Liikkumisen oppimisesta - rauhallinen vauva meillä?
Meillä eka kertaa vauva kääntyi selältä mahalleen jo 2kk iässä ja mahalta selälleen 2.5kk iässä. 3kk iässä osasi pyöriä kellona. Ja ryömiä hän näytti osaavansa pari päivää sitten 4kk ikäisenä tasan. Mutta kun muuten hän vaan makaa paikallansa ja sätkii korkeintaan, näpertää jotain lelua. Kääntyy aniharvoin ja ryömintääkään ei ole suorittanut kuin sen yhden kerran. Viihtyy kyllä siinä mihin asetetaan ja sylissäkin.
Onko meillä vaan rauhallinen ja tyytyväinen vauva (jos ei mahaansa huuda mitä myös on tapahtunut USEIN ja paljon, nyt harvenemaan päin)? Vai onko tämä jotenkin huolestuttavaa kun ei tee mitään kun harvoin, ja tosi hyvä virike täytyy olla, että hän viitsii liikahtaa, vaikka selvästi osaakin (välillä epäilyttää kyllä kun tekee mitään niin harvoin). Muuten on siis tyytyväinen osaansa. Olen luullut, että kaikki vauvat on kuin esikoiseni, että kun jonkin taidon on oppinut, niin sitä treenataan hulluna siitä pitäen ihan huvin vuoksi. Tää toinen vauvamme treenaa vain sen verran kuin on pakko jonkin asian oppimiseksi ja sitten on tyytyväinen ja alkaa jotain uutta, nyt on istumaan pungertaminen (sylissä) vuorossa. Vai onko sittenkin joku vialla... ;/
Kommentit (5)
Kun tuon pojan pää keikkuu niin paljon vielä. Siitä minä huolehdinkin (turhaan varmana?) että osaako tuo nyt muka sittenkään mitään vielä ja milloin oppiikaan, kun on tosiaan niin tyytyväinen aina vaan selälläänkin tai mahallaan.
Mielestäni huolehdit ihan turhaan :)
Meidän tyttö kääntyi selältä vatsalleen 3kk iässä ja ryömi muutamia senttejä 5 kuisena. Muuten pyöri vaan kuin kellon viisarit monta kuukautta! 8 kk iässä otti pakkivaihteen päälle ja " ryömi" taaksepäin. Ja nyt vasta 10.5 kuisena ryömi eteenpäin ja samaan rytäkkään nousi itse istumaan.
Että ehtii sinunkin vauvasi vielä :) Minäkin murehdin välillä kun tuntuu että ikätoverit jo vähintäänkin konttaa ja meillä ei edes ryömitty. Nyt taidot tulee ryppäinä, tänään ikää tasan 11kk.
Kyllä nää vauvat on yksilöitä, turhaan niitä on kaikkia asettaa samaan muottiin. Meidän likkaa ei vaan liikkuminen edes kiinnostanut, on enemmän sellainen tutkijatyyppi ja lueskelee kirjoja yms. Hän oppi pinsettiotteen aika aikaisin (7.5kk) ja nyt tulee jo selvästi ymmärrettäviä sanoja.
Meidän 10,5 kk tyttö oli tuohon n. 9kk ikään asti tosi rauahallinen tapaus joka suhteessa. Kaikki aina ihmettelivät, että onko hän aina samanlainen viilipytty, kun ei juuri itkenyt tai muuten kiukunnut. Konttaamaankin oppi tuossa joulun alla eli n. 9 kuisena, kun konttausasentoa oli harjoitelu jo useamman kuukauden tuloksetta. Ennen konttaamaanoppimista peruutteli mahallaan ja viikon ryömi eteenpäin, ennenkuin alkoi konttaamaan. Mutta siitä se kehitys onkin sitten ollut huimaa ja rauhallisuuss tipotiessään! Eli samaan rytäkkään, kun alkoi kontata, oppi myös nousta istumaan. Siitä pian polviseisióntaan tukea vasten, seisomaan tukea vasten ja nyt kävellään tukea vasten. Seisominen tapahtuu usein vain yhdellä kädellä tuesta kiinni pitäen ja eilen seisoi jo hetken aikaa ilman tukea. ja tämä kaikki on siis tapahtunut n. kk sisällä. Eli se meidän viilipytty on nykyään lapsi, joka ei ole hetkeäkään paikallaan, jatkuvasti räpläämässä kiellettyjä asioita, saa hermarin, jos kiellän tai otan pois jonkin vähemmän toivottavan esineen ym. ym.
Mutta tuo kiukkuisuus tuskin johtuu liikkumaanoppimisesta. Nyt on korvatulehdus päällä, joten se varmaan saa olon ikäväksi. ja luulen, että tyttö alkaa olemaan siinä isässä, että huomaa saavansa haluamansa " painostamalla" .
Joten, huoli pois! Kyllä ne sitten neuvolassa puuttuvat asiaan, jos alkaa tuo liikkuminen viivästymään. kaikki lapset etenevät omassa tahdissaan. Jotkut tasaisesti, toiset pyrähdyksinä.
lehtovi ja Helmi 10,5 kk
Hän oppi kääntymään aikaisn ja pyöri akselinsa ympäri. Mutta siihen se jäi. Häntä ei vaan kiinnostanut. Lötkötteli selällään maassa (vatsallaankaan ei kovin viihtynyt) ja katseli rauhassa. Odotti että häntä kannetaan paikasta toiseen. Kierimällä sitten liikkui mihin liikkui. Oli vajaa 11kk kun sitten yhtäkkiä lähti ryömimään ilman varotteluja. Sitten 12-kuisena nousi ekaa kertaa kontilleen ja samantien konttasi. Nousi samoihin aikoihin pystyyn, ja kävelemään alkoi ollessaan 16kk.
Nyt poika on 2v6kk ja edelleen rauhallinen. Kiipeilee ja juoksee kyllä usein (on " selvinnyt" kaikista motorosista ym testeistä neuvolassa) mutta on aika varovainen ja mieluiten leikkii yksikseen autoillaan. Keskittyy noihin autoleikkeihin ihan täysillä ja saattaa tuntitolkulla siirrellä niitä jonoihin ja riveihin... Välillä intoutuu riehumaan isosiskon kanssa mutta jos tulee esim lapsijoukossa riitaa tai menee liian villiksi niin poika poistuu paikalta omiin juttuihinsa.
Älä huolehdi, vauvasi on kuitenkin aika pieni ja minun mielestäni jo aikaisin oppinut kääntymään ja ryömimään:) Ehkä hän on vain rauhallinen luonne, mutta varmasti vielä kun vähän kasvaa, alkaa se liikkuminenkin kiinnostamaan enemmän:)