Mitkä (perus)sanat sinun on vaikea lausua/taivuttaa?
Mulla on sana adrenaliini. Aina siitä vääntyy joku adrelaniili. Sitten joku Marlboro (se tupakkamerkki), tulikohan edes nyt oikein....
Äähh... ;-P
Kommentit (16)
Laturin taivutan aina laturimeksi. "Haen minun laturimen" :D En osaa. Mulla vääntyy toi adrenaliini adrealiiniksi
Poikani kaveri on Joel. Minun on jotenkin vaikea sanoa "poika on Joelilla" tai "menetkö Joelille".
Deodorantti olen jo antannut perikisi tuon suhteen.En tule oppimaan.
Kaikki sanat missä on d ja r vierekkäin -.- draama esim. kuulostan idiootilta.
Infarkti. En osaa, en. Suustani tulee aina jotain ihan muuta tyyliin "infrakti". Koitan välttää nykyisin ja kiertää jotenkin.
Sanon deodorantti aina deutorantti :D
Noi on viel suht iisejä, mut mä en osaa lausua omaa nimeäni oikein...:/
Purkka, nukke, suola ja tee.
Purkkien? Nukkien? Suolojen? Teitä?
Kuulostaa kamalalta.
Mulla on tiettyjen verbien passiivit. Näissä verbeissä subjekti on yleensä epäelollinen, mutta on myös tapauksia, joissa subjekti onkin elollinen kokija. Nyt ei tule muita mieleen kuin palaa, mutta jonkun toisenkin olen joskus keksinyt. Suomen passiivihan on siis sellainen, että oletusarvoisesti tuntematon tekijä on henkilötekijä. Passiivimuoto palaa-verbistä on siis paletaan ja palettiin, mutta oudolta se kuulostaa. Henkilötekijä tässä verbissä on esim. silloin, jos iho palaa.
Vierailija kirjoitti:
Purkka, nukke, suola ja tee.
Purkkien? Nukkien? Suolojen? Teitä?
Kuulostaa kamalalta.
Aina voi muuten katsoa Kielitoimiston sanakirjasta, se on nykyään netissä!
Nukke: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Purkka: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suola: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Tee: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Nukke taipuu myös nukkejen, ja niin mä sen taivuttaisin. Noissa joissain on mainittu myös nk. monikon toinen genetiivi (suolain, purkkain), mutta se taitaa nykypäivänä olla aika teoreettinen vaihtoehto.
-
Suola, purkka ja tee ovat sen takia hankalia, että ne ovat ns. ainesanojaa, ja ainesanat eivät useinkaan taivu monikon partitiivissa, ainoastaan silloin, jos puhutaan eri laaduista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkka, nukke, suola ja tee.
Purkkien? Nukkien? Suolojen? Teitä?
Kuulostaa kamalalta.
Aina voi muuten katsoa Kielitoimiston sanakirjasta, se on nykyään netissä!
Nukke: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Purkka: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suola: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Tee: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Nukke taipuu myös nukkejen, ja niin mä sen taivuttaisin. Noissa joissain on mainittu myös nk. monikon toinen genetiivi (suolain, purkkain), mutta se taitaa nykypäivänä olla aika teoreettinen vaihtoehto.
-
Suola, purkka ja tee ovat sen takia hankalia, että ne ovat ns. ainesanojaa, ja ainesanat eivät useinkaan taivu monikon partitiivissa, ainoastaan silloin, jos puhutaan eri laaduista.
Kiitos, olen ollut kyllä oma-aloitteinen ja nämä ottanut jo selville. Halusin vain kantaa oman korteni kekoon ja tuoda ilmi sanoja, joiden taivutus kuulostaa (mielestäni) kamalalta. Pyrinkin välttämään näiden sanojen käyttöä, esimerkiksi teestä en koskaan puhu monikossa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tiettyjen verbien passiivit. Näissä verbeissä subjekti on yleensä epäelollinen, mutta on myös tapauksia, joissa subjekti onkin elollinen kokija. Nyt ei tule muita mieleen kuin palaa, mutta jonkun toisenkin olen joskus keksinyt. Suomen passiivihan on siis sellainen, että oletusarvoisesti tuntematon tekijä on henkilötekijä. Passiivimuoto palaa-verbistä on siis paletaan ja palettiin, mutta oudolta se kuulostaa. Henkilötekijä tässä verbissä on esim. silloin, jos iho palaa.
Palamme, paloimme, oisko ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tiettyjen verbien passiivit. Näissä verbeissä subjekti on yleensä epäelollinen, mutta on myös tapauksia, joissa subjekti onkin elollinen kokija. Nyt ei tule muita mieleen kuin palaa, mutta jonkun toisenkin olen joskus keksinyt. Suomen passiivihan on siis sellainen, että oletusarvoisesti tuntematon tekijä on henkilötekijä. Passiivimuoto palaa-verbistä on siis paletaan ja palettiin, mutta oudolta se kuulostaa. Henkilötekijä tässä verbissä on esim. silloin, jos iho palaa.
Palamme, paloimme, oisko ?
Palamme, paloimme eivät ole passiivimuotoja, vaan aktiivimuotoja.
Vierailija kirjoitti:
Sanon deodorantti aina deutorantti :D
Sano:dödö, niin helpottaa.
Antarctica. Minun mielessäni se on Anarctica.
Alanya vääntyy aina analyaksi. Broileri bloireliksi. :-/