Mies, avaatko keskustelun naisen kanssa junassa vain jos tämä on mielestäsi kaunis?

En, koska en ole kiinnostunut naisista. Kauniit naiset kyllä huomaab

Avaan ulkonäöstä riippumatta, jos on asiaa. Harvemmin on.

En juttele naisten kanssa. Varsinkaan junassa.

Helpompi on jutella rumien kanssa. Ei tuu suorituspaineita.

En. Koska ujostuttaa. Jos olisin jännämies niin varmaan avaisin.

En avaa keskustelua kenenkään kanssa. Jos ei ole hirveästi tilaa junassa, niin sanon vaan "Moi, tähän voinee istua?" ja sitten istun, kun nainen sanoo, että joo. Siinä kaikki sanojen vaihto 3 tunnin matkan ajalta.

Kuka ihme alkaa jutella tuntemattomien kanssa liikennevälineissä?

Onko junissa miehiäkin?

Junissa matkustaa vain beta miehet.

No voi. Eikö kannattaisi nimenomaan lähestyä mukavan oloista ihmistä esim junassa sen sijaan, että meinaa tehdä sen perjantaina baarissa parin kaverin tukemana? Koskee kumpaakin sukupuolta. Suomi kaipaa leppoisampaa ilmapiiriä.

Viimeksi juttelin junassa jonkun mummon kanssa monta tuntia. Matka sujui oikein joutuisasti kun oli hyvät jutut. Juttelen, jos se on luontevaa, ja juttelen kenen kanssa tahansa. Yleensä en juttele, kun harvemmin se on mitenkään luontevaa.

Se on totta, että on  helpompi jutella vähemmän-kauniiden naisten kanssa eli tavis-kauniiden. Toisaalta kauniille on helpompi sanoa ei esim. nettideiteillä, tinderissä whatsoever. Enpä ole kyllä junassa koskaan kellekkään puhunut muutamaa sanaa enempää. Bussissa kylläkin. Ja nytkun mietin, en ole koskaan edes jutellut todella kauniin naiseen kanssa (livenä), kassoja lukuunottamatta.

Jos istuisi vieressä tai edes penkkirivin ulkoreunalla. En matkusta junalla kuin tosi harvoin ja silloin kun olen matkustanut, kaikki on eristäytynyt sinne omien penkkien päihin. Vaikea siinä on avata keskustelua ulkonäöstä riippumatta.

Olen kulkenut junalla Englannissa, Irlannissa, Saksassa, Belgiassa, Israelissa ja Ranskassakin. Varsinkin Saksassa, Israelissa ja Irlannissa olisi ollut vaikea olla keskustelematta. Ranskassa oli yhtä helppo olla hiljaa yksikseen kuin Suomessa ja yllätti, kun Belgia oli aikalailla sen vastakohta. Kieli oli siellä kuitenkin jonkinlainen pullonkaula. Ranskassa olen varmaan matkustanut eniten ulkomailla junalla, sillä TGV:llä pääsee todella helposti joka suuntaan.

Ei ole tapanani jutella ihmisten kanssa julkisissa kulkuvälineissä.

On muuten todella häiritsevää kun "väärän puolueen" ministerisnainen yrittää tehdä tuttavuutta ja itseäsi ei huvittaisi yhtään jutustaa, varsinkaan hänen kanssaan. Muuten joskus paluulennolla jos keikka mennyt hyvin, saatan jutustaa jonninjoutavia hetken aikaa, kunnes keskityn johonkin muuhun (nukkumaan tai lukemaan kirjaa)

Odotan tasa-arvon kannattajana, että nainen tekee aloitteen.

En avaa keskustelua sellaisten naisten kanssa, joita tekisi mieli katsella, enkä edes istu lähelle jos voin välttää. Kun tekee mieli jutustella, vanhempien naisten ja lasten kanssa kulkevien kanssa voi puhua niitä näitä ilman, että he ajattelevat, mitä v....a tuo mies itsestään luulee.

Onko siellä McDonalds'ia? Meidän lapset ei yleensä tykkää muualla syödä? AP

enpä ole paljoa junia käyttänyt, mutta sillon harvon kun käytän, niin enpä mä siellä kenenkään kanssa juttele. kaikilla on tätä nykyä ne nappikuulokkeet, niin ne on sellaset älä-vittu-häiritse merkit ettei ole mitään syytä koittaa sosialisoitua.