2-vuotiaani on 1-vuotiaan tasolla?

Murehtimalla et mitään muuta, mutta jos on kehitysviiveinen, voi saada ajoissa tukimuotoja.

puhua kahden sanan lauseita

osata kaksi väriä

erottaa käsite yksi ja kaksi



kysy apua neuvolasta, meillä poika laitettiin puheensa takia seurantaan, kun ei puhunut 2-v neuvolassa kuin yksittäisiä sanoja (joita kyllä oli parisen sataa). Hän oppi 2,5 vuotiaaksi mennessä puhumaan 5-6 sanaisia lauseita, eli kehittyi vaan hitaammin.

Aniharva lapsi ei virikkeiden puutteesta kärsi, vaan kehittyy itsekseen ihan hyvin.



Yleensä tuossa iässä keskitytään havainnoimaan:

- Karkeamotoriikka (sanoit, että vaikuttaa kömpelöltä)

- Hienomotoriikka (mitä lapsi osaa tehdä käsin? puheen tuotto on myös hienomotoriikkaa)

- Vuorovaikutus, tuleeko lapsi kontaktiin, yrittääkö selittää sinulle käsin, osoittamalla, onko lapsi kiinnostunut muista lapsista...

- Ymmärrys, tuntuuko ymmärtävän puhetta, ohjeita, pysyykö kärryillä päivän kulussa

puhua kahden sanan lauseita

osata kaksi väriä

erottaa käsite yksi ja kaksi

No täytyy kyllä ottaa puheeksi neuvolassa, ei meidän pojalta tuollaisia taitoja löydy :/

ap

- potalla käyminen on yksilöllistä...kannattaa toki kannustaa, mutta jokainen oppii sen ajallaan

- meidän pienin ei lokakuun alussa 2v tarkastuksessa puhunut juuri sanaakaan, nyt sanoo 3 sanan "lauseita" eli oppiminen voi käydä nopeastikin

- värit!? Hienoa jos joku ne jo kaksi vuotiaana taitaa, mutta veikkaan että harvempi :)



Meillä on neljä lasta ja tämä viimeinen on ollut selkeästi hitain oppimaan kielellisiä asioita. Hyvin on pätjätty eikä neuvolakaan ole asiaa touhottanut. Kävelemään hän oppi 8kk vanhana, joten se on hänen vahva puolensa. Uskon että aika ja kannustus auttavat vielä tässä vaiheessa! Toki neuvolasta voi kysellä hyviä vinkkejä.

Aika moni tunnistaa päävärien lisäksi muutkin värit.

myös meillä poika oli kaksivuotiaana muita ikäisiään kehityksessä jäljessä. Ei puhunut mitään ymmärrettävästi ja oli arka kiipeilemään ja riehumaan. On kuitenkin nyt ikäistensä tasolla, otti huiman kirin kehityksessä kolmevuotiaana. Lapsi tutkittiinkin, eikä mitään vikaa löytynyt. Kypsyy vaan hitaasti.

Meidän poika ei puhunut yhtä ainoaa sanaa täyttäessään kaksi. Alkoi hieman ennen kahta ikävuotta vasta"jokellella" mitä ei ollut tehnyt vauvana ollenkaan, siis päp päp pää jne. 2v3kk alkoi tulla yksittäisiä sanoja ja siitä se lähti. Nyt 3v3kk puhuu kuin papupata ja on puheenkehitykseltään ikäistensä tasoa kaikinpuolin. Poika oli myös kömpelö, ei kiipeillyt, kompuroi ym ja nykyään mietin millä tuota pikkuapinaa saisi hillittyä tuon kiipeilyintonsa kanssa. Ei kömpelyydestä tietoakaan.



Paljon jo pystyy näkemään siitä, ymmärtääkö lapsi kun hänelle puhutaan ja ilmaiseeko itseään kuitenkin ilman sanoja.



