Mitä kaikkea hauskaa LUULIT äitiydestä ennenkuin lapsesi syntyi?
Mun mielestä oli tosi herkkää pestä odotusaikana niitä ihania pikkupotkareita ja kuvittelin että se on aina yhtä ihanaa :DDD
Nyt jälkeen päin naurattaa kovasti. Hormonit tais laittaa pään vähän sekaisin!
Kommentit (21)
Mutta tämä onkin ihanan leppoisaa. Vauva ei ole KOSKAAN itkenyt yöllä eikä valvottanut. Ei koliikkia, ei korvatulehduksia.
Sittemmin toisen lapsen myötä oppi ottamaan rennommin ja luottamaan siihen, ettei se vauva parin minuutin suihkun aikana ehdi hätäänsä tikahtua, vaikka ehtisi herätäkin uniltaan sillä aikaa.
Mutta minulla oli jotenkin hatara luulo ennen esikoisen syntymää, että joskus pääsisi miehen kanssa vielä kahdestaankin jonnekin. Mutta kun mummola on 150 kilsan päässä ja mummo 72-vuotias ja raihnas, niin eipä noita kahdenkeskisiä menomahdollisuuksia juuri ole (jos ei halua ventovierasta palkata isolla rahalla).
mutta toistaiseksi menee vain omat hermot:(((
mutta päin vastoin: entistä huonommin kestää hermot :(
Kuvittelin, että ne herättelevät kolmen tunnin välein ekan kolmen-kuuden kuukauden ajan ja sitten alkavat nukkumaan yöt.
Esikoinen on nyt 2v6kk, eikä nuku öitään vieläkään. Ja pahimmillaan herätteli tunnin välein. Tuttavilla on ollut vieläkin huonommin nukkuvia vauvoja.
Tai että jos vanhemmat rajoittaivat vauvan takia sosiaalista elämäänsä, niin se on jotenkin huono asia.
ja isot lapset ovatkin sitten jo ihanan helppoja.
Ja olin muuten väärässä!!! ;)
Luulin myös, että syöttöväli lasketaan syötön loppumisesta seuraavan alkuun. En tiennyt, että imetykseen voi helposti vierähtää tunti. Luulin, että imetys on vain sitä, että vauvalle laitetaan tissi suuhun ja siinäpä se.
Meille sitten sattui vauva, joka ei juurikaan itkeskellyt, ja alkoi nukkua lähes täysiä öitä 4kk ikäisenä.
Tosiasiassa minut komennettiin heti ensimmäisenä aamuna ylös (vauva oli puolet yöstä vauvalassa), koska en ollut sektoitu enkä siis erityishoidon tarpeessa. Opastus oli hätäistä ja nopeaa ja sitä sai itse aina erikseen pyytää. Yksin piti palloilla käytävillä neuvoa kysymässä. Haukut sai, jos oli unohtanut punnita vauvan ennen syöttöä.
Tiesin toki, ettei samalla tavalla pääsisi tuosta vaan kulkemaan, mutta en tajunnut, että lasten ollessa pieniä ei kotonakaan voi tehdä rauhassa mitään omia juttuja, vaan koko ajan on joku jotain vailla.
En myöskään osannut odottaa, että olisin vauva-aikoina niin väsynyt. Ennen vauvoja luulin kestäväni yöheräilyt hyvin, koska pärjään yleensä vähällä unella. Molemmat vauvani ovat kuitenkin olleet minuakin huono-unisempia, ja univelka on kasvanut todella isoksi.
Mä sen sijaan luulin että 1-vuotais on jo itsenäinen ja viihdyttää itseään lukemalla romaaneja...
neljän äiti
täysiaikaisina. Sitten mummit ja muut tulee ihastelemaan pienokaista. Ja sitten parin päivän päästä lähdetään onnellisesti kotiin.
Tyttö syntyi rv 35+5 ja joutui olemaan sairaalassa viikon, bakteerin aiheuttaman tulehduksen takia. Meikäläinen oli ihan paniikissa koko viikon enkä pystynyt syömään enkä nukkumaan. Painoa lähti viikossa
-6kg. Onneksi se ei vaikuttanut maidon tuloon.
sellaiseksi marimekkopaitaiseksi ylipainoiseksi tantaksi, ja että en sitten enää meikkaa enkä pese hiuksiani ja annan itseni rupsahtaa. Luulin että minulle jää iso pömppömaha raskaudesta ikuisiksi ajoiksi niinkuin äidilleni oli jäänyt. Onneksi luuloni eivät sitten toteutuneetkaan :) Äitiys on oikeesti ihanaa ja ei muutenkaan niin raskasta kun olin kuvitellut !
mutta toisin kävi. Se oli kaikkea muuta, kuin onnellista, kun vauva ei tissiä halunnut imeä. Nyt toisen kohdalla päätin, etten ota asiasta mitään stressiä onnistuu jos onnistuu.
Yöheräilyt ja univelka yllätti, samoin lapsen vähäitkuisuus el iettä aikki vauvat eivät ole itkuisia.
Olen 6-lapsisen perheen vanhin (ikäeroa nuorimpaan yli 16 vuotta), joten tiesin, että jotkut vauvat nukkuvat hyvin, toiset huomommin. Osasin vaihtaa vaipat ja ottaa syliin. Tiesin, että vauvaan pitää sitoutua. Tiesin senkin, etä imetys voi olla hankalaa (mulle ei kuitenkaan ollut).
Sen sijaan en tiennyt, että maailma on täynnä tätejä, jotka osaavat kaiken ja haluavat opastaa minua ihan kaikessa ja epäillä kykyjäni :)
En tajunnut, että päivässä voi mennä kolme vaatekertaa. Ei oikein enää jaksa miettiä...