Lue keskustelun säännöt.
Minä olen lihava ahmija, onko muita?
13.12.2012 |
Jos ystäväni, perheeni, tuttuni tai työkaverini näkisivät minut yksin kotona, työmatkalla tai muuten yksin autossa, he eivät tunnistaisi minua tai paremminkin käytöstäni.
Jokainenhan sanoo että voisi syödä kilon suklaata, 400g irtokarkkeja, 10 pakastemunkkia, kokonaisen ruisleivän juustolla tms mielettömän määrän, mutta minä oikeasti syön, syön niin paljon että tulee pahaolo, mutta en oksenna.
Usein kun joudun syömään toisten seurassa minua hävettää kun en jaksa syödä yhtä paljon kuin muut, vaikka olen useimmiten lihavin porukasta 163/89kg, jostain syystä kun paino nousee 90kg iskee paniikki ja pystyn olemaan ahmimatta ja laihdutan muutamassa viikossa -puolessa vuodessa 5-10kg ja sitten taas tulee joku "kauhea" vastoin käyminen, kuten harmaa ja pimeä syksy ja paino taas nousee ahmimalla.
Eilen netistä löysin sairaudelleni nimenkin, lihavan ahmimishäiriö BED, 2-3% väestöstä sairastaa tätä ja päässä on useinmiten muutakin vikaa, olen pitänyt itseäni vaan iloisesti hulluna, en varsinaisesti masentuneena yms. On vain hetkiä, jolloin en voi muuta kuin mättää ruokaa suuhuni, useimmiten kun tulee joku tyhjä hetki, vastoinkäyminen. Olen varmasti ennenkin kuullut tuosta häiriöstä, mutta jotenkin se eilen vaan kolahti täysillä, tuollainen minä olen.
Onko muita samanlaisia tai peräti joku joka on selattänyt tämän häpeän?
Kommentit (6)
Täällä bulimikko, nuo pakastemunkit ja suklaalevyt kuulostavat tutuilta. Muiden seurassa pystyn syömään täysin normaalisti eikä tule houkutusta "vetää yli", mutta kun olen yksin kotona niin syön iloon, suruun, tylsyyteen ja tavasta. Sitten iskee morkkis ja tyhjennän kaiken pyttyyn. Syyllisyys ja häpeä ovat tuttuja tunteita.
Aloitin kesällä psykologilla käynnin ja ahmiminen on selkeästi vähentynyt. Tsemppiä ap, jos aihe on vieläkin ajankohtainen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
160/87 tällä hetkellä. Minullakin tuo 90 on haamuraja, jonka kohdalla itsetuhoiset ajatukset pääsevät valloilleen.
Sain tästä testistä 46. http://www.netdoctor.co.uk/interactive/interactivetests/eatingdisorder…
En ole ongelmaa selättänyt, enkä tiedä selätänkö koskaan. Anoreksia ja bulimia ovat "hyväksytympiä" syömishäiriöitä enkä usko että olen niin "paha" tapaus että saisin apua, vaikka pyytäisin.
Kaikki muu elämässäni on hyvin paitsi tämä.
kaikki muu on hyvin, paitsi tämä.
Vaikka välillä esim ystäville kerron että voin syödä vaikka kaksi isoa suklaa levyä kerralla, saan vastaukseksi että niin minäkin vaikka tiedän että niin ei todella ole.
En minäkään usko että saisin mistään muuten kuin isolla rahalla apua, kun katsoo elämääni muuten.
Sain muuten 42pistettä tuosta testistä.
ap
tosin mulla vielä siinä samassa bulimiakin oireilee. Tätä jatkunut jo 20 vuotta. Tuntuu etten ikinä pääse lopullisesti eroon. Sitten kun ahmintavaihe iskee, ei ole mitään keinoa hillitä itseään.
Aikuisiän paino on heitellyt yli 50 kiloa. Ei ole mitenkään mahdotonta syödä vaikka pizza, pari viineriä, litra jäätelöä, levy suklaata ja jättipussi karkkia illan aikana.
up