Lue keskustelun säännöt.
Anoppi piruili, että en taida jaksaa kotiäitiyttä.
09.12.2005 |
Pohjusteksi jotain meidän perheestä. Meillä lapset 3v ja 1,5v. Mies yrittäjä ja tekee pitkää päivää, toisaalta pidempiä vapaita. Minä olen kotiäitinä. Lapset olivat kuukausi sitten ensimmäisen kerran hoidossa mieheni vanhemmilla. Tätä aiemmin heistä kumpikaan ei ole ollut edes viittä minuuttia missään, kaikki lääkäri-kampaaja-kauppa-virasto- ym asiat on miehen kanssa onnistuttu järjestämään niin, että lapset ovat olleet joko minun tai mieheni kanssa. Esikoisesta olen itse ollut pisimmillään erossa viisi tuntia, kun synnytin kuopuksen. Kuopuksesta pisin ero on ollut varmaan pari tuntia. Tälla kaikella en halua korottaa itseäni, tämä on vaan ollut meidän perheen valintamme ei sen kummempaa+ että turvaverkkomme on lähes olematon.
Nyt sitten meillä tuli miehen kanssa vuosipäivä ja halusin järjestää hänelle yllätyksen. Pyysin appivanhempia lapsenvahdiksi ja menimme miehen kanssa kahdestaan syömään. Poissa olimme n. kaksi tuntia. Meillä oli tosi mukavaa ja lapsetkin viihtyivät mummolassa hienosti.
Nyt sitten mieheni firma järjestää pikkujoulut ja kysäisin anopiltani josko he voisivat katsoa lapsia pari, kolme tuntia niin pääsisimme miehen kanssa kahdestaan hetkeksi vapaalle. Anoppi alkoi sättiä minua miten oli arvannut jo heti alussa ettei minusta olisi kotiäidiksi niinkuin hänestä aikanaan. Vastahan olimme reilu kuukausi sitten vieneet lapsemme heille hoitoon! Sanoi, että säälii miestäni kun on saanut näin lapsellisen vaimon jolla ei ole vastuuntuntoa hoitaa omia lapsiaan. Kohta varmaan viet ne PÄIVÄKOTIIN! Olin ihan puulla päähän lyöty! Siis toinen kerta kolmen vuoden aikana kun lapsemme ovat ylipäätään MISSÄÄN hoidossa ja ikäänkuin olisin heitä jo pois antamassa. En ymmärrä yhtään. Nyt välit anoppiin ovat todella kireät. HÄN murjottaa ja on kai jollain ihmeellisellä tavalla mielestään väärinymmärretty. Onko anopilla vaihdevuodet, eikö hän vain pidä minusta, vai vaadinko minä liikaa??
Kommentit (16)
mutta ei se niin helppoa ole! Olen aina yrittänyt kovasti miellyttää anoppiani, lastenkin takia ja olen luullut, että välimme ovat kunnossa. Nyt tuntuu, että jotain pulpahti pinnan alta. Toisaalta, en kaipaa anopistani sydänystävää, haluan vain tulla toimeen. Ehkä on paras yrittää unohtaa.
Mutta, miten jatko. Uskallanko enää pyytää ikinä häntä lapsenvahdiksi?! Itse hän ei ole kolmen vuoden aikana sitä ehdottanut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja et todellakaan vaadi liikaa.
Osa isovanhemmista vain ajattelee niin että kun lapsia
tulee niin missään ei saisi enää käydä ilman lapsia.
Pohjautuu varmaan siihen kun ei heidän
nuoruudessaankaan (ainakaan äidit)
käyneet missään ilman lapsia.
Jos mahdollista pyydä omaa äitiäsi,lasten kummia tms.
hoitamaan lapsi miehen pikkujoulujuhlan ajaksi.
Ja anoppia ei kannata enää pyytää.
Itse varmaan tuossa tilanteessa laittaisin jopa
välit poikki...
Jos miehesi ei pidä sinun puoliasi, niin hän on nössö.
, niin jos on saanut voimaa siitä, että etpä sinäkään pääse mihinkään. Nauttinut siitä, että omat lapset on jo isoja ja omaa aikaa riittää.
Olisiko ketään muuta vaihtoehtoa? MLL, naapuri, ystävä, kummi?
Itse en ainakaan anopille soisi sellaista iloa, että jättäisin menemättä. Tuntuu olevan jostain aika katkera.
tarvittaessa lapsia?
Anoppia ei kannata enää vaivata...
Loukkaantuisin itse kyllä todella pahasti,jos
oma anoppini sanoisi noin...
Ymmärtäisin asian jos olisitte jatkuvasti
pyytämässä hoitoapua...
Mutta nyt ei ole edes siitä kyse.
Mitä miehesi on mieltä äitinsä
sanoista...???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummeja ei lapsilla ole, koska heitä ei ole kastettu.
Meillä on kyllä muutama ystäväperhe, mutta heillä kaikilla on myös omia lapsia. En tiedä kehtaanko heitä rasittaa? Ja tarkoitus ei kyllä ollut (anoppi on kyllä niin voinut luulla!) että lapset alkavat ravata mummulassa yhtenään. Nämä kaksi menoa vaan sattuivat nyt peräkkäin (kuukauden välein ei mielestäni ole kyllä kovin usein) , seuraavaan kertaan voisi mennä taas vuosi...
Appivanhemmat ovat muuten viisikymppisiä, terveitä ihmisiä. Anoppi kaikenlisäksi KOTONA!
ap
Minä ainakin ottaisin mielelläni ystävieni lapsia kylään. Suomessa ollaan vaan niin arkoja, ettei vaan vaivattaisi muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tule oikein toimeen äitinsä kanssa ja ihmettelee miksi minäkään yritän. Itselläni on vaan ollut niin ihanat isovanhempisuhteet, että toivoisin lastenikin saavan edes jonkinlaiset.
ap
ihan vaan sillä että pääsisit näpäyttämään anoppiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
edellisellä kerralla että ei vain halua enää hoitaa lapsiasi. Ja kun ei kykene sitä suoraan sinulle myöntämään, keksii näitä kiertoilmaisuja ja yrittää syyllistää sinua.
Me saimme nyt sovittua tuttavaperheen kanssa, että he katsovat lapsiamme. Heillä kaksi jo kouluikäistä tyttöä, jotka kuulemma odottavat meidän pikkuisia innolla. Hiukan tuntuu kurjalle viedä kaksi vilkasta vipeltäjää sotkemaan toisen lapsiperheen lauantai-iltaa...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapset kun on kyllä meneväisiä, mutta malttavat kyllä keskittyä leikkeihin ja leikkivät suht rauhallisesti. Tyttö esim. hoitaa paljon nukkeja, tekee palapelejä, selailee kirjoja jne. Poika saattaa leikkiä pikkuautoilla pitkät tovin ihan itsekseen. Toki heistä välillä ääntä lähtee ja välillä leikkivät hippaa, mutta kaikenkaikkiaan ovat mielestäni ihan kilttejä, hyväkäytöksisiä lapsia. Plus, että lapset olivat kaksi tuntia hoidossa. Olettaisin, että kaksi tervettä viisikymppistä sen jaksaa.
ap
Anoppisi on pönttö. MLL löydät hyvän ja kohtuuhintaisen, jos tarvitset jatkossa, joten haistata anopillasi pitkät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kuuluisi enemmän hänelle kuin sinulle. Onko hän muutenkin vähän välinpitämätön, jos et ole saanut lainkaan omaa aikaa näiden vuosien kuluessa. Ja nyt sitten järkkäsit toiset vahdit itse. Vähän vastuuta miehelle myös näistä asioista. Sitä en kiistä, etteikö anopin reaktio ole kummallinen. Ehkä hän ei vain halua hoitaa lapsia. Miten appi, onko samoilla linjoilla? (omituisesti miesten osuus aina unohtuu näissä konflikteissa)
Aika vilkkaita, ja oma äitini aika vastahakoisesti tulee hoitamaan (muutama pakollinen tullut nyt lähiaikoina) mutta on kyllä tullut, vaikkakin saan siitä välillä kuulla kuinka rankkaa ja plääh... joten varmasti tuon ikäiselle se voi jo olla rankkaa, kun eivät ole tottuneet. Voipi olla että anoppisi tosiaan pelkää että viet niitä jatkuvasti hoitoon... mutta kiva kun sait hoitajan. Sinuna sanoisin anopille joskus ihan suoraan, ettet arvannut että lapsen lapset ovat noin vaten mielisiä hoitaa! Että jos 2 kert 3v sisällä jossain käy, niin onko se liikaa vaadittu? Ja että onneksi sinulla on ihmisiä jotka sinua arvostaa kotiäitinä ja haluaa auttaa tarvittaessa, mutta että olet todella pettynyt ns. mummoon jos häntä sellaiseksi voi edes kutsua. Voithan joskus kysyä että tarkoittiko hän todella sitä että jos 2krt 3v sisällä miehen kanssa yhdessä jossain käy, että et pysty olemaan koti äiti? Ja kuinka kehtaa noin törkeästi sanoa? Jaksaahan sitä paremmin kuin käy välillä tuulettumassa! Ihmiset ovat niin erilaisia. Kateus on inhoittavaa ja tästä se loistaa läpi:)
ja yrittää korostaa itseään ja äitiyttään vähättelemällä miniäänsä. Tuskin takana on mitään henkilökohtaista, jätä kommentit omaan arvoonsa. Eiköhän tuollaista piikittelyä kuule yksi sun toinen miniä joskus, anopeilla tuntuu olevan tarve kertoa kuinka erinomaisia äitejä he aikoinaan olivat...