Lestadiolaisäitinä on ihanaa.

Aivan.

Noin ihan melkein ateistina (no kyllä sentäään uskon jonkinlaiseen jumalaan), niin darvinilaisittain olet saanut tyydyttää naisen, niin kuin miehenkin olennaisen tehtävän, lisääntyä. Uskoisin, että toisinaan saattaa raataminen väsyttää,  mutta on se sen arvoista sillä sitä varten meidät on tehty.

Naiset, jotka tyyytyvät yhteen lapseen ovat sukupuuttoon tuomittuja. Toisaalta moraaliselta puolelta mietityyttää, että onko ainoa lapsi hankittu vain lemmikiksi, jotta saissi perustaarpeen tyydytettyä.

Onnea sinulle suurpeerheen äiti. Halaa ja rakasta lapsiasi, silloin elämä ei mene hukkaan.

Ateistiäitinä on ihanaa. Voi ottaa vastaan niin monta lasta kuin jaksaa hoitaa. Eikä tarvitse tuntea tunnontuskia kun käyttää ehkäisyä.

Ateistina saa myös laittaa sälekaihtimet, niin ei tarvi lähiössä muiden nähden nussutella.