Parhaimmat vitamiinivalmisteet 9v lapselle?

Miksi influenssat rantautuvat juuri tänne mihin aurinko ei paista? Aivan oikein, pronssikaudella ihmiset söivät yli kilon kalaa päivässä ja tämä riitti takaamaan riittävän D-vitamiinin saannin, tänä päivänä syödään viljeltyjä kaloja, joiden D-vitamiinipitoisuus on neljännes villikalan pitoisuudesta eli pari mikroa, jos ylipäätään edes syödään kalaa ja joka tapauksessa liian vähän.

http://luomuilija.blogspot.fi/2012/03/d-vitamiini-terveyden-yllapitaja…





Toki se muukin ravinto vaikuttaa.

Vitamiinin todettu olevan ihmiselle haitaksi, paitsi D-vitsku. Eli aloitatte D-vitamiinin annoksella 20mg ja lisäksi maitohappoja sekä kalaöljyä. Ei muuta purkista.

Ruoka olkoon lääkkeesi!





Hyviä rasvoja:



Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA





Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.







Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.



Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:



Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).



Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.



Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.











Proteiinit:



Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.





Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.







Hyviä hiilihydraatteja:



Syö kasviksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.







Kohtuudella täysjyväviljaa jos viljat sopivat?







C- ja D-vitamiinia purkista.



http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm

Vitamiinin todettu olevan ihmiselle haitaksi, paitsi D-vitsku. Eli aloitatte D-vitamiinin annoksella 20mg ja lisäksi maitohappoja sekä kalaöljyä. Ei muuta purkista.

En ole kuullut. Saisko lisätietoja tai linkkiä väitteeseen?

Mikä d-vitamiini paras? Entä kalaöljy?

ap

Olen puhelimella niin en osaa linkittää. Mutta googleta vitamiinit lisäävät kuolleisuutta. 2011 tuli tutkimus. Minisun on ainakin hyvä D-vitsku. Minusta maitohapot toimivat vain tabletteina atoopikolleni, jogurtti ei auta. En usko että kalaöljyn merkillä niinkään merkitystä. Toiset käyttävät kahta merkkiä päällekkäin.

Vitamiinin todettu olevan ihmiselle haitaksi, paitsi D-vitsku. Eli aloitatte D-vitamiinin annoksella 20mg ja lisäksi maitohappoja sekä kalaöljyä. Ei muuta purkista.

En ole kuullut. Saisko lisätietoja tai linkkiä väitteeseen?

Mikä d-vitamiini paras? Entä kalaöljy?

ap

Synteettiset on haitaksi.

Aikuisten ja lasten D3-vitamiini:

D3-vitamiinia on Suomessa 7,5µg, 10µg, 20µg, 25µg, 30µg, 38µg, 50µg, 100µg ja 125µg vahvuuksina kuivatabletteina, imeskelytabletteina tai öljykapseleina sekä imeväisille on tippoja. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita. Öljykapseleiden imeytyvyys on todettu monissa tutkimuksissa tabletteja paremmaksi joten osta niitä.

Vitamiinin todettu olevan ihmiselle haitaksi, paitsi D-vitsku. Eli aloitatte D-vitamiinin annoksella 20µg ja lisäksi maitohappoja sekä kalaöljyä. Ei muuta purkista.

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

Et en antaisi 20 enempää.

Multitabs (sis 10 mikrogr deetä), 10 mikrogr D-vitamiini ja lisäksi välillä kuuriluonteisesti magnesiumia kun pojalla vetää suonta (harrastaa kilpauintia)

Tutkimukset löytää googlella.



D-vitamiini ja monipuolinen ravinto riittää.

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247



Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm





Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.



Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.



Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.

Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.



D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.



Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.

Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.



Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.



1HYKS Lastenklinikka, Helsinki; 2Kätilöopiston sairaala, Helsinki; 3Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos (ravitsemustiede), kalsiumtutkimusryhmä; 4Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki



Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030

vaikeita välttää mitenkään. Tutut asuvat etelä-ruotsissa ja heidän lapset eivät sairasta juuri lainkaan, eikä muutkaan. Onko jotenkin suomalainen ilmiö? Tarha-ikäisinä asuimme Belgissa ja lapset eivät sairastaneet ja nyt on röhää ja köhää ja nuhaa alvariinsa.



Vitamiineista: d-vitamiinia reilusti. Monivitamiinia esim. sanasol on hyvä. Omega 3-rasvaa. Näillä ei ehkä tule torjuntavoittoa taudeista, mutta parempi kuin ei mitään.



Suomessa kasvukausi on lyhyt ja vihannekset pumpattu täyteen lannoitteita. Miten ravitsevia ovat kasvaessaan lampun eikä auringon alla?



Sairaita, täit päässä, syyläisiä, silmätulehduksen ja kroonisen yskän omaavia lapsia tuodaan sitkeästi kouluun periaatteella "nämä kuuluvat elämään, aika hoitaa".



Ongelma on tuttu ja jokainen tulehdus, virus ja sairastelu alentaa entisestään immuniteettia ja kuntoa.