Kadehditaanko sinua ja jos, niin mistä syystä?
Kommentit (12)
Mieheni on työtön, mutta niin ihana rakastaja, isä, taloudenhoitaja, ystävä, että oksat pois.
Lapsemme ovat sairastelleet vakavasti, mutta se on vain lähentänyt meitä perheenä.
Asumme pienessä kerrostaloasunnossa, mutta meiltä ei puutu mitään. Olemme onnellisia ja rakastamme toisiamme.
Teen raskasta työtä, mutta kaikki huolet haihtuu, kun astun töiden jälkeen hyvinhoidettuun asuntoomme ja mies on tehnyt valmiiksi ruoan ja lapset ovat puhtaita ja iloisia.
talosta ja kesämökistä ja väitöskirjan arvosanasta.
mutta mua myös arvostellaan ja halveksitaan, koska lisäksi mulla on vammainen lapsi. Itse en pidä sitä halveksunnan aiheena, mutta monille se on sitä.
koska olen kaunis, ja siitä huolimatta erittäin pätevä työssäni, ja hyvin urallani edennyt.
Ne kadehtijat eivät vaan tiedä, että kärsin myös bulimiasta, ja että kaunis elämäni on pelkkää kulissia, kun kotiasioihin mennään....
Myös siitä että komea mieheni tekee niin paljon kotona ja on lasten kanssa.
rohkeudesta tehdä valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja.
Kadehtiminen on muuten tosi typerää, itse en koskaan jää rypemään kateuteen, vaikka ohimeneviä tunteita voi toki tulla.
moni työkaveri vaihtaisi kanssani paikkaa lähtiessäni ä-lomalle syksyllä. Tulossa on työpaikalla massiivinen järjestelmämuutos, joka ei päästä ketään helpolla pitkään aikaan.
Rauhallisista lapsistani olen kuullut jonkun kateudelta kalskahtavan sanasen.. =0)
jostain. Se vasta typerää olisikin.
tosi kiva työ ja hyvä palkka vaikka koulutukseni ei ole kummoinen. Lisäksi miestäni ja perhe-elämäämme varmaan ulkopuoliset pitää ihanteellisena, siinä ovat kyllä väärässä.
Nuorempana kun oli työttömyyttä ja muuta niin kadehdin ihmisiä tosi paljon. Myöhemmin olen oppinut, että kaikilla on omat ongelmansa eikä niitä toiset osaa "arvottaa". Toki edelleen kun katson onnellisen näköisiä pareja, toivon että kumpa minullakin olisi parisuhde joka toisi voimia...
Monet luulevat että heitä kadehditaan. Väittäisin, ettei useimpia kahdehdi kukaan. Ei ihmiset keskimäärin ole niin kiinnostuneita toistensa asioista että olisivat huomanneet jotain kadehtimisen arvoista.
vaikka olen ylipainoinen mulla on hyvä itsetunto. Enkä siis koko ajan valita sitä että olen lihava.
ja tasapainoisen perhe-elämäni takia.