En ymmärrä miehen ajatuksen kulkua (ehkäisystä kyse).

Eli, täytin juuri 30v. ja ajattelin hankkia essuren, koska lapsia ei haluta lisää (en minä enkä mies). Tästä on puhuttu jo kolme vuotta eikä mies ole sanonut asiaan juuta eikä jaata, lähinnä nyökytellyt päätään.



Nyt kun olisin sitten varaamassa lääkäriaikaa, mies alkoikin höpistä, etten "saisi" hankkia sitä. Entäs jos kuitenkin haluan (huomaa, minä halua, ei "me") lapsia jne. Että asiaa pitäisi harkita vielä.



Perhana, johan tästä on jo vuosia puhuttu ja on käynyt hyvin selväksi, ettei kumpikaan halua enempää lapsia (eikä kolmanteen olisi kyllä rahaakaan). Olen hänelle todennutkin, että vaikka erottaisiin ja minä löytäisin uuden kumppanin, lapsia ei tipu lisää, en jaksaisi uudelleen käydä läpi vauva-aikaa puhumattakaan raskaudesta ja synnytyksestä.



Minä haluan essuren, koska se on helpoin eihkäisytapa. Ei ylimääräisiä hormoneja eikä mitään "ylimääräistä" kropassa.



Pitäisikö tässä nyt kuitenkin vain marssia lääkäriin miehen vastustuksesta huolimatta vai mitä? En jaksaisi alkaