Lue keskustelun säännöt.
Mä muistan kun olin teini ja kaveri rupes kertoon viiltelystä.
14.02.2006 |
Kuinka siitä tulee tosi hyvä fiilis. Kaveri myös poltteli itseänsä. Mä en tajunnu yhtään. Kauhistelin vaan ja pidin kaveria tosi hölmönä. Osaako joku jo aikuinen viiltelijä kertoa mistä siinä on kyse?
Kommentit (3)
Ja sellainen huomionhaku on tietysti vakava asia. Niin monet teinit vaan tuntuu viiltelevän, että sitä alkaa melkein pitää jo muoti-ilmiönä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntui hyvältä, kun minut huomattiin, minua kauhisteltiin, tunsin itseni erilaiseksi ja hienommaksi kuin muut.
Vanhempana löysin viiltelyn uudelleen, nykyisin se on itsetutkiskelua, itsensä ja elämänsä hallintaa, joskus myös nautinnonhakua. Keino päästää jotain ulos.
Joskus harvinaisemmissa rituaaleissa se on keino liata elämän joki.
Näin vanhempana viiltelijänä arvet tietysti haittaavat elämää, sillä niiden herättämä huomio on kiusallista. Minua pidetään itsemurhan yrittäjänä ja huomionhakuisena teiniksi jämähtäneenä typeryksenä. Tietysti myös lapsilta arvet pitäisi peittää, eivät he osaa vielä käsitellä tuollaisia asioita.
Joskus kertoi siitä minulle. Sanoi että tuntui että elämä on silloin konkreettisesti omassa vallassaan.