Onko typerää yrittää tulla raskaaksi tilanteessani

minustakoäiti

Olen päälle parikymppinen nainen ja valmistun ammattiin ensi keväänä. Tarkoitus on hakea jatko-opintoihin jotka alkaisivat joko ensi syksynä tai seuraavana talvena. Haluamme kumppanimme kanssa lasta todella paljon. Olemmekin miettineet, että jos en tule valituksi kouluun rupeaisimme yrittämään lasta alulle, mutta vain siinä tilanteessa - muuten jäämme odottelemaan.. Kumppanini on tällä hetkellä osa-aikasena töissä ja saa mahdollisesti vakituisen pestin firmassa. Asumme vuokralla ja meillä on koira sekä kissa.
Minulla on tuki,-liikuntaelin sairaus joka luultavasti pahenee sitä myötä miten ikää karttuu, tämänkin seikan takia olen ajatellut että raskaus voisi olla helpompi lähitulevaisuudessa kuin sitten vanhempana..
// tässä nyt on kovin suppeasti meidän tilanne, mutta toivoisin vastauksia sekä mahdollisesti jotain samankaltaisia kokemuksia. :)

Sivut

Kommentit (24)

Ei mulla muuta

Voiko tuo sairautesi periytyä lapsellesi? Siinä tapauksessa miettisin kaksi kertaa haluanko lapselle samat tuskat.

Miksi ylipäätään kysellään  voinko tehdä lapsia tilanteessa siinä ja siinä? Onko se noin vaikeaa tai tärkeää että muut päättää mitä sinä teet etkä sinä itse?

Vierailija

Koskaan ei oo täydellinen hetki lapsille, aina joku mättää: työt, raha, opiskelut, ei oo omistusasuntoa jne. Kuinka moni voi sanoa, että kaikki oli täydellistä ja sitten vaan annettiin lapsen tulla. Jos jää odottamaan sitä täydellistä hetkeä, voi olla että sitä ei koskaan tuu..joskus täytyy vaan uskaltaa ;)

T:N25

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Olen päälle parikymppinen nainen ja valmistun ammattiin ensi keväänä. Tarkoitus on hakea jatko-opintoihin jotka alkaisivat joko ensi syksynä tai seuraavana talvena. Haluamme kumppanimme kanssa lasta todella paljon. Olemmekin miettineet, että jos en tule valituksi kouluun rupeaisimme yrittämään lasta alulle, mutta vain siinä tilanteessa - muuten jäämme odottelemaan.. Kumppanini on tällä hetkellä osa-aikasena töissä ja saa mahdollisesti vakituisen pestin firmassa. Asumme vuokralla ja meillä on koira sekä kissa.
Minulla on tuki,-liikuntaelin sairaus joka luultavasti pahenee sitä myötä miten ikää karttuu, tämänkin seikan takia olen ajatellut että raskaus voisi olla helpompi lähitulevaisuudessa kuin sitten vanhempana..
// tässä nyt on kovin suppeasti meidän tilanne, mutta toivoisin vastauksia sekä mahdollisesti jotain samankaltaisia kokemuksia. :)

  malta nyt odottaa, oothan vasta parikymppinen. Mikä kiire? Hyvin ehdin saada kypsässsä iässä lapsen.

Käyttäjä57
Seuraa 
Liittynyt12.10.2015

Pari kuukauden päästä kaksikymmentä tulee vasta mittariin mulla, pari vuotta vanhempi poika-/miesystävä. Minulla valmistuminen myös keväällä ja lapsi on kovasti mielessä. Täällä ei kanssa vakkariduunia ole miehelläkään vielä.

Minulla kuitenkin säästöjä joten kaikki tarvikkeet vauvalle saadaan suoraan sieltä tililtä, ei tarvitse pienistä rahoista ostella pinnasänkyjä turvaistuimia yms. Tilanne olisi eri, miettisin kymmenen kertaa ja uudet kymmenen jos ei olisi tällaista säästötiliä missä kuitenkin rahaa myös hätätilanteisiin.

Minulla ei tosin ole aikomusta jatko-opiskella ainakaan lähivuosina, vauva-arki/perhe-elämä ainut vahva haave ja unelma teini-iästä saakka. Vaikka tiedän ettei se arki ole aina sitä "unelmaa"...Paljon kokemusta tuttavien ja sukulaisten lapsista ja tietoa kertynyt lukemalla ja hoitamalla lapsia.

Jos sinulla on haaveissa vielä opiskella, opiskelisin ehdottomasti ensin, koulun penkille on vaikea palata, niin töistä kun kotoa...

Mutta itse tiedät varmasti mikä parhaaksi, haluatteko sen lapsen välttämättä juuri tässä elämäntilanteessa, vai olisiko odotus paikallaan! :-)

Vierailija

Siinä on aina riskinsä, jos jättää lapsen teon yrittämisen myöhemmälle iälle, päälle kolmekymppiseks. Mulla esim. sellainen tilanne et 18 vuotiaana tulin raskaaksi, tein abortin, sitten yritettiinkin monta vuotta raskaaksi ja 26 vuotiaana sain ensimmäisen. Nyt taas  4 vuotta yritystä takana, ja vika siis minussa. Sama mies ollu koko ajan :). Kannatan oman sydämen ääneen luottamista, jos molemmat haluatte lapsen, silloin se kannattaa "tehdä". Se on suuri lahja, jota monet eivät saa.

Godhelpme

Koskaan ei voi olla liian valmis. Täällä 2kymppisestä asti ollut toiveena ja nyt 28- vuotiaana edelleen toiveena. Tahatonta lapsettomuutta nykyään paljon, en jättäisi "myöhemmälle". Harmittaa itseänikin etten aiemmin lähtenyt hoitoihin, kun lasta ei kuulunut, nyt vasta.

Vierailija

Terveydellisten syiden vuoksi varhempi raskaus olisi parempi. Miettikää nyt kuitenkin sitä että rahaa on; siis edes toisella työtä. Vauvaan ei mene vielä paljon mitään mutta lapset kasvavat. 18 vuoden elatusvastuu on käytännössä siihen asti kun lapsi pääsee YO:ksi ja lähtee opiskelemaan.

Vierailija

En edes lue ensimmäistä lausetta pidemmälle. On typerää yrittää tuossa iässä, varsinkin jos jatko-opiskeluhaaveet on edessä. Sen jälkeen sit jos vielä yhdessä olette. Hedelmällinen olet vielä vuosia

Vierailija

Käyttäjä57 kirjoitti:

Pari kuukauden päästä kaksikymmentä tulee vasta mittariin mulla, pari vuotta vanhempi poika-/miesystävä. Minulla valmistuminen myös keväällä ja lapsi on kovasti mielessä. Täällä ei kanssa vakkariduunia ole miehelläkään vielä.

Minulla kuitenkin säästöjä joten kaikki tarvikkeet vauvalle saadaan suoraan sieltä tililtä, ei tarvitse pienistä rahoista ostella pinnasänkyjä turvaistuimia yms. Tilanne olisi eri, miettisin kymmenen kertaa ja uudet kymmenen jos ei olisi tällaista säästötiliä missä kuitenkin rahaa myös hätätilanteisiin.

Minulla ei tosin ole aikomusta jatko-opiskella ainakaan lähivuosina, vauva-arki/perhe-elämä ainut vahva haave ja unelma teini-iästä saakka. Vaikka tiedän ettei se arki ole aina sitä "unelmaa"...Paljon kokemusta tuttavien ja sukulaisten lapsista ja tietoa kertynyt lukemalla ja hoitamalla lapsia.

Jos sinulla on haaveissa vielä opiskella, opiskelisin ehdottomasti ensin, koulun penkille on vaikea palata, niin töistä kun kotoa...

Mutta itse tiedät varmasti mikä parhaaksi, haluatteko sen lapsen välttämättä juuri tässä elämäntilanteessa, vai olisiko odotus paikallaan! :-)

taidat olla melkoisen idiootti...

Kahden vesselin äiti

Jos pystytte antamaan lapselle rakastavan kodin ja lasta haluatte, niin hankkikaa ihmeessä. Itse sain ensimmäisen vasta 35- vuotiaana, sen jälkeen kun useampi vuosi oltiin yritetty. Jälkeenpäin olen usein harmitellut, että olisinpa aloittanut aikaisemmin. 

Vierailija

Minä tulin raskaaksi 20-vuotiaana, nyt 28-vuotiaana mun "pitäisi" olla vielä hedelmällinen, mutta sairastin sairauden jonka vuoksi on paljon epätodennäköisempää nyt tulla raskaaksi ja saada vauva.

Onni että en tehnyt aborttia tuolloin 20-vuotiaana, vaikka elämäntilanteeseen nähden vauvan tekeminen ei silloin "kannattanut" ollenkaan.

Vierailija

Olet liian vanha ja sairas. Ajattele tässä nyt lapsen parasta ei omia halujasi. Voisit vaikka adoptoida vähän vanhemman kotia tarvitsevan lapsen. 

Vierailija

Onko teidän kummankin elämänhallinta noin muuten kunnossa? Pahoittelut jos olen todella tökerö mutta jostain syystä rivien välistä luen ettei ainakaan aina ihan olisi ollut jos kummallakaan ei tuossa vaiheessa ole vakityötä ja opiskelu on sinulla edelleen "se juttu". Peilaan varmasti ihmisiin joita olen tavannut, sama ikäluokka ja samanlainen tilanne kuin teillä viittaa siihen että jotain ongelmaa on ollut. Tavallisesti pärjäilevät about 25 vuotiaat ovat tuossa elämäntilanteessa ja vastaavasti normaalisti pärjäilevät kolmekymppiset usein kyllä jo vakkarimmissa töissä yms. Sitä siis mietin että kestääkö tilanteenne oikeasti lapsen tuoman rasituksen?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat