Lue keskustelun säännöt.
miksi psyykkisiä sairauksia ei pidetä sairauksina kuten somaattisiakin?
Kommentit (11)
Kyllä niitä lääketieteessä ja lainsäädännössä pidetään. Mitä siis tarkoitat? Vauva-av:llä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä lääketieteessä ja lainsäädännössä pidetään. Mitä siis tarkoitat? Vauva-av:llä?
No ei vaan pidetä. Eihän niihin saa edes välttämättä kunnon hoitoa. Psykoterapiaa on vaikea saada ja sairas ihminen joutuu ramppaaman jatkuvasti esim sairaanhoitajalla kun ei saa hoitoa psykoteapeutilta (kun ei ole rahaa).
Ja ei myöskään ihmisten keskuudesasa pidetä somaattisten sairauksien veroisina esim mt-eläkeläisistä puhutaan halveksivasti.
Päinvastoinkin tuntuu, että pidetään sairauksina jopa ihan luonnollisia ominaisuuksia. USA:ssa esim. lasten ujous ja arkuus riittävät syyksi lääkityksen aloittamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoinkin tuntuu, että pidetään sairauksina jopa ihan luonnollisia ominaisuuksia. USA:ssa esim. lasten ujous ja arkuus riittävät syyksi lääkityksen aloittamiseksi.
Joo, aloituksessa tarkoitin ihan sellaisia sairauksia, jotka selvästi ovat sairauksia, ei luonteepiirteitä, esim sairauksia ovat syömishäiriöt, pakko-oireinen häiriö, kaksisuuntainen jne..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä lääketieteessä ja lainsäädännössä pidetään. Mitä siis tarkoitat? Vauva-av:llä?
No ei vaan pidetä. Eihän niihin saa edes välttämättä kunnon hoitoa. Psykoterapiaa on vaikea saada ja sairas ihminen joutuu ramppaaman jatkuvasti esim sairaanhoitajalla kun ei saa hoitoa psykoteapeutilta (kun ei ole rahaa).
Ja ei myöskään ihmisten keskuudesasa pidetä somaattisten sairauksien veroisina esim mt-eläkeläisistä puhutaan halveksivasti.
Se on kyllä totta,että hoitoon pääsyn kanssa on niin ja näin. Mutta samoinhan se on somaattisellakin puolella ellei kuulu työterveyshuollon piiriin. Puhumattakaan jos on jotain mt-merkintää siellä tiedoissa niin asiakas tietysti kuvittelee fyysiset vaivansa eikä näin ollen edes pääse tutkimuksiin ellei hakeudu yksityiselle sektorille. Nähty ja koettu; parikin kertaa käynyt niin että yksityisellä on heti katsottu aiheelliseksi tutkia lisää ja aloittaa tarvittavat toimenpiteet. Kuinkahan paljon vastaavia sattuu koko ajan? Siis silkkaa laiminlyöntiä. Omissa tapauksissani ainakin olisi ollut aihetta huomautuksiin; niihin ei vaan kaikki jaksa ryhtyä ellei ole ketään tukena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoinkin tuntuu, että pidetään sairauksina jopa ihan luonnollisia ominaisuuksia. USA:ssa esim. lasten ujous ja arkuus riittävät syyksi lääkityksen aloittamiseksi.
Joo, aloituksessa tarkoitin ihan sellaisia sairauksia, jotka selvästi ovat sairauksia, ei luonteepiirteitä, esim sairauksia ovat syömishäiriöt, pakko-oireinen häiriö, kaksisuuntainen jne..
Tautiluokitukset muuttuvat koko ajan ja valitettavasti myös tavalla johon kommentissani viittasin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoinkin tuntuu, että pidetään sairauksina jopa ihan luonnollisia ominaisuuksia. USA:ssa esim. lasten ujous ja arkuus riittävät syyksi lääkityksen aloittamiseksi.
Joo, aloituksessa tarkoitin ihan sellaisia sairauksia, jotka selvästi ovat sairauksia, ei luonteepiirteitä, esim sairauksia ovat syömishäiriöt, pakko-oireinen häiriö, kaksisuuntainen jne..
Tautiluokitukset muuttuvat koko ajan ja valitettavasti myös tavalla johon kommentissani viittasin.
Ja tämä oikeuttaa sen, ettei esim pakko-oireisia hoideta kunnolla!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se johtuu siitä, ettei psyykkisiin vaivoihin olla vielä keksitty pätevää testiä, jolla voitaisiin todistaa taudin/sairauden olemassaolo, kuten esimerkiksi verikoetta. Toki on olemassa erilaisia oirelistoja ja psykologisia testausvälineitä, mutta en kehtaisi sanoa näitä kovin päteviksi. Potilas kun voi vääristellä tuloksia ihan miten haluaa näiden testimenetelmien ollessa kyseessä.
Verikoetta odotellessa.
Samaa lääkäriltä toiselle pallottelua, diagnoosin viivästymistä, hoidon hankaluutta ja ympäristön ihme asennetta on tarjolla moneen somaattiseen sairauteenkin. Eli eipä eroa siinäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoinkin tuntuu, että pidetään sairauksina jopa ihan luonnollisia ominaisuuksia. USA:ssa esim. lasten ujous ja arkuus riittävät syyksi lääkityksen aloittamiseksi.
Joo, aloituksessa tarkoitin ihan sellaisia sairauksia, jotka selvästi ovat sairauksia, ei luonteepiirteitä, esim sairauksia ovat syömishäiriöt, pakko-oireinen häiriö, kaksisuuntainen jne..
Tautiluokitukset muuttuvat koko ajan ja valitettavasti myös tavalla johon kommentissani viittasin.
Ja tämä oikeuttaa sen, ettei esim pakko-oireisia hoideta kunnolla!?
Sinä sanoit tuon, en minä.
On sitäpsitsi kaksi eri asiaa pidetäänkö oireilua-X sairautena ja hoidetaanko sitä kunnolla vai ei.
Minunkaan mielestäni mielenterveysongelmia/kautta sairauksia ei tulisi jättää hoitamatta, jos siis päinvastainen erheellinen kuva nyt syntyi.
4/7
Siis kenen taholta niitä ei pidetä sairauksina?