Mulla on ihana anoppi

Asuvat sen verran kaukana, ettei lapset ole usein heillä hoidossa, mutta yritämme käydä kerran pari kuussa kylässä, välillä ollaan yötäkin. Mummo ja ukki ovat lapsille tosi rakkaita, omat vanhempani asuvat vielä kauempana, joten miehen vanhemmat on läheisempiä heille. On mukavaa että he tarjoavat apuaan, soitellaan ja tiedän että voimme pyytää apua jos sitä tarvitsemme. Olen myös itse tarjonnut apuani juhlien järjestämisessä, olen leiponut kaikenlaista ja tarjoillut kälyn kanssa.

Tullaan myös hyvin juttuun, eikä hänen tai appiukon seurassa tarvitse jännittää... He myös pyrkivät olemaan tasapuolisia tyttären ja pojan perheen suhteen, mikä ei tietenkään ole täysin mahdollisa koska me asumme kauempana ja tytär lähellä.

Olen erittäin tyytyväinen mukavista appivanhemmistani, jos työpaikka löytyisi lähempää, niin mielellään asuisimme vähän lähempänä!

Aivan loistava koko suvun "mamma". Vaatimaton, luja ja oikeamielinen kuin Koskelan Alma Pohjantähdessä. Lämmöllä muistelen.



Miksi tällä palstalla kuvatut anopit ovat melkein aina hirviöitä?