Harkitsen hakeutumista lääkärille, että saisin masennuslääkkeet, voinko kysyä seuraavat asiat?

Masennuksen hoito on kaiken a ja o ensin.

Vasta paino ja silloinkin vain jos painonnousu on radikaalia ja nopeaa.

Voit kysyä. Niin minäkin tein. Lihoin silti.

Millä perusteella ET ole enää syömishäiriöinen?

Jos nuo ovat suurimmat murheesi lääkkeen suhteen niin olet edelleen syömishäiriöinen. Tuskin silti joudut hoitoon vaikka nuo kysytkin. 

Voit kysyä. Mirtazapin ainakin itselläni aiheutti kovan väsymyksen ja mielettömän ruokahalun, ilmeisesti yleistä. Vaihdettiin Venlafaxiniin joka todella tehokas eikä aiheuta näläntunnetta. Voxraa varmaan kokeillaan jos noista SSRI/SNRI-lääkkeistä ei ole apua, siinä mukava että hillitsee nälkää ja ei aiheuta seksihimojen katoamista.

Syön nykyään normaalisti tai niin normaalisti että se tuntuu minusta hyvältä.

En paljoa sillä tulen täyteen pienestä. Aamulla smoothie marjoista ja banaanista, päivällä yleensä jokin keitto, kanaa/kalaa, välipalaksi hedelmä ja illalla rahkaa ja ruisleipää jos on vielä nälkä. Olen 162cm/49kg eli en mitenkään hirveän laiha. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Syön nykyään normaalisti tai niin normaalisti että se tuntuu minusta hyvältä.

En paljoa sillä tulen täyteen pienestä. Aamulla smoothie marjoista ja banaanista, päivällä yleensä jokin keitto, kanaa/kalaa, välipalaksi hedelmä ja illalla rahkaa ja ruisleipää jos on vielä nälkä. Olen 162cm/49kg eli en mitenkään hirveän laiha. 

Ap

Helpostihan tuosta laihduttaisi parisen kiloa, en huolestuisi lääkkeistä kun ei useimmatkaan etenkään SSRI-lääkkeet lihota holtittomasti.

[/quote]

Helpostihan tuosta laihduttaisi parisen kiloa, en huolestuisi lääkkeistä kun ei useimmatkaan etenkään SSRI-lääkkeet lihota holtittomasti.[/quote]

Oliskohan nyt syytä pikkasen kuitenkin miettiä mitä sanoo ihmiselle joka on sairastanut anoreksiaa? Vai tarkoititko, että helpostihan tuosta lihoisi pari kiloa?

Ap , ison työn olet tehnyt itsesi kanssa!

8, kiitos, en ole enää syömishäiriöinen, en vain halua lihoa koska tunnen oloni hyväksi nykyisessä painossani (oli pahimmillaan 40kg)

Ap

Voit kysyä. Mäkin kysyin ja lääkäri ymmärsi mua tosi hyvin. Sen omin sanoin "ei se lihominen ainakaan parantumista helpota". En ollut ikinä syömishäiriöinen, enkä edes alipainoinen, vaikka ei mulla ollutkaan mikään täydellinen suhde kehooni.

Aloitin cymbaltalla ja jatkoin sillä itseasiassa loppuun asti, koska mulle ei tullut tarvetta vaihtaa lääkettä. Söin niitä kaksi vuotta ja lopettamisesta on nyt kaksi ja puoli vuotta. Masennus vei multa liikunnan ilon, mutta painoa mulle ei tullut lisää. Mun bmi oli koko ajan jotain 22.

Nyt olen jo kokonaan toipunut masennuksesta, joka jatkui yhteensä kuusi vuotta. En osaa sanoa, miten paljon lääkkeet vaikutti siihen, koska Enemmän vaikutusta uskon olleen opiskelupaikalla, uudelle paikkakunnalle muutolla ja sillä, että löysin ystäviä.

Miksi ei voisi kysyä?

Lisäksi kannattaa kysyä seuraavia, jotka minusta o tärkeämpiä:

Vaikuttaako lääke siihen, miten voi käyttää muista lääkkeitä?

Jos Sinulla on joskus tapana juoda lasi tai pari, niin kysy, voitko jatkaa sitä. Puhumattakaan, jos Sinulla on tapana käyttää humalahakuisuuteen asti.

Vaikuttaako lääke orgasminsaantiin ja seksuaaliseen haluun?

Aiheuttaako lääke aloittaessa joitain oireita, ja jos aiheuttaa, niin miin miten kannattaisi aloittaa?

Aiheuttaako lääke vieroitusoireita tai vieroitusoireiden kaltaisia oireita lopettaessa.

Vierailija kirjoitti:

Helpostihan tuosta laihduttaisi parisen kiloa, en huolestuisi lääkkeistä kun ei useimmatkaan etenkään SSRI-lääkkeet lihota holtittomasti.

Oliskohan nyt syytä pikkasen kuitenkin miettiä mitä sanoo ihmiselle joka on sairastanut anoreksiaa? Vai tarkoititko, että helpostihan tuosta lihoisi pari kiloa?

Ap , ison työn olet tehnyt itsesi kanssa!

Ap:n kannattaisi miettiä aika tarkkaan kysyykö tällaista asiaa netistä vai ei, syömishäiriöisenä.

Kyllä - painonnousun murehtiminen ON syömishäiriöistä. Masennuksen hoito on ensisijaista.

Minulla ei ole mikään lääke ikinä aiheuttanut lihomista tai lisääntynyttä tarvetta syödä. Luulen että sekin on yksilöllinen asia. Kunhan syö terveellistä ruokaa mikä pitää nälkää, ei pitäisi olla suuria ongelmia.