60,7%."
Kommentit (12)
Ja sieltä sitten alemmilla pisterajoilla omissa kiintiöissään yliopistoon. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Itse asiassa ruotsinkielisten huonoa koulumenestystä oli joskus tutkittu ja yksi perustelu oli se, että ei tarvitse ponnistella, koska yliopistoon pääsee kuitenkin sisään heikommillakin pisteillä.
Ruotsinkieliseen lukioon pääsee kuka vain. Lähes kaikki ajautuvat sitten sinne. Ruotsinkielisillä on kaupungissa aina sellainen oma piiri, ja on mukavaa kuulua siihen edelleen, joten siksi menevät.
Ruotsinkieliset saavat yleensä kirjoituksissa helposti suomesta ällän, kun ovat kaksikielisiä. (Gaussin käyrä? Miten on mahdollista) Ja saavat suomenkielisiä helpommin myös enkusta ällän, kun se ruotsi auttaa siinä.
Mieheni on suomenruotsalainen.
Eikös ruotsinkielisillä ole oma yo-tutkintotarkastuslautakunta? Onko tarkastus yhtä ankaraa suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä?
Varmaan tämäkin on monen asian summa. Pääsee helpommin lukioon ja sitä kautta ajaudutaan kirjoittamaan ylioopilaaksi, ehkä myös asenteissa on eroja, eli kotoa tulee ohjetta, että sinähän menet lukioon, piste.
Mitään tilastoja en asiasta tiedä, mutta tuli venäläisnuoret mieleen. Asun idässä, joten täällä on paljon venäläisiä ja ainakin minun tuntemista/tietämistä venäläisistä suuri enemmistö menee lukioon amiksen sijaan.
Turha kadehtia, suomalainenkin pääsee lukioon, maaseudulla ilmeisesti vitosenkin keskiarvolla.
Ihan vain sen takia kun ruotsinkielisiin lukioihin on niin älyttömän paljon helpompi päästä kuin suurimpaan osaan suomenkielisistä. Suhteutettuna siis oppilaiden määrä lukioiden määrää.. Sama toistuu kaikkin jatko-opiskelupsikkojen suhteen. Että juu. Eihän siinä mitään mieltä olekaan.
Suomalaiset on juntteja ja juntteina meidät halutaan pitää. Sivistys on aina tullut suomeen Ruotsin kautta. Ruotsin kansallinen strategia perustuu korkeaan sivistykseen ja tieteeseen. Suomessa valtiovalta halveksii sivistystä ja leikkaa koulutuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain sen takia kun ruotsinkielisiin lukioihin on niin älyttömän paljon helpompi päästä kuin suurimpaan osaan suomenkielisistä. Suhteutettuna siis oppilaiden määrä lukioiden määrää.. Sama toistuu kaikkin jatko-opiskelupsikkojen suhteen. Että juu. Eihän siinä mitään mieltä olekaan.
Ruotsinkielisille siis on järjestetty oikotie hyviin ammatteihin. Suomenkielisten tehtävä on mennä palveluammatteihin, opetella pakkoruotsia ja palvella ruotsinkielisiä. Reilua.
Vierailija kirjoitti:
Ja sieltä sitten alemmilla pisterajoilla omissa kiintiöissään yliopistoon. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Itse asiassa ruotsinkielisten huonoa koulumenestystä oli joskus tutkittu ja yksi perustelu oli se, että ei tarvitse ponnistella, koska yliopistoon pääsee kuitenkin sisään heikommillakin pisteillä.
Mua vähän vituttaa kun ruotsinkielisenä en ole tiennyt tätä. Vois ne opettajat sit meille kertoa että turhaa päntätä pääsykokeisiin, prkl.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliseen lukioon pääsee kuka vain. Lähes kaikki ajautuvat sitten sinne. Ruotsinkielisillä on kaupungissa aina sellainen oma piiri, ja on mukavaa kuulua siihen edelleen, joten siksi menevät.
Ruotsinkieliset saavat yleensä kirjoituksissa helposti suomesta ällän, kun ovat kaksikielisiä. (Gaussin käyrä? Miten on mahdollista) Ja saavat suomenkielisiä helpommin myös enkusta ällän, kun se ruotsi auttaa siinä.
Mieheni on suomenruotsalainen.
Mun lukiossa hyvin harva sai suomesta ällän, ei edes ne ketkä sitä puhuu kotonaan.
Miehesi on suomenruotsalainen joten se tekee susta asiantuntijan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain sen takia kun ruotsinkielisiin lukioihin on niin älyttömän paljon helpompi päästä kuin suurimpaan osaan suomenkielisistä. Suhteutettuna siis oppilaiden määrä lukioiden määrää.. Sama toistuu kaikkin jatko-opiskelupsikkojen suhteen. Että juu. Eihän siinä mitään mieltä olekaan.
Ruotsinkielisille siis on järjestetty oikotie hyviin ammatteihin. Suomenkielisten tehtävä on mennä palveluammatteihin, opetella pakkoruotsia ja palvella ruotsinkielisiä. Reilua.
Ja mä tyydyin lähihoitajuuteen vaikka samalla vaivalla olisin päässyt lääkäriksi ihan vain siksu että puhun ruotsia.
Ainakin täällä Oulussa jatkavat poikkeukstta yksityiskoulun lukioon.