Lue keskustelun säännöt.
Miten lapsesta saa kasvatettua kaikkiruokaisen?
14.12.2012 |
Pidin aina ennen hyvinä ravintoloina sellaisia, joissa lapsille ei tarjota listaa täynnä ranskalaisia, nakkeja ja pitsaa. Ja uskoin näitä lehdissä haastatelja huippukokeja, jotka julistivat, että kyllä lapsen voi opetaa syömään monipuolisesti ja terveellisesti. Nyt lapdeni on melkein kaksi ja nostan käteni pystyyn. Millä ihmeellä tuon naperon saa syömään muutakin kuin muutamia tiettyjä ruokia (lähinnä pastaa)?
Tällä viikolla tsemppasin ja yritin tarjota uusia, mutta tuhkoja ruokia. Tein ison satsin kasvispihvejä, joita lapsi maistoi, mutta yökki pois ja sai puistatuksia. Sama kävi tänään kermakastikkeessa olleiden broilerpyöryköiden kanssa. Edes riisi ei kelvannut, kun siinä oli tuota pahaksi todettya kastiketta. Lapsi oli mukana tekemässä pyöryköitä ja niissä oli vain ja mausteita. Jos en kohta keksi jotain, niin siten meillä on taas nakkeja, pastaa ja naudanjauhelihasta tehtyjä lihapullia.
Kommentit (19)
Totuus on se, että lasta ei pýsty "kasvattamaan" kaikkiruokaiseksi. Toiset ovat luonnostaan avoimempia eri mauille kuin toiset, niin se valitettavasti on. Toki voi tarjota erilaisia makuja, ja niihin voi pikkuhiljaa tottua, mutta siinä se. Mitään taikakeinoa ei ole.
Meidän perheessä on 4 lasta, joista 2 syö jokseenkin kaikkea, 1 todella rajoittuneesti ja 1 siitä väliltä. Samanlailla kaikki kasvatettu, tarjottu eri makuja ja annettu itse osallistua ruuanlaittoon.
Ja se joka muuta väittää, ei ole oikeasti "kasvattanut" aitoa nirsoilijaa :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsille on luontaista vierastaa vieraita makuja, se on suojelurefleksi menneiltä vuosituhansilta.
Minun 15 v on aina ollut sihtikurkku, päättää itse mitä syö, muuta on turha yrittää maistattaa.
Kaikkes tarjotaan ja syödään. Lapselta en kysele mutta muistutan maistamaan aina kaikkea mitä lautasella on. Vanhemmat näyttävät esimerkkiä syömällä itse kaikkea mitä on laitettu oli se sitten kasvista tai lihaa.
siitä, mitä teillä on on siellä ruokapöydässä.
Meidän perheessä on 4 lasta, joista 2 syö jokseenkin kaikkea, 1 todella rajoittuneesti ja 1 siitä väliltä. Samanlailla kaikki kasvatettu, tarjottu eri makuja ja annettu itse osallistua ruuanlaittoon.
Näistä yksi on jo aikuinen, ja toinenkin lähes, eli kokemusta on suht pitkältä ajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä tarjoat lapselle.
Lapsi oppii vanhemmiltaan niin hyvässä kuin pahassa.
Totuus on se, että lasta ei pýsty "kasvattamaan" kaikkiruokaiseksi. Toiset ovat luonnostaan avoimempia eri mauille kuin toiset, niin se valitettavasti on. Toki voi tarjota erilaisia makuja, ja niihin voi pikkuhiljaa tottua, mutta siinä se. Mitään taikakeinoa ei ole.
Totta kai jonkin verran voi vaikuttaa ainakin toiseeen suuntaan, esim. siten, ettei koskaan tarjoa lapselle mitään uusia makuja tai tekee ruokailutilanteista ahdistavia, mutta tuo makuaisti ja maistaminen ovat varmasti niin yksilökohtainen juttu, että lapsesta on mahdotonta kasvattaa kaikkiruokaista, ellei hänellä itsellä ole siihen taipumuksia.
Mulla on kaikkiruokainen 1-vuotias, hän syö melkein mitä tahansa hänelle keksii antaa. Annoin aluksi aika mietoja makuja, sormiruokaa ja soseita. Sitten kerran, kun oltiin intialaisessa ravintolassa syömässä, annoin maistaa intialaista, aika maustettua ruokaa ja sinne meni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat syö kaikkea, mutta en usko että olemme kovinkaan paljon kasvattaneet häntä kaikkiruokaiseksi. Jotain voi harjoituttaa varmasti, mutta uskon luontaiseen taipumukseen enemmän
Teen joka päivä kaksi lämmintä ruokaa ja syön itse ihan kaikkea lautasmallin mukaisesti, mutta olen antanut periksi ja lopettanut sellsisten ruokien tekemisen lähes kokonaan, joita tiedän saavani syödä yksi lounaaksi. (Esim. Kaalilaatikko, sosekeito, pinaattikeitto, munakas) Ei tunnu esimerkillä olevan kovinkaan isoa vaikutusta. Lapsi useimmiten maistaa ja toteaa maistettuaan, että ei syö. Eihän tuo nälkään ole kuolemassa, mutta ärsyttää, kun on nähnyt vaivaa ja tehnyt ruokaa, jonka toinen sylkee pois.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun se on aika eri asia, mitä syö kaksivuotiaana ja mitä syö 20-vuotiaana. Minä olin todella nirso lapsena ja nyt aikuisena syön oikeastaan ihan kaikkea. Niin se makuaisti kehittyy, kuten muukin kroppa.
Eikä tee siitä ruokailusta suurta numeroa. Kaikkea mahdollista tarjolla mössöaikana jo, niin kyllä se siitä sitten. Eikä pelätä, että lapsi allergisoituu.
pikku kasoja lautaselle sitä ja tätä. antaa lapsen syödä itse mahdollisimman paljon- joo sotkua tulee, mutta helppoa sellaista, joka on iisi pestä.
Tosiaan pitää vauvasta saakka ne ruuanlaiton mukana. Toki mäkin joskus olen vaatinut omaa touhuumisaikaa, ettei ne muksut joka ruokaa ole valmistamassa.
Rennolla otteella, ei pinnan kiristystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on neljä lasta, kaikki varsin kaikkiruokaisia. Yksi inhokki yhdellä, toinen toisella, mutta ei muuta. Pidän tätä sattumana, synnynnäisenä taipumuksena jne., en omana ansionani. Tosin en myöskään ole pilannut tilannetta typerillä kommervenkeilla tai tekemällä ruokailusta ikävää.
Mitä monipuolisemmin äiti, sitä useampaan makuun sikiö tottuu. Samaa linjaa jatketana imetysaikana, äidin syömä vaikuttaa rintamaidon makuun ja sitä kautta vauvan makuaistiin. Ja sitten kun aloitellaan kiinteät, ei tarjota perunaa ekat 7 kuukautta. Mitä laajemman valikoiman tarjoat, sitä laajempi se on myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teille täällä avaudun. En usko tuputtamiseen enkä pakkoon. Isompaa pyytäisin maistamaan ja perustelisin sen olevan kohteliasta ja kehittävää, mutta ei noin pieni vielä tajua. Sitten hän syö kurkkua ja maitoa, kun ei muu kelpaa. Iltapalalla onkin sitten jo kova nälkä.
Joskus vaan tuntuu, että olisiko tähän syömiseen jollakin kokeneemmalla jotakin kikkaa, mutta ei tähän ilmeisesti auta kuin aika.
Ap
ja laitata tarjolle. Siihen kaikkiruokaisuuteen menee vuosia. Älä luisu siihen, että teet vain lapselle maistuvia ruokia. On tosi turhauttavaa, kun lapsi ei syö tai edes maista, mutta se kannattaa ja palkitsee myöhemmin. Mä olen tätä väsytystekniikkaa (tottakai paljon teen myös niitä lapsille paremmin maistuvia ruokiakin) käyttänyt ja nykyään alakouluikäisinä lapset syövät lähes kaikkea ja pitävät monenlaisista ruuista.
Meillä lapsi 2v 2kk monesti sanoo, että "äiti mä haluun maistaa tota ja tota sun lautaselta". Meidän skidi syö esim. Punajuurisalaattiakin jos sille vaan antaa, samoin menee kananmunat, raejuusto, ketsuppi, erilaiset kasvikset ym. Normaalin ruuan ohessa.viime viikolla syötiin saaristolaisleipäääja tykkäs siitäkin. Okei, se on aina ollut kyllä tosi hyvä syömään.. :)
Tunkemalla sitkeesti sinne lautasellevähän kaikkea, vaikka ne siihen sit sata kertaa jäisikin syömättä.
Mä lapoin 5 vuotta turhaan pojalle salaatit lautaselle ja 6-vuotiaana sälli alkoi syödä salaattinsakin mukisematta :D
Noh, on lapsissa eroja. Meilläkin lapset suostuvat maistamaan kaikkea. Mutta esim. erityisesti tuo meidän poika on siinä mielessä hieman ongelmallinen tapaus, että poika yökkää ja pahimmillaan oksentaa, jos yrittää niellä jotain, mistä ei pidä tai ruuan koostumus tuntuu epämiellyttävältä suussa... Siksi annan yhdelle hieman erivapauksia ruuan suhteen. Kunhan nyt pikkuisen maistaa edes. Jos ei miellyttänyt, saa sylkeä. Eikä oo pakko syödä hilloa, jos se oksennetaan ulos...
10v alkaa olla jo melko ennakkoluuloton ruokaa kohtaan ja syö kyllä melkein mitä annetaan. Tosin se nyt on muutenkin ihan outolintu; tenavan mielestä kouluruokakin on ihan sairaan hyvää XD. Kahden nuoremman kanssa tehdään vielä vähän töitä...
ei lapsellekaan aina kaikki maita. Omat lapseni ovat nirsoilevia, joten kokemuksella voin kertoa, että kunnon nälkä auttaa ruokahalussa. Ulkoilua ennen ruokaa riittävästi siis. Toinen konsti keksiä missä muodossa ruoka parhaiten menee. Kurkkua hauska syödä pitkinä suikaleina, tomaattia suuhun menevinä lohkoina, porkkanaa kapeina tikkuina.
Joskus ei kelpaa mikään, toisena päivänä menee vaikka hikiset sukat noin vertauskuvallisesti. Ap:n kaksivuotias taitaa muuten olla saavuttamassa kivointa tahtoikää, omaa tahtoa etsitään syömisessä. Kysy syötkö broileripyörykät mieluummin kylminä vai kastikkeella? Otatko tomaattia vai paprikaa? (tai molempia?) Lapselle tärkeää saada päättää ihan itse. Eihän aikuisetkaan tykkää jos joku tunkee nenän eteen lautasellisen jotain sellaista mistä ei ole hajuakaan ja käskee syödä.
Siis oiti olla tutuhkoja ruokia ja tuttuja mausteita.
Ap