Jos lapsena on koulukiusaaja, millainen aikuisena on?

Sehän riippuu, että miksi kiusaa. Jos syynä on se, että ei kestä toisessa ihmisessä (eikä siis itsessäkään) mitään heikkouden merkkejä, niin ennuste esimerkiksi siinä, millainen vanhempi hänestä kasvaa, on huono. Usein nämä kiusaajat ovat omille lapsilleenkin kylmiä ja armottomia, eivät kestä lapsessa mitään keskeneräisyyden merkkejä ja vaativat näiltä aina liikaa ikätasoon nähden.

Samanlaisia ihmispaskoja ne on aikuisenakin.

Alexander Stubb

up

Hevonen nauraa-^

Kokoomuslainen.

Usein hyvän itsetunnon ja vaatimiseen tottuneen luonteen kautta koulukiusaajista tulee menestyjiä työelämässä.

Ne kiusatuiksi joutuneet hiljaiset hissukat taas jämähtävät alemman tason tehtäviin tai työttömiksi, kun eivät osaa tuoda itseään ja taitojaan esiin tai muutenkaan menesty sosiaalisessa pelissä.

Minä myönnän, että olen kiusannut koulussa. Olin itse kiusattu, tuolloinen ratkaisuni oli purkaa pahaa oloa eteenpäin. Kadun tekemisiäni syvästi...

Vierailija kirjoitti:

Usein hyvän itsetunnon ja vaatimiseen tottuneen luonteen kautta koulukiusaajista tulee menestyjiä työelämässä.

Ne kiusatuiksi joutuneet hiljaiset hissukat taas jämähtävät alemman tason tehtäviin tai työttömiksi, kun eivät osaa tuoda itseään ja taitojaan esiin tai muutenkaan menesty sosiaalisessa pelissä.

Tämä vaikuttaisi olevan valitettavasti se yleinen kaava :/

Minua kiusanneista ei tullut kyllä mitään ihmeellistä. Amiksen käyneitä pienelle paikkakunnalle jämähtäneitä kaikki. Kiusaaminen ei tosin ollut mitenkään jatkuvaa, satunnaista lähinnä.

Hän kirjoittaa toistuvasti naisia herjaavia ja vähätteleviä viestejä tälle palstalle.

Kerran kiusaaja, aina kiusaaja.

Laidasta laitaan. Linnakundeja, johtajia, hoitajia, opettajia, duunareita, joku tappaa itsensä. Nämä havainnot meidän koulun kiusaajista ja kyllä - koulusamme oli todella paljon kiusaamista. Siihen ei puututtu mitenkään. 

"Alfauros"

Ne, kenen tiedän kiusanneen koulussa ovat menestyneet aikuisena huonosti. He ovat jääneet murrosikäisen tasolle, koulutusta on vähän tai ei peruskoulua enempää. Työssä ovat siivoojina tms. jos nyt ylipäätään ovat missään töissä. Tasapainoisista ja itseä ja muita kunnioittavista lapsista kasvaa menestyviä aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Usein hyvän itsetunnon ja vaatimiseen tottuneen luonteen kautta koulukiusaajista tulee menestyjiä työelämässä.

Ne kiusatuiksi joutuneet hiljaiset hissukat taas jämähtävät alemman tason tehtäviin tai työttömiksi, kun eivät osaa tuoda itseään ja taitojaan esiin tai muutenkaan menesty sosiaalisessa pelissä.

Minä en kyllä allekirjoita yhtään väitettä, että kiusaajilla olisi muka hyvä itsetunto, päinvastoin. Kiusaamisellaanhan he vain yrittävät pönkittää omaa asemaansa toisten kustannuksella, koska ovat sisäisesti hirveän epävarmoja ongelmakimppuja. Sitä vastoin jos ihmisellä on oikeasti terve itsetunto, ei hänellä ole mitään tarvettaa polkea muita, vaan voi tyynesti kulkea omia polkujaan muiden mielipiteistä välittämättä.

Meillä oli yläasteen luokalla pari tyttöä, jotka koko kolmen vuoden ajan terrorisoivat koko ryhmää nälvimällä sanallisesti heikompia oppilaita ja sulkemalla pois porukasta "kavereitaan". Sellaista koulusta pinnaavien pikkupissisten selkäänpuukotusta ja paskanjauhantaa, josta koko luokkahenki meni pilalle eikä kenelläkään ollut kovin kivaa. Olin itse sellainen aika tavallinen, en hyvässä enkä pahassa erityisen huomiotaherättävä tyttö, joten en ollut heidän suoran kiusaamisen kohteenaan. Joskus ysiluokan keväällä tämä kaksikko teki taas jonkun älynväläyskepposen, jota kommentoin sarkastisesti ääneen tyyliin, että "Jahas, taas pikkuoravat asialla". Koko luokka nauroi tälle - henkilöiden tekemiset huomioonottaen - osuvalle heitolle. Seuraavana päivänä nämä tytöt olivat sitten itse itkemässä, että kuinka heitä oli muka näin nimitelty ja kiusattu! Eli sen ensimmäisen kerran kun joku viiteryhmästä nousi vähänkin heitä vastaan eli toiminta ei enää saanutkaan muiden hiljaista hyväksyntää, niin kiusaajilla meni luu kurkkuun. Jos olisin tajunnut miten helppoa toimintaan puuttuminen lopulta oli, niin olisin uskaltanut avata suuni jo paljon aiemmin.

Pätemisen tarve voi olla edelleen kova.