Kaverini haluaa sektion koska synnytys on niin luonnotonta..
Ärsyttää, vaikkei asia minulle kuulukkaan. Sektio on mielestäni hyväksyttävä valinta synnytyspelkoiselle, mutta vasta sitten kun on ottanut asioista selvää. Jo ihan vauvaakin ajatellen.
nimim. itse joskus synnytysterapeutin luona käynyt synnytyspelkoinen (takana 2 ihanaa synnytystä)
Kommentit (16)
kun kyse alatiesynnytyksessä kumminkin on siitä miten luonnossa nisäkkäät, myös ihminen, on perinteisesti jälkeläisensä maailmaan saattanut. Kyllä paljon luonnottomampaa on että viedään leikkaussaliin ja avataan vatsa ja otetaan vauva sieltäkautta pois. Ei mulla sinänsä mitään sektioita vastaan ole mutta vaan tuo alatien nimenomaan luonnottomaksi sanominen on hassua.
Minuakin kyllä 2 lasta alateitse ja ilman kivunlievitystä synnyttäneenä toisinaan ihmetyttää nuo käsitykset että synnyttäminen on jotani ihan ylimaallisen kammottavaa tuskaa ja vielä menee alapää lopullisesti pilalle. Useimmiten kun niin ei onneksi ole. Mulla supistukset oli lähinnän kuin tukevat menkkakivut, eikä alapää ole miksikään synnytyksistä mennyt, vaikka ensimmäisessä vähän repesinkin.
valitsee myös itse ne suuremmat riskit. Joten en kyllä kadehdi. Suurin osa sektoiduista naisista valitsisi alatiesynnytyksen jos voisi. Minulle kiireellinen sektio pelasti vauvan hengen ja olen siitä kiitollinen. Kokemuksena alatiesynnytys oli kyllä paljon helpompi. Sektiossa repesi virstarakko ja minulla oli kestokatetri 2 viikkoa. Haava on tunnoton ja arpi ruma ( 3v sektiosta ).
olen synnyttänyt kaksi lasta alakautta, mikä on tietysti se luonnollisempi tapa, mutta vaikka mitään massiivisia repeämisiä tms. ei tullut, olin ekan synnytyksen jälkeen pitkään tosi kipeä. Haluaisin kyllä uskoa, että asiantuntijat ovat oikeassa pitäessään alatiesynnytystä turvallisempana, mutta toisaalta lievä hapenpuute sikiöllä ei liene ihan harvinaista, ja nykyisinhän arvellaan monien lievien neurologisten häiriöiden kai johtuvan juuri lievästä hapenpuutteesta synnytyksessä. Ja jos lapsi on jotenkin "erilainen" ja vaikka koulussa tulee ongelmia, kuka siellä nyt alkaa kysellä sairaalasta, miten se synnytys oikein meni, mitkä oli sydänkäyrät jne. Eli villinä arvauksena ja asiantuntemattomana epäilen, ettei se alatiesynnytys niin turvallista ole kuin esitetään. Ei ne kaikki vammat välttämättä heti näy.
Enkä tosiaan ymmärrä näitä tapauksia, että äidillä on kapea lantio ja synnytystapaa pähkäillään ja lääkäri arpoo että alakautta. No sitten synnytys kestää ja kestää, käytetään imukuppia, repeää pahasti, virtsarakon laskeuma, lapsella vammoja... kaikki enemmän tai vähemmän odotetusti! Mitä järkeä?
Tietysti alatiesynnytys voi olla nappivalinta, kaikki menee upeasti, hyvä niin, mutta ei nämä asiat niin yksioikoisia kai ole.
Itselläni tehtiin sektio synnytyspelon vuoksi.
Pelkoon liittyi tunne synnytyksen luonnottomuudesta, jotain isoa työnnetään läpi alapäästä..
Eli ystäväsi saattaa olla ihan oikeasti synnytyspelkoinen.
Sektio sujui muuten hyvin!
Siis luonnottomaan normaalisynnytykseen verrattuna.
Jopa 8% kaikista synnyttäjstä. Moni heistä saa loppujen lopuksi kuitenkin hyvän synnytyskokemuksen, erittäin moni myös alatiesynnytyksestä! Pelko on todellsta ja sitä pitääkin hoitaa. Silti sana "luonnoton" on väärä valinta. Ei ole häpeä myöntää pelkonsa, silloin siihen saa myös apua. Vähiten apua saavat ne, jotka väittävät ettei kyse ole pelosta, mutta heidän nyt vain kuuluu saada valita nykypäivänä. Se on väärin, että kieltäytyy avusta ja lähtee taistellen vaatimaan sektiota. Sellaisen Suomessa saa kun siihen on perusttelut, mutta samalla sitä pelkoa täytyy käsitellä. Oikeaa tietoa nyt ei vain saa keskustelualstoita, vaan pelkopolilta. Ja sektioon liittyvistä riskistä täytyy ola tietoinen.
Tosissaanko se meinaa noilla perusteilla saadakin sen sektionsa?
Hullun hommaa, kipua, repeämistä..
Leijukaa vaan, alatiesynnytysäidit, itse en edes tiedä mitä supistuskipu on, ja olen siitä onnellinen.
Kymmenen pisteen poika syntyi ja paraneminen helppoa kuin heinän teko, ei kaduta varsinkaan kun lukee teidän eppari-juttuja.
Ee ON LUONNOTONTA 2000-luvun lääketieteen keinoilla.
Mutta itse meinasin siis just sanoo, et eiköhän se sektio oo luonottomampaa kuin alateitse synnytys. Kun normaalisti sen vauvan kuuluis just tulla kyllä sieltä alakautta. :)
Ennen on vauvat olleet ihan rääpäleitä nykypäivän mastodontteihin verrattuna.
Hullun hommaa, kipua, repeämistä..
Leijukaa vaan, alatiesynnytysäidit, itse en edes tiedä mitä supistuskipu on, ja olen siitä onnellinen.
Kymmenen pisteen poika syntyi ja paraneminen helppoa kuin heinän teko, ei kaduta varsinkaan kun lukee teidän eppari-juttuja.
Ee ON LUONNOTONTA 2000-luvun lääketieteen keinoilla.
Kipu on subjektiivinen käsitys. Toista sattuu enemmän ja toisesta taas ne supistuskivut tuntuvat kuukautiskivuilta.
Mitä repeämisiin ja eppareihin tulee niin kaikille ei todellakaan noita tapahdu. Itselleni ei tehty epparia, enkä myöskään revennyt (joo,heh heh, hirveä löysä lortto, vanha juttu eikä edes pidä paikkaansa).
Parantuminen synnytyksestä oli nopeaa, istuin ja kävelin samana päivänä ihan normaalisti.
Kaikkien synnytykset eivät ole kauhukokemuksia joissa veri lentää ja sen jälkeen kärsitään pidätysvaikeuksista yms. asiosta. Enemmän niitä onnistuneita synnytyksiä on kuin niitä huonosti menneitä, ne huonosti menneet nyt vain ovat enemmän esillä.
Itse en ikipäivänä lähtisi leikkaukseen, ellei vauvan henki olisi vaarassa. Luonto on tehnyt naisen synnyttämään, eikä mielestäni synnytystä pitäisi tehdä luonnottomaksi vain siksi että joidenkin mielestä kirurgin veitseen turvautuminen on "luonnollisempaa".
ja 2 synnytystä. Sektio tehtiin esikoiselle kun käyrät romahti. Kakkosesta tehtiin eppari ja kolmannessa repesin virheasennon vuoksi.
Ainoa arpi joka näkyy ja tuntuu vielä on tuo sektioarpi. Kamalinta sektiossa oli silti se että vauva vietiin pois ja itse makasit heräämössä.
Kiva kun olet olet täydellinen synnyttäjä ja tietysti koko maailman pitäisi toimia kuten Sinä toimit. Olethan kaikista paras ja täydellisin, oikea esikuva!
Jopa mokissasi moni voisi ottaa mallia, niin hyvä nekin olivat, eikö! No yksi juttu olisi missä voisit parantaa, voisit ihan kaverillesi päin naamaa kertoa nämä vinkkisi. Se olisi muutenkin fiksumpaa. Vaikka enhän toki ala Sinua neuvomaan!
Nimim. narsismillasi ei ole rajoja
Hullun hommaa, kipua, repeämistä..
Leijukaa vaan, alatiesynnytysäidit, itse en edes tiedä mitä supistuskipu on, ja olen siitä onnellinen.
Kymmenen pisteen poika syntyi ja paraneminen helppoa kuin heinän teko, ei kaduta varsinkaan kun lukee teidän eppari-juttuja.
Ee ON LUONNOTONTA 2000-luvun lääketieteen keinoilla.
Voi saameri sitä kipua! Eikä haava meinannut parantua ollenkaan.
Alatiesynnytykset sitten meni niin hyvin, ettei tullut tikin tikkiä ;)
Kiva kun olet olet täydellinen synnyttäjä ja tietysti koko maailman pitäisi toimia kuten Sinä toimit. Olethan kaikista paras ja täydellisin, oikea esikuva!
Jopa mokissasi moni voisi ottaa mallia, niin hyvä nekin olivat, eikö! No yksi juttu olisi missä voisit parantaa, voisit ihan kaverillesi päin naamaa kertoa nämä vinkkisi. Se olisi muutenkin fiksumpaa. Vaikka enhän toki ala Sinua neuvomaan!
Nimim. narsismillasi ei ole rajoja
Hyvä viesti :) Mutta sun pitää googlettaa narsismi :)
Valitsin sektion juurikin siitä syystä, että en pilaa alapäätäni ja että otan mielummin tikit alavatsaan, kuin alapäähän. Musta se on nykyaikaa, että oman synnytystapansa saa itse päättää. Ei siihen mitään sen suurempia perusteluita tarvittu. Neuvolassa kysyttiin synnytystoivetta ja täytin synnytystapakaavakkeen, jossa laitoin rastin ruutuun, että valitsen sektion. Gynekologi luki kaavakkeen läpi ja yhdessä sovittiin sektiopäivä. :) Tsemppiä kaikille teille, jotka valitsette synnytystavaksi sektion. :)