Olen aivan umpihullu, silti lekuri puhui ammatillisesta kuntoutuksesta.

Mun psykoottinen masennus katsotaan niin pahaksi, ettei mua katsota kuntoutuskelpoiseksi.



Haluan töihin enemmän kuin mitään muuta, mutta olen vielä niin voimaton ettei töihinmeno tunnu hyvälle.



Kohta vuosi saikulla ja töiden ajattelu saa ahdistuksen aikaan (jännää, koska kuitenkin kaipaan töihin)

Mitään eläkettä ei saa helposti, ei edes kuntoutustukea eli määräaikaista eläkettä. Minäkin olen melkoisen hullu ja sen lääkäritkin myöntävät. Nyt on kuntoutustukihakemus KELAlla, toinen. Eka hylättiin. Diagnooseja mulla on bipolaarihäiriö, ADHD, paniikkihäiriö. Tällä hetkellä kaksisuuntaisen vakava,lääkitykseen reagoimaton masennuskausi joka on kestänyt 2v.

Sähköhoitoakin on mietitty, minä ihan itse esitin mutta lääkäri ei ollut kovin innostunut ainakaan tässä vaiheessa. Ettei dopamiini, tai ties mitkä reseptorit sekoa täysin kun on toi ADHDkin.

loppukesästä psykoottinen maniajakso ja nyt masentaa aivan helvetisti. Diagnoosina bipo, en tiedä kumpaa tyyppiä. Sähköhoidosta heitti alustavan ajatuksen lääkäri, mutta siihen tuskin suostun.

Se ei ole mitään brutaalia hommaa vaan tehdään nukutuksessa ja se tehoaa hyvin itsepintaiseen masennukseen. Masennus on hirveä sairaus, jos jokin siihen tehoaisi niin kokeilisin kaiken. Hanki tietoa sähköhoidosta niin huomaat että se on ihan varteenotettava vaihtoehto.

eikä vain tilapäisesti vaan pysyviä muistin heikentymisiä eikä välttämättä edes auta kuin vähän aikaa.

enemmin kärsin tästä helvetin esikartano tunteesta ja olen jotenkin järjissäni elätellen toivoa parantumisesta.



mielisairaalassa oli kaksi nuorta naista, jotka kertoivat sähkön vieneen heiltä muistin. siis muistivat esim keskustelleen edellisenä iltana kanssani, muttei keskustelun aihetta.



Molemmat odottivat muistitutkimuksiin pääsyä.



Kumpi on autuaallisempi olotila; dementikko vai masennus?

Ei ainakaan minun tarvitse miettiä

enemmin kärsin tästä helvetin esikartano tunteesta ja olen jotenkin järjissäni elätellen toivoa parantumisesta.

mielisairaalassa oli kaksi nuorta naista, jotka kertoivat sähkön vieneen heiltä muistin. siis muistivat esim keskustelleen edellisenä iltana kanssani, muttei keskustelun aihetta.

Molemmat odottivat muistitutkimuksiin pääsyä.

Kumpi on autuaallisempi olotila; dementikko vai masennus?

Ei ainakaan minun tarvitse miettiä

Mä vaan kyllä haluaisin jotenkin päästä tästä masiksestani ja muutenkin kuntoutua.

T: Kolmonen

Ensiksikin; sain kaikki diagnoosini vasta kun olin tehnyt lapseni.

Toiseksikin: Kun sain oman diagnoosini, vein lääkäriin myös oman äitini, joka sai suoraa päätä myös bipo-diagnoosin. Äitini on kuitenkin aina ollut minulle hyvä äiti. Ei ole ryypännyt, riehunut, ei pahoinpidellyt eikä laiminlyönyt lapsiaan millään lailla.

Aika moni ei- bipo on.

T: Kolmonen

Jolla on psykoottinen sekamuotoinen bipo ja kuntoutustukea sain vuoden loppuun asti. Mullakin on lapsia, 2 ja olen yh. Lapset on tehty ennen diagnoosin saamista ja tilanteen pahenemista. Tällä hetkellä masennus pahentunut sen verran ettei onnistu enää edes kodinhoito. Onneksi mulla on kultainen ex-mies, joka tekee asioita mun puolesta.