Lue keskustelun säännöt.
Pettäminen/rakastuminen
alisa85
22.04.2016 |
Hei!
Olen 30-v naimisissa oleva neljän suloisen lapsen äiti.
Kaiken piti olla hyvin.
Olen innokas huuto.netin käyttäjä myyn pääosin lasten vaatteita mutta myyn myös kaikenlaista muutakin. Eräs mies osti minulta ja osti useampaan kertaan ja sitten aloimme vaan juttelemaan ja kirjoittelimme toisillemme sähköpostia. Hän oli itseäni reilut 2 v nuorempi. Pian juttelimme päivittäin ja vaihdoimme myös numeroita. Jännitin ensimmäistä soittoamme ja kun kuulin hänen äänensä olin aivan myyty <3 miten kauniisti hän minulle puhui..ihastuin häneen vaan palavammin. aloimme soittelemaan päivittäin, kävin pitkillä kävelylenkeillä ja juttelimme kokoajan.. Huomasin pian että kiinnyin häneen kokoajan tiukemmin. Oma elämäni ja lasten hoitaminen jäi pääosin miehen kontolle. Iltaisin olin aivan pää pyörällä hänen ihanuudestaan, hänen sanoistaan. kaikki meillä natsasi. Mies alkoi puhumaan tapaamisesta, tottakai jännitti ja sanoin että pitää miettiä kun olen naimisissa. Tapasimme kuitenkin ja todellakin hän oli niin ihana kun viesteissä ja puhelimessakin. Ajauduimme kielletylle alueelle huomasin että haluan häntä ja hän minua. Harrastimme uskomatonta seksiä. Hän oli rakastelussa todella huomaavainen laittoi nautintoni etusijalle. Helli ja suukotteli kokoajan. En kokenut edes katumusta vaikka rakastelimme kaikki tuntui niin oikealta. Tapaamisemme jälkeen aloin kuitenkin pelkäämään tunteitani aloin tuntemaan suurta kiintymystä häntä kohtaan. Hän soitteli minulle päivittäin viestitteli sydämillä ja rakasti minua. Hän jopa aina kertoi päivällä missä hän on menossa ja pääsikö hän perille ja kyseli säännöllisesti miten rakkaallani menee? Hän huomioi minua niin että en ollut koskaan saanut sellaista huomiota osakseni. Tuntui että en ansaitse näin ihanaa miestä. En halunnut enää omaa miestäni, ajattelin että petän tätä ihanaa miestä. En vaan kyennyt enää antamaan hellyyttä ja huomiota miehelleni. Hän huomasi sen ja yritti saada minua kertomaan mikä vialla, olisi tehnyt mieli huutaa että en rakasta sua enää, mutta en saanut sanoja suustani :( Samalla tämä oma ihana rakkaani viestitteli ja soitteli, kertoi kuinka odottaa taas saavansa minut syliinsä. Huomasin tulleeni hänelle raskaaksi, tämä oli kova kolaus mutta hän jaksoi tukea minua ja puhui niin kauniisti..sanoi että ei ehkä ole vielä valmis isäksi mutta että voin opettaa häntä ja kaikesta huolimatta rakastaa minua. Raskaus päättyi kuitenkin keskenmenoo , ehkä parempi niin. :( Sovimme pian toisen tapaamisen ja kaikki oli yhtä ihanaa kun ensimmäiselläkin kerralla. Rakastelu oli aivan mahtavaa, hän halusi myös alistua minulle ja tämä kiihottaa minua suunnattomasti..oma mieheni ei ole lämmennyt alistumisleikeille..meillä kohtasi aivan kaikki tuntui että hän on sielunkumppanini. Pian huomasin että olin rakastunut häneen <3 hän tunsi täysin samoin. Tunteeni oli kamalaa sekamelskaa ja yritin sinnitellä mieheni kanssa ja antaa lapsille tarvittavaa huomiota. Itkien iltaisin itseni uneen... Miten saatoin tehdä näin ja rakastua toiseen. Mies yritti kaikintavoin auttaa ja tukea minua, lähetteli pitkiä ääniviestejä kun emme voineet soitella..sanoi että hän jaksaa kyllä odottaa minua ja rakastaa minua ikuisesti. Lähetti kaikki voimansa että jaksaisin. Sovimme taas tapaamisen tämä oli jo kolmas. Kunnes tapahtui jotain ja hän sanoi että haluaa muuttaa samaan kaupunkiin kun minä ja välillämme oli paljon kilometrejä, hän halusi kuitenkin nähdä minua enemmän ja ehkä muuttaa jossain vaiheessa yhteen.. Hän oli niin älyttömän ihana ja osoitti viattoman rakkautensa minuun, mutta sillä hetkellä jokin jarrutti ja lähdin hänen sylistä pois, sanoin että en pysty...nappasin kuoharia hotellin pöydältä..menin aivan lukkoon. En ymmärrä mikä minun tuli. Harrastimme silti hetken päästä seksiä vaikka hän sanoi että voimme olla vain näinkin ja jutella. Nyt pelotti ja erosimme hieman oudoissa tunteissa..ei niin kun viimeksi. Kotona mietin mitä oikein haluan.. Mies sanoi odottavansa.. Sitten loukkasin häntä pahimmalla mahdollisella tavalla, sepitin tarinan että hän ei oikeastaan merkinnyt minulle mitään ainoastaan seksiä sanoin että en missään vaiheessa olisi jättänyt miestäni ja elämääni hänen takiaan... Mursin hänen sydämensä tallasin sen aivan kokonaan.. Pelkäsin niin rakkauttani häneen.. Todellisesti rakastin häntä älyttömästi mutta pelkäsin niin mitä muut sanoisivat jos jatkaisin hänen kanssa.. Koin että se viesti oli vaan lähetettävä..haukuin häntä vielä lisää... Yritin kovettaa tunteitani unohtaa häntä mutta en pystynyt. Hän ei enää vastannut, ei soittanut hän sulki minut kokonaan pois. aloin niin kaipaamaan häntä kun emme hetkeen soitelleet en tiennyt missä hän oli.. Se kaipaus oli kamalaa, itkin vaan taukoamatta...en pystynyt tekemään mitään, en edes kunnolla syömään..minulla oli niin kamala olo ja ikävä häntä. Hän ei kuitenkaan enää vastannut minulle vaikka laitoin whats apin täyteen viestejä. Pyysin yhtä puhelua..tiesin että menetin hänet nyt. Monen päivän päästä hän laittoi minulle viestin että haluaa että jatkan elämääni mieheni kanssa, toivoi minulle paljon onnea elämääni. Kertoi että hetket kanssani olivat parhaita eikä ne koskaan unohdu.mutta ei voi enää jatkaa ja näin on parempi. Viesti oli niin kylmä, ei yhtään sydäntä ei mitään rakkaudesta. Maailmani murtui täysin, itkin vaan..pyysin että hän ei poistaisi minua whatsapista että saisin joskus vielä kuulla hänestä jotain. Hän ei vastannut mutta piti minut siellä. Hän esti puheluni kun yritin soittaa... Se oli kamalaa olin menettänyt hänet, minun piti vaan antaa periksi ja luovuttaa.yritin perua sanojani janlöhetin sähköpostia, ei ollut mitään apua.. :( olin menettänyt rakkaani ja kaikki oli omaa syytäni. Tunsin itseni hirviöksi julmaksi naiseksi.. Yhtenä iltana vaan päätin että enää en häntä häiritse en voi vaikuttaa enää mihinkään ja minun on pakko antaa hänen mennä. Laitoin viimeisen viestin..seuraavana päivänä en laittanut mitään vaikka tiukkaa teki.. Enkä seuraavanakaan..sitten kirjoitin hänelle viimeisen sähköpostin ja kerroin totuuden ja että rakastin häntä ja rakastan edelleen..kumpa voisin mennä ajassa takaisinpäin. seuraava päivä meni itkien ja katsellen hänen kuvaansa ja miettien, kuunnellen hänen ääniviestejään. Kunnes eräs ilta puhelimeni piippasi ja se oli rakkaani hän kysyi häiritseekö ja kertoi että hän on miettinyt asioita ja nyt helpottaa, sähköpostini oli saanut hänet ymmärtämään että yritin vaan peitellä tunteitani, näki niissä totuuden. Juttelimme viesteillä..Hän sanoi että olen edelleen hänen sydämessään..ja että haluaisi halata ja ottaa minut syliinsä. Kerroin hänelle että rakastan häntä ja hän vastasi että tietää sen.. Ja sanoi myös että antaa minulle anteeksi. Lisäksi että hänen pitää selvittää vielä ajatuksiansa mutta ei vaan halua menettää minua jokin minua vetää kun magneetti. Kirjoittelimme puoleen yöhön enkä voinut uskoa hänen sanojaan.. Hän laitteli jopa sydämiä ja sanoi että on niin hirmuinen ikävä. Nyt annan hänen ihan Rauhassa miettiä mitä haluaa ja olen valmis odottamaan vaikka maailman tappiin saakka kunhan saan hänet vielä omakseni. Halusin jakaa tarinani..jos joku saisi tästä apua ja kehotan kaikkia todellakin täyteen rehellisyyteen. Hän on uskomaton kun pystyi antamaan minulle anteeksi, suurempaa sydäntä ei voi olla koska hänen on täyttä kultaa. <3
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa tapahtuu vaikka mitä.
Luitko? Ei näitä pitkiä sepuksia jaksa lukea.
Vierailija kirjoitti:
Horo
Yhdyn tähän, kun en jaksa lukea. Tämä on sen verran yleipätevä vastaus lähes kaikkeen, johon liittyy pettäminen.
Mustasukkaisuus -harhaluuloisuushäiriöön voi myös sairastua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ainakaan jaksanut lukea kokonaan. Päällimmäisenä jäi kuitenkin mieleen, että ehkäisystä voisi pitää paremman huolen. Varsinkin jos on pettämispuuhissa. Olet neljän lapsen äiti, nyt vähän järkeä peliin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: Miten ja milloin ajattelit oman miehesi kanssa asiat järjestellä? Eikö hänkin ole ansainnut, että olisit hänellekin rehellinen?
Kukas kirjailijan alku siellä keksii taas soopaa. Vinkkinä jatkotrollaukseen: tiivistä ja jätä turhat romantisoinnit pois. Tällöin joku jaksaa lukea juttusi ja et jää heti kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP on omaan arkeensa tylsistynyt wt-mamma, joka on kehittänyt siirappisen harlekiinitarinan sivuhoitonsa ympärille. Mitenkähän ne 4(!) pientä lasta suhtautuvat tähän äidin uuteen elämän rakkauteen? Veikkaanpa, että uljas prinssikin lähtee aika pian käpälämäkeen kun uusperheen arki pamahtaa päälle - hänhän ei ollut tuon vahinkoraskaudenkaan aikaa omien sanojensa mukaan valmis isäksi.
AP:n miehelle menee suurimmat sympatiat, aikamoisen aarteen kanssa on näköjään mennyt perheen perustamaan :(
alisa85 kirjoitti:
Ehkäisy oli täysin kunnossa.
Niinpä. Jos ehkäisy on oikeasti kunnossa ei tule vahinkoraskuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä jaksoin lukea ja suosittelen muillekin, koska koko tarinan luettua aukeaa koko juttu. Jos haluatte pikaruokaa, niin lukekaa Aku Ankkaa. Pieni miinus kyllä, eli kappaleita voisi jakaa, niin teksti ei olisi yhtenä pötkönä', ja olisi helpompikin lukea sitä. Tiedän tunteen, tasan ja tarkkaan. Likimain samaa läpikäymässä. Tsemppiä valintasi kanssa.
M37
minäkin luin ja hienoa on, vaikka se loppupäässä loukkaa...ketä? olet ilmeisesti valintasi tehnyt mutta koska kerrot miehellesi? uskon että hän aavistaa jo mitä on meneillään. Tunteille ei voi mitään, olen siitä itse nyt ihan varma myös, olen pari viikkoa sitten alkanut suhteeseen naisen kanssa ja olen aivan myyty (vaikken IKINÄ olisi voinut kuvitella että olisin naisen kanssa sängyssä) - kaikki on siis mahdollista, rakkaus tulee ja lähtee kun sen aika on. Elämä on.
Tää kaikki on täyttä totta, eikä mitään soopaa :( halusin vaan jakaa tarinani, en uskonut että vastaanotto oli tällainen
Kiitos.. En huomannut kappale jakoa :(
]Hei!
Olen 30-v naimisissa oleva neljän suloisen lapsen äiti.
Kaiken piti olla hyvin.
Olen innokas huuto.netin käyttäjä myyn pääosin lasten vaatteita mutta myyn myös kaikenlaista muutakin. Eräs mies osti minulta ja osti useampaan kertaan ja sitten aloimme vaan juttelemaan ja kirjoittelimme toisillemme sähköpostia. Hän oli itseäni reilut 2 v nuorempi. Pian juttelimme päivittäin ja vaihdoimme myös numeroita.
Jännitin ensimmäistä soittoamme ja kun kuulin hänen äänensä olin aivan myyty miten kauniisti hän minulle puhui..ihastuin häneen vaan palavammin. aloimme soittelemaan päivittäin, kävin pitkillä kävelylenkeillä ja juttelimme kokoajan.. Huomasin pian että kiinnyin häneen kokoajan tiukemmin. Oma elämäni ja lasten hoitaminen jäi pääosin miehen kontolle. Iltaisin olin aivan pää pyörällä hänen ihanuudestaan, hänen sanoistaan. kaikki meillä natsasi.
Pian mies alkoi puhumaan tapaamisesta, tottakai jännitti ja sanoin että pitää miettiä kun olen naimisissa. Tapasimme kuitenkin ja todellakin hän oli livenä niin ihana kun viesteissä ja Puhelimessakin
Ajauduimme kielletylle alueelle huomasin että haluan häntä ja hän minua. Harrastimme uskomatonta seksiä. Hän oli rakastelussa todella huomaavainen laittoi nautintoni etusijalle. Helli ja suukotteli kokoajan. En kokenut edes katumusta vaikka rakastelimme kaikki tuntui niin oikealta.
Tapaamisemme jälkeen aloin kuitenkin pelkäämään tunteitani aloin tuntemaan suurta kiintymystä häntä kohtaan. Hän soitteli minulle päivittäin viestitteli sydämillä ja rakasti minua. Hän jopa aina kertoi päivällä missä hän on menossa ja pääsikö hän perille ja kyseli säännöllisesti miten rakkaallani menee? Hän huomioi minua niin että en ollut koskaan saanut sellaista huomiota osakseni.
Tuntui että en ansaitse näin ihanaa miestä. En halunnut enää omaa miestäni, ajattelin että petän tätä toista miestä. En vaan kyennyt enää antamaan hellyyttä ja huomiota miehelleni. Hän huomasi sen ja yritti saada minua kertomaan mikä vialla, olisi tehnyt mieli huutaa että en rakasta sua enää, mutta en saanut sanoja suustani :( Samalla tämä oma ihana rakkaani viestitteli ja soitteli, kertoi kuinka odottaa taas saavansa minut syliinsä.
Huomasin tulleeni hänelle raskaaksi, tämä oli kova kolaus mutta hän jaksoi tukea minua ja puhui niin kauniisti..sanoi että ei ehkä ole vielä valmis isäksi mutta että voin opettaa häntä ja kaikesta huolimatta rakastaa minua. Raskaus päättyi kuitenkin keskenmenoon , ehkä parempi niin. :(
Sovimme pian toisen tapaamisen ja kaikki oli yhtä ihanaa kun ensimmäiselläkin kerralla. Rakastelu oli aivan mahtavaa, hän halusi myös alistua minulle ja tämä kiihottaa minua suunnattomasti..oma mieheni ei ole lämmennyt alistumisleikeille..meillä kohtasi aivan kaikki tuntui että hän on sielunkumppanini. Pian huomasin että olin rakastunut häneen ja hän tunsi täysin samoin.
Myönnettävä on että tunteeni oli kamalaa sekamelskaa ja yritin sinnitellä mieheni kanssa ja antaa lapsille tarvittavaa huomiota. Itkin useana yönä itseni uneen... Miten saatoin tehdä näin ja rakastua toiseen.
Rakastamani Mies yritti kaikintavoin auttaa ja tukea minua, lähetteli pitkiä ääniviestejä kun emme voineet soitella..sanoi että hän jaksaa kyllä odottaa minua ja rakastaa ikuisesti.
Lähetti kaikki voimansa että jaksaisin.
Sovimme taas tapaamisen tämä oli jo kolmas kertamme kunnes tapahtui jotain ja hän sanoi että haluaa muuttaa samaan kaupunkiin kun minä ja välillämme oli todella paljon kilometrejä, hän halusi kuitenkin nähdä minua enemmän ja ehkä muuttaa jossain vaiheessa yhteen kanssani, sanoi myös että hyväksyy lapseni täysin. Hän oli niin älyttömän ihana ja osoitti viattoman rakkautensa minuun, mutta sillä hetkellä kun kuulin muutto suunnitelmista jokin jarrutti ja lähdin hänen sylistä kylmästi pois, sanoin että en pysty...nappasin kuoharia hotellin pöydältä menin aivan lukkoon. En ymmärrä mikä minun tuli. Harrastimme silti hetken päästä seksiä vaikka hän sanoi että voimme olla vain näinkin ja jutella. Nyt pelotti ja erosimme hieman oudoissa tunteissa..ei niin kun viimeksi :(
Kotona mietin mitä oikein haluan.. Mies sanoi odottavansa.. Sitten loukkasin häntä pahimmalla mahdollisella tavalla, sepitin typerän tarinan että hän ei oikeastaan merkinnyt minulle mitään ainoastaan seksiä sanoin että en missään vaiheessa olisi jättänyt miestäni ja elämääni hänen takiaan. Mursin hänen sydämensä tallasin sen aivan kokonaan.. Pelkäsin niin rakkauttani häneen vaikka oikeasti rakastin häntä älyttömästi enemmän kun itse elämää, mutta pelkäsin niin mitä muut sanoisivat jos jatkaisin hänen kanssa.. Koin että se viesti oli vaan lähetettävä..haukuin häntä vielä lisää.. Yritin parhaani mukaan kovettaa tunteitani unohtaa häntä mutta en vaan pystynyt.
Hän ei enää vastannut, ei soittanut hän sulki minut kokonaan pois. aloin niin kaipaamaan häntä kun emme hetkeen soitelleet viestitelleen en tiennyt missä hän oli.. Se kaipaus oli kamalaa, itkin vaan taukoamatta. En pystynyt tekemään mitään, en edes kunnolla syömään..minulla oli niin kamala olo ja ikävä häntä. Hän ei kuitenkaan enää vastannut minulle vaikka laitoin whats apin täyteen viestejä. Pyysin yhtä puhelua..tiesin että menetin hänet nyt.
Monen päivän päästä hän laittoi minulle viestin että haluaa että jatkan elämääni mieheni kanssa, toivoi minulle paljon onnea ja ihanaa elämää. Kertoi että hetket kanssani olivat niitä parhaita eikä ne koskaan unohdu.mutta ei voi enää jatkaa ja näin on parempi. Viesti oli niin kylmä, ei yhtään sydäntä ei mitään rakkaudesta.
Maailmani murtui täysin, itkin vaan..pyysin että hän ei poistaisi minua whatsapista että saisin joskus vielä kuulla hänestä jotain. Hän ei vastannut mutta piti minut siellä. Hän esti puheluni kun yritin soittaa... Se oli kamalaa olin menettänyt hänet, minun piti vaan antaa periksi ja luovuttaa.
yritin perua sanojani ja lähetin sähköpostia, ei ollut mitään apua.. :( olin menettänyt rakkaani ja kaikki oli omaa syytäni. Tunsin itseni hirviöksi julmaksi naiseksi. Yhtenä iltana vaan päätin että enää en häntä häiritse en voi vaikuttaa enää mihinkään ja minun on pakko antaa hänen mennä. Laitoin viimeisen viestin. Seuraavana päivänä en laittanut mitään vaikka tiukkaa teki.. Enkä seuraavanakaan..sitten kirjoitin hänelle viimeisen sähköpostin ja kerroin totuuden että rakastin häntä ja rakastan edelleen..kumpa voisin mennä ajassa takaisinpäin. seuraava päivä meni itkien ja katsellen hänen kuvaansa ja miettien, kuunnellen hänen ääniviestejään.
Kunnes eräs ilta puhelimeni piippasi ja se oli rakkaani hän kysyi häiritseekö ja kertoi että hän on miettinyt asioita ja nyt alkaa helpottaa, sähköpostini oli saanut hänet ymmärtämään että yritin vaan peitellä tunteitani, näki niissä totuuden. Juttelimme viesteillä..Hän sanoi että olen edelleen hänen sydämessään..ja että haluaisi halata ja ottaa minut syliinsä. Kerroin hänelle että rakastan häntä ja hän vastasi että tietää sen.. sanoi myös että antaa minulle anteeksi. Lisäksi hän sanoi että pitää selvittää vielä ajatuksiansa mutta ei vaan halua menettää minua jokin minussa vetää kun magneetti. Kirjoittelimme puoleen yöhön enkä voinut uskoa hänen sanojaan.. Hän laitteli jopa sydämiä ja sanoi että on niin hirmuinen ikävä. Nyt annan hänen ihan rauhassa miettiä mitä haluaa ja olen valmis odottamaan vaikka maailman tappiin saakka kunhan saan hänet vielä joskus omakseni.
Halusin jakaa tarinani..jos joku saisi tästä apua ja kehotan kaikkia todellakin täyteen rehellisyyteen. Hän on uskomaton kun pystyi antamaan minulle anteeksi, suurempaa sydäntä ei voi olla, koska hänen on täyttä kultaa.
Jaoin kappaleisiin, ehkä nyt jaksatte lukea.
Miehelleni kerron kun on oikea aika...
Ihan mielenkiinnosta, koskakohan on oikea aika? Mitä odotat? Jos yhtään enää välität miehestäsi niin päästä hänet etsimään omaa onneansa. Ja jos oikeasti rakastat tätä salarakastasi niin, miksi annat hänen roikkua "löysässä hirressä" ja odottaa, valitsetko kokonaan hänet vai miehesi?
Horo