Te pariskunnat, joilla iso ikäero..

Onko 12 vuotta iso? No ihan alussa minua varoiteltiin sekä sukulaisten että ystävien taholta, että en kai kuvittelekaan tämän olevan mitään pysyvää. Suhde on jatkunut 18 vuotta onnellisena, eikä ikäero ole häirinnyt meitä (eikä muitakaan enää).

Meillä on ikäeroa 15v. On suhtauduttu hyvin. Arki sujuu normaalisti.

Meillä on kaverit ja lähisuku ottaneet hyvin vastaan, ei mitään ongelmia. Yhdessä oltu nyt reilu kaksi vuotta. Yhtään epäilevää tai ilkeää kommenttia ei ole meidän korviimme kantaunut. Asutaan nykyisin yhdessä pitkähkön etäsuhteen jälkeen, työt ja opinnot kuljettivat eri suuntiin väliaikaisesti. Vietetään paljon aikaa yhdessä ystävien kanssa, mies tutustunut minun ystäviin ja toisinpäin, hyvin on kaikki ottaneet vastaan. Jäämme samanlaisen elämäntyylin ja asenteen sekä toivomme elämältä samoja asioita, ihan perinteinen turvallinen ja lämmin parisuhdeväkivalta ikäerostamme viis.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaverit ja lähisuku ottaneet hyvin vastaan, ei mitään ongelmia. Yhdessä oltu nyt reilu kaksi vuotta. Yhtään epäilevää tai ilkeää kommenttia ei ole meidän korviimme kantaunut. Asutaan nykyisin yhdessä pitkähkön etäsuhteen jälkeen, työt ja opinnot kuljettivat eri suuntiin väliaikaisesti. Vietetään paljon aikaa yhdessä ystävien kanssa, mies tutustunut minun ystäviin ja toisinpäin, hyvin on kaikki ottaneet vastaan. Jäämme samanlaisen elämäntyylin ja asenteen sekä toivomme elämältä samoja asioita, ihan perinteinen turvallinen ja lämmin parisuhdeväkivalta ikäerostamme viis.

Millaista on perinteinen, turvallinen ja lämmin parisuhdeväkivalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaverit ja lähisuku ottaneet hyvin vastaan, ei mitään ongelmia. Yhdessä oltu nyt reilu kaksi vuotta. Yhtään epäilevää tai ilkeää kommenttia ei ole meidän korviimme kantaunut. Asutaan nykyisin yhdessä pitkähkön etäsuhteen jälkeen, työt ja opinnot kuljettivat eri suuntiin väliaikaisesti. Vietetään paljon aikaa yhdessä ystävien kanssa, mies tutustunut minun ystäviin ja toisinpäin, hyvin on kaikki ottaneet vastaan. Jäämme samanlaisen elämäntyylin ja asenteen sekä toivomme elämältä samoja asioita, ihan perinteinen turvallinen ja lämmin parisuhdeväkivalta ikäerostamme viis.

Millaista on perinteinen, turvallinen ja lämmin parisuhdeväkivalta?

HAHAHA, ehkä paras autocorrect aikoihin :D

Tai freudilainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaverit ja lähisuku ottaneet hyvin vastaan, ei mitään ongelmia. Yhdessä oltu nyt reilu kaksi vuotta. Yhtään epäilevää tai ilkeää kommenttia ei ole meidän korviimme kantaunut. Asutaan nykyisin yhdessä pitkähkön etäsuhteen jälkeen, työt ja opinnot kuljettivat eri suuntiin väliaikaisesti. Vietetään paljon aikaa yhdessä ystävien kanssa, mies tutustunut minun ystäviin ja toisinpäin, hyvin on kaikki ottaneet vastaan. Jäämme samanlaisen elämäntyylin ja asenteen sekä toivomme elämältä samoja asioita, ihan perinteinen turvallinen ja lämmin parisuhdeväkivalta ikäerostamme viis.

Millaista on perinteinen, turvallinen ja lämmin parisuhdeväkivalta?

Olisko automaattinen tekstinsyöttö suoltanut omiaan? :)

Meillä parikymmentä vuotta ikäeroa. Ihme kyllä en ole kuullut kenenkään sanovan mitään ikäerosta, ja arki on mennyt niin, että minä nuorempana olen miehen vauva ja kiukuttelen mistä huvittaa ja mies ymmärtää. Saan siis olla oma itseni eikä tarvitse yrittää olla tylsä aikuinen. Se on kivaa. Kun alan tästä aikuistua, niin mies tuntuu ikävä kyllä hieman kalkkikselta.

Meillä on kymmenen vuotta ikäeroa mutta onko se edes paljon?

Omasta mielestä ei ole iso ikäero eikä kukaan ole koskaan kommentoinut sitä tai ihmetelleet.

Hyvin olemme ainakin henkisesti saman ikäisiä ja fyysisestikin.

Ollaan 34 ja 44. Yhdessä vajaa kymmenen vuotta oltu ja lapsia on kaksi.

Meillä ikäeroa 22 vuotta (minä synnyin 1994 mies 1972). Kaikki ovat suhtautuneet meihin erittäin hyvin ja ovat olleet onnellisia meidän puolesta :) Meillä menee parisuhteessa hyvin, mutta toki välillä on vaikeampaa niin kuin parisuhteissa varmaan jokaisella joskus. Meillä myös 5kk vanha vauva.

Anteeksi, voi ei mikä autocorrect on lipsahtanut viestiini 😂 siis suhteessamme ei ole väkivaltaa vaan ollaan ihan normaali pariskunta, eipä tässä riideltykään olla kun puhutaan paljon asioista ja erimielisyydet ei ole olleet elämää suurempia. Ikäeroa 22 vuotta, jäi mainitsematta.

Meillä ei ole kuin vajaa kymmenen vuotta ikäeroa, mutta kun mies on nuorempi, niin monille se tuntuu olevan kokonainen ihmisikä... Ei tässä nyt suoranaisesti vaikeuksia ole ollut ystävien tai sukulaisten taholta, moni vaan tuntui alkuun ja välillä vieläkin ajattelevan, että me vaan ajankuluksi tai hauskanpitona ollaan yhdessä.

Ehkä minäkin rohkenen sitten heittäytyä. :)

Oikeastaan minulle on yksi ja sama, että mitä muut ajattelevat ikäerostamme, mutta samalla hieman pelottaa, että kaikki hylkäävät ja lopulta jäänkin aivan yksin.

-Ap

Oliskos täällä ollut vielä paikalla ketään näitä pariskuntia? Olisiko joku halunnut tutustua ja jakaa kokemuksia?

Prööt :)

Seura tekee kaltaisekseen. Nuorempi ränsistyy näitten vanhempien hajukasojen rinnalla.

Suuri ikäero, perversiota.

Hyi.

Haluta nyt jonkin vaarinsa ikäisen harmaapäisen pönäkän mahakkaan hikisen kaljun isonokkaisen seuraa...se on sairaus, pakkomielle, perversio, päähänpinttymää...

Tietysti huonoitsetuntoiselle voi hetken olla mannaa, kun tuntee aina olevansa muka nuorekas vaikka kaikki luulisivat yli-ikäiseksi tädiksi, joksikin pian muuttuvatkin niitten ikäloppujen harmaanorsujen rinnalla...

Meillä on 10v ikäeroa, ei kai se paljoa ole eikä sitä kyllä mistään huomaa.