Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olenko ainoa, joka haluaisi lapsille pitkän ikäeron?

Vierailija
24.01.2006 |

Tiedän, ettei asiat mene niin kuin haluaisi, mutta saahan sitä kai haaveilla :-)



Meillä ei ole vielä ensimmäistäkään lasta ja olen aina ajatellut, että haluaisin ekan opiskelujen aikana. Toisen haluaisin sitten kun olen ollut jo jonkin aikaa työelämässä. Sopiva ikäero ois mun mielestä 4-5 vuotta. Kolmas lapsi sitten joskus, en ole niin pitkälle ajatellut :-) Kauhistuttaa, kun joillain on ikäeroa vain joku puoltoista vuotta... Mä en jaksaisi!

Kommentit (19)

Vierailija
1/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

itselläni on yksi 5 vuotta nuorempi sisarus, ja täytyy sanoa että haluan omille lapsilleni hieman parempaa!

oli aika yksinäistä lapsena mulla.....

Vierailija
2/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun sisko on mua neljä vuotta vanhempi ja veli kahdeksan vuotta nuorempi. Ollaan toistemme parhaita kavereita ja aina ollaan oltu läheisiä. Miehelläni on taas puolitoista vuotta nuorempi veli ja he taas eivät ole missään yhteyksissä.



Ei se ole ikäerosta kiinni.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikä todellakaan ole vielä vauvakuumetta. Mun raskaus oli aivan hirvee, kaikki mahdolliset vaivat, sit poika syntyi kaksi kuukautta etuajassa.. En ole yhtään varma haluanko koskaan lisää lapsia.

Mutta jos niitä joskus tulee lisää, tulee iso ikäero :)

Ei siinä minun mielestä mitään ihmeellistä ole.

Vierailija
4/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ainakaan vielä ei ole toinen suunnitelmissa.

Ehkä sitten parin-kolmen vuoden päästä... jos kaikki menee toiveiden ja suunnitelmien mukaan.

Haluamme antaa aikaa tällä ensimmäiselle ja nauttia hänen kehityksestään.

Vierailija
5/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla ja sisaruksilla myös isot ikäerot ja aikuisena ollaan paljon tekemisissä toistemme kanssa. Mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi kaikille ja yhtä oikee tapaa ei ole vaikka usein kuuleekin sanottavan at lapset pitää hankkia perä jälkeen ja typerät perustelut päälle.

Vierailija
6/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja omieni lasteni ikäero on 8 v. Pojat leikkivät yhdessä eikä tappeluita tule leluista. Halusin nauttia esikoisen kanssa siitä ajasta mikä vauvana ja pienenä lapsena on. En ollut valmis vielä toiseen lapseen ja sitten kun olin, niin ei se uusi vauva niin vain tullut. Mielestäni 5-10 vuotta on ihan hyvä ikäero. Isoveli tai isosisko tykkää hoitaa pikkuista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos nyt sitten ikinä toista meille siunaantuukaan.

Vierailija
8/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ikäerot. Enkä tosiaan olisi halunnut esimerkiksi niin, että esikoinen 1½v kun toinen syntyy ja taas toinen lapsi 1½v kun kolmas syntyy. Mun pää ei sitä kestäisi. Meillä kolmannella lapsella oli korvatulehduskierre 2kk iästä 2½ vuotiaaksi saakka enkä todellakaan olisi ollut valmis ottamaan siihen hässäkkään vauvaa. Ja miksi hankkia lapsia pienellä ikäerolla jos se ei tunnu hyvältä. Eri asia teitysti on silloin, jos ehkäisy pettää jolle ei voi mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja olipa yllätys että täällä joku jo ehti haukkua itsekkääksi jos lapsilla paljon ikäeroa ;)

Hienosti on sujunut tälläkin ikäerolla lasten kanssa, kovasti on esikoinen mukana vauvan hoidossa ollut ja mitään mustasukkaisuuksia yms. ei ole ilmennyt.

Kolmas lapsi suunnitteilla mutta ei vielä aikoihin.

jokainen tavallaan.

Omien veljien kanssa ikäeroa 5v ja 8v ja aina ollaan läheisiä toisillemme oltu ja seuraakin lapsena heistä oli.

Vierailija
10/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on 6 vuotta vanhempi sisko ja 2 vuotta nuorempi, nuoremman kanssa olen läheinen mutta vanhempaa en ole nähnyt vuosikausiin eikä olla missään tekemisissä, kun ei ole ollut " yhteistä lapsuutta" , eli sisko oli jo " iso tyttö" kun itse olin pieni.

Omat lapseni ovat myös pienellä ikäerolla tästä syystä.

Päätettiin, että jos toista ei heti tule, jää lapsiluku yhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

miehellä ja siskollaan 2 v. ja kuin vieraat ihmiset

Vierailija
12/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä se tarkoittaa 25 vuoden ajanjaksoa elämässä, jolloin ei voi juurikaan mennä minnekään. Kun ikää on jo kohta 40 vuotta, alkaa tuntua, että olisi kiva käydä miehen kanssa edes kerran vuodessa elokuvissa, samanikäiset kaverimme saattavat ollla ihan jo kahdestaankin kotona, me emme ole koskaan. Puolensa ja puolensa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


itselläni on yksi 5 vuotta nuorempi sisarus, ja täytyy sanoa että haluan omille lapsilleni hieman parempaa!

oli aika yksinäistä lapsena mulla.....

Minulla ja siskollani on tasan 5 vuotta ikäeroa ja minusta se on oikein hyvä ikäero. Olemme parhaat ystävykset olleet aina, ja yhä edelleen kuin paita ja peppu.

Omilla lapsillani on esikoisella ja keskimmäisellä ikäeroa 4½ vuotta ja minusta se oli oikein hyvä ikäero. Esikoinen oli ohittanut sen vaiheen, että viitsisi edes olla mustasukkainen uudesta tulokkaasta, vaan oli sitä itse hartaasti toivonut (kuten siskonikin tilasi minut aikoinaan) ja alusta asti aivan haltioissaan uudesta veljestään. Nyt leikkivät yhä edelleen ihan onnessaan kaksin, esikoinen on 7v ja keskimmäinen 2½.

Pienin lapseni on 5kk ja kyllä tuon keskimmäisen kanssa oli aikas hankalaa. Mustasukkaisuus meinasi alkukuukausina saada voiton, mutta nyt menee jo helpommin ja varmasti saavat toisistaan sitten seuraa, kun tämä pienin tästä enemmän vielä kasvaa ja isoin alkaa enemmän juosta kavereiden kanssa.

Minusta nämä molemmat ikäerot ovat ihan hyviä.

Sitäpaitsi, lapsia ei tehdä niinkuin suunnitellaan. Se on meidänkin perheessä opittu kantapään kautta. Esikoista tehtiin 2 vuotta ennenkuin tärppäsi. Keskimmäistä ennen menetimme 3 vauvaa. Ja tätä viimeistäkin yrittäessämme jouduimme yhdelle vauvalle jättämään hyvästit.

Pahaa ihan tekee, kuinka joku viitsii edes suunnitella. Itselläkin oli sellainen ystävä, joka suunnitteli, että hän haluaa kesäkuun vauvan jne... Tuntui aika helvetin pahalta kuunnella semmoista kun itsellä tämä vauvanteko ei ole todellakaan ollut mitään itsestäänselvyyttä.

Vierailija
14/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ekan ja tokan eroksi tuli 4,5 v tokan ja kolmannen reilut 6v.

Hyvin ainakin nuo kaksi vanhempaa keskenään leikkivät ja esikoisella oli paljon muita kavereita ennen sisaruksen syntymää, joten ei hän yksinäinen ollut. Joten voi olla ihan mukavakin nämä ikäerot, mutta muusta en tiedä.



Itsellä on 2 siskoa ja veli, vanhimman ja nuorimman ikäero on 4 vuotta. Yhden siskon kanssa tulen toimeen ihan hyvin, muiden kanssa en tullut edes lapsena ja aikuisena ollaan toistemme pahimpia vihamiehiä.



Miehellä on eroa siskoonsa liki 10 vuotta ja vaikka lapsena eivät tietenkään ' leikkineet' yhdessä, niin ainakin aikuisen tulevat hyvin toimeen ja sisko kertoo isoveljelle suurimmat murheensa ja ilonsa.



Eli ei se ikäero välttämättä ratkaise sitä onko lapset läheisiä toisilleen vai ei. Itse alan kallistua siihen suuntaan, että jos tappelevat alituiseen lapsena, niin ei välttämättä yhteinen sävel löydy aikuistuttuakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

minusta olisi optimaalista, että tämä esikoinen olisi esikoulussa, kun vauva on kotona. Mutat. Puoliso haluaa ikäeroksi kaksi vuotta. Tulee kompromissi. Aletaan yrittää niin että ikäeroksi tulee vähintään 3,5 v.

Vierailija
16/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä pakostakin vanhemmat lapset jää vähemmälle huomiolle aina kun vauva tulee. Isoissa ikäeroissa taas ei ole mitään itsekästä. Onhan lapsella yleensä muitakin mahdollisia leikkikavereita kuin omat sisarukset.

Vierailija
17/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

toista tekemään. Syynä esim. vaikea synnytys, heikot tukiverkostot, masennus, halu opiskella ja käydä työssä ja matkustella. Eli kaikki tietenkin aivan itsekkäitä, minulle ja perheelleni sopivia syitä.



Minulla ja pikkuveljelläni on lähes täsmälleen sama ikäero kuin lapsilleni tulee, ja olemme aina olleet läheisiä. Pikkisisareni on minua 13 vuotta nuorempi ja olemme erittäin läheiset.



Kehotan kaikkia olemaan aika itsekkäitä tällaisissa asioissa, tarkoittaa se sitten kenenkin kohadalla lyhyitä tai pitkiä ikäeroja.. Eihän se ole keneltäkään pois.

Vierailija
18/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä lapsilla ikäeroa vähän vajaa 5 vuotta, molemmat tyttöjä. Itse en voinut aikoinaan kuvitellakaan, että olisi kaksi vaippaikäistä valvottajaa...



Meillä mennyt hyvin, tytöt jopa leikkivät keskenään ja isompi on pienemmän suuri esikuva. Nahistelua riittää, mutta sitten taas sovitaan. Isompi osaa sentään jo antaa tilaa pienemmälleen.



Mun miehellä ja hänen veljellään on ikäeroa vain vähän yli vuosi ja eivät koskaan ole kovin parhaita kavereita olleet. Kun taas itselläni on 8 vuotta vanhempi sisar ja ollaan todella läheisiä toisillemme. Ei se aina siis ikäerosta ole kiinni.

Vierailija
19/19 |
24.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin ollaan ehditty antaa huomiota molemmille, eikä esikoisenkaan ole " tarvinnut kasvaa isoksi liian aikaisin" . Lapsilla on tosi hienosti seuraa toisistaan!



Eiköhän se ole ihan jokaisen oma asia, millaisen ikäeron lapsilleen haluaa - tai saa! Kaikesta sitä täällä jaksetaankin nokitella...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan yhdeksän