infektioastma ja matkailu
Pitkähkön sairasteluputken päätteksi lapsemme sai diagnoosin infektioastma.Nyt oireet ovat pysyneet muutaman viikon kurissa,mutta kun taas joku tulehdus iskee,niin pelkäänpä pahoin että taas ollaan sairaalassa.Ahdistuskohtaukset ovat olleet pahoja ja pelottaakin,että uskallammeko enää lähteä esim lomamatkalle.
Miten te,joilla on vastaavaa ollut,olette toimineet?Onko vain selvitettävä etukäteen missä on sellainen sairaala,jossa lapsi voi hoitoa saada,vai onko odotettava kunnes lapsi kasvaa ja mahdollisesti oireet häviävät?
Mitenkä muuten olette selvinneet,onko paljonkin käytännön ongelmia,joita ei vielä edes tule ajatelleeksi?
Kommentit (2)
Meillä myös infektioastmainen lapsi, ikää 2v2kk. Muutaman kerran olemme joutuneet spiraa hengittämään sairaalaan mutta onneksi ei sentään osastolle saakka. Meillä kävi viime keväänä juuri ennen Lapin matkaa niin että lääkkeet loppuivat ja kuvittelimme että niitä ei enää tarvita, joten lähdimme ilman lääkkeitä matkaan. Kelohonkamökissä sitten oireet palasivat entistä pahempina, tietenkin viikonloppuna siten että päivystävä lääkäri oli kaukana. Onneksi saatin puhelimitse ohjeita ja spiraa paikallisessa terveyskeskuksessa. Ohjeet mökille mukaan että jos uusii niin soittakaa ambulanssi, sillä on myös spiralaitteet. Ja niinhän jouduimme muutaman tunnin kuluttua tekemään. Ambulanssin lähdettyä totesin että poika kestää oireettomana n. 6 tuntia kunnes taas tarvittaisiin lääkkeitä. Joten siltä istumalta sitten lentokoneeseen ja kotiin, sillä lähin lääkäri + apteekki mistä varmuudella olisi saanut babyhalerin olisi ollut Rovaniemellä jonne matkaa 2,5 tuntia. Koska omaa autoa ei ollut niin ainoa vaihtoehto olisi ollut taksi! Laskin nopeasti että ylimääräinen lentolippu kotiin tulee halvemmaksi. Joten soitto lentoyhtiöön, poika kainaloon ja lentäen kotiin. Helsinki-Vantaalla totesin pojan olevan sen verran hyvässä kunnossa että menimme taksilla kotiin syömään ja sitten vasta omalla autolla Jorviin jossa
Tämän jälkeen totesimme että meidän matkoihin kuuluu jatkossa ehdottomasti oma auto ja suht läheinen keskussairaala joka päivystää 24/7.
että miten hoito paikan päällä onnistuu. Me ollaan tehty päätös että ei matkusteta ennenkun tyttö paranemaan päin. Meillä vuoden aikana useita sairaalajaksoja joten vielä epävarmaa onko lääkkeet kohdallaan. Jotenkin hirvittää ajatus joutua jonkun vieraan maan sairaalaan, osaako sitä kommunikoida niin hyvin ettei tule väärinkäsityksiä jne? Ja mitä jos kohtaus esim. kotiinlähtöpäivänä? Meillä tuttavaperheen lapsi sai kotiinlähtiessä kohtauksen lentokentällä, pääsivät kyytiin mutta lento oli mennyt happinaamarissa. Ei kiva...