Puhu huolestasi neuvolassa, mutta älä unohda, että lapset ovat yksilöitä ja kehittyvät eri tahtiin.

Aniharva lapsi ei virikkeiden puutteesta kärsi, vaan kehittyy itsekseen ihan hyvin.

Yleensä tuossa iässä keskitytään havainnoimaan:

- Karkeamotoriikka (sanoit, että vaikuttaa kömpelöltä)

- Hienomotoriikka (mitä lapsi osaa tehdä käsin? puheen tuotto on myös hienomotoriikkaa)

- Vuorovaikutus, tuleeko lapsi kontaktiin, yrittääkö selittää sinulle käsin, osoittamalla, onko lapsi kiinnostunut muista lapsista...

- Ymmärrys, tuntuuko ymmärtävän puhetta, ohjeita, pysyykö kärryillä päivän kulussa

Poika kyllä ymmärtää hyvin puhetta ja osaa tehdä asioita pyydettäessä. On tosi sosiaalinen, osaa "vitsailla ja hölmöillä", vaikkei puhukaan ja tykkää touhuta muiden lasten kanssa. Nuo motoriikka-asiat vaan on heikommat.

ap

Varmasti ihan kiva jos 2-vuotias osaa puhua kahden sanan lauseita ja nimeää värejä. Joo. Meidän 3-v.ei tunnista kuin pari väriä. 3-v.neuvolassa ei vielä tuottanut kuin kahden sanan lauseita. Ja ei kukaan ollut huolissaan. Kehittynyt niinko pitää. Toiset oppii nopeemmin ku toiset. Nyt hän on 3.5v ja puhuu kuin papupata. Ei tod 2v tartte moisia osata! Meillei suostunu 2v istua potalle ollenkaan. 2.5 v rupes oma-aloitteisesti käymään pöntöllä eikä halunnut enää vaippaa. Ollut siitä lähtien täysin kuiva. Kyllä se sieltä tulee ku laps on valmis :)

puhuu kahden sanan lauseita, ja on minun mielestäni paljon puheliaampi kuin useimmat tuntemani tasan kaksivuotiaat pojat. Suurin osa tuon ikäisistä pojista ei vielä tuota kummoistakaan puhetta, ja ovat silti täysin normaaleja. Esikoinen osasi kaksivuotiaana ihan muutamia sanoja, ja oli neuvolan mielestä hyvin kehittynyt ja terve lapsi.

Aniharva lapsi ei virikkeiden puutteesta kärsi, vaan kehittyy itsekseen ihan hyvin. Yleensä tuossa iässä keskitytään havainnoimaan: - Karkeamotoriikka (sanoit, että vaikuttaa kömpelöltä) - Hienomotoriikka (mitä lapsi osaa tehdä käsin? puheen tuotto on myös hienomotoriikkaa) - Vuorovaikutus, tuleeko lapsi kontaktiin, yrittääkö selittää sinulle käsin, osoittamalla, onko lapsi kiinnostunut muista lapsista... - Ymmärrys, tuntuuko ymmärtävän puhetta, ohjeita, pysyykö kärryillä päivän kulussa

nuorempi lapsi oppi puhumaan vasta likempänä 3 ikävuotta.

Käytiin 2-v-neuvolan jälkeen puheterapeutilla ja olin kovasti huolissani lapsen kehityksestä. Puheterapeutti tarkkaili jonkin aikaa lapsen toimintaa ja kommunikointia, ja pelasi sitten hänen kanssaan jotain pelia. Julisti sitten 'diagnoosin': "Ei lapsella kommunikoinnissa mitään vikaa ole, hänellä on vain ei ole suun motoriikka vielä kehittynyt riittävästi jottai pystyisi puhumaan". Neuvoi odottelemaan ihan rauhassa, ja tulemaan sitten uudestaan vastaanotolleen jos huolettaa.

Likempänä 3 ikävuotta lapsi sitten alko puhumaan, ja 3-vuotiaana oli puheen kehityksessä ikäistensä tasolla.

Tärkeintä on se, pystyykö lapsi kommunikoimaan muilla keinoin jos häneltä sanat vielä puuttuvat. Joillakin motoriikka kehittyy hitaammin ja siksi puhe tulee myöhässä.

Kannattaa kuitenkin puhua neuvolassa ja käydä puheterapeutilla jos on huolissaan lapsensa kehityksestä.

Esikoistyttö oppi puhumaan ja potalle ennenkuin täytti kaksi. Seuraava lapsi, poika, kehittyikin sitten paaaaaljon hitaammin. Puhui kunnolla vasta 3-vuotiaana. Kamala huoli siskolla, koska esikoinen kehittyi niin nopeasti.

Pojat kehittyy hitaammin kuin tytöt noin keskimäärin. Liikkumaan pojat lähtee aikaisemmin mutta puhuminen ja potat tulee myöhemmin.

(on niin nopeasti oppivia poikiakin mutta puhun nyt _keskimäärin_)

Huolestuttaa tuo oma hiukan alle 2-vuotias poika. MIelestäni se on taidoiltaan samanlainen kuin yleensä 1-vuotiaat on. Ei osaa tehdä potalle mitään, ei puhu ollenkaan eikä edes yritä toistella sanoja. Ei juuri kiipeile ja liikkuu muutenkin aika kömpelösti, vaikka oppikin 1-vuotiaana kävelemään. Meidän perhe on ihan tavallinen ja virikkeitäkin riittää. Tuntuu, että pojan isosisko osasi jo yhden vuoden iässä kaiken ja enemmänkin, mitä poika nyt :/

osannut puhua sanakaan, ei käynyt potalla, söi kyllä itse, ei pukenut oikeastaan ollenkaan itse. Motorisesti oli kyllä (liiankin) lahjakas: kiipesi puuhun yms. Puheterapiassakin käytiin hetki. Nyt on reilu 5v ja hänet "valitiin" pkodissa lapsiryhmään opettamaan muutamalle vetäytyvälle ja hiljaiselle yhdessä leikkimisen taitoja?! Eli oottele rauhassa, eka lapsi oppii aina nopeammin kaikki hommat, ainakin oman kokemuksen mukaan...

Poika kyllä ymmärtää hyvin puhetta ja osaa tehdä asioita pyydettäessä. On tosi sosiaalinen, osaa "vitsailla ja hölmöillä", vaikkei puhukaan ja tykkää touhuta muiden lasten kanssa. Nuo motoriikka-asiat vaan on heikommat.

ap

Jos poikaa tuntuu turhauttavan se, ettei osaa vastata puheella vaikka ymmärtääkin paljon, niin voisitte ehkä ottaa hänen kanssaan käyttöön tukiviittomia. Useiden eri tutkimusten mukaan niillä on positiivinen vaikutus puheen kehittymiseen, ja ne myös tarjoavat lapselle keinon ilmaista itseään ja omaa haluaan.

Joo, mistä lie tempaistu tuo 2-vuotiaan pitäisi osata-lista. Moni tuntemani poika ei todella puhu parin sanan lauseita, ei omanikaan. Omani täyttää juuri 2 ja osaa sanoa yli 100 sanaa oikein tai lähes oikein, käyttää lopuista sanoista alkutavuja, eikä mitään syytä huoleen ole. Värien suhteen hän ei oikein hyvin pärjää, punaisen ja keltaisen tunnistaa useimmiten, muttei aina. Poikasi varmaan tarvitsisi puheterapiaa, ainakin arvion. Tuo on hyvä vinkki, että ymmärtääkö. Jos ymmärtää, puhekin varmaan tulee jossakin välissä. Pottailukaan ei varmasti ole vielä mikään valtava huolenaihe. Liikkumiseen kannattaa kannustaa ja tarjota virikkeitä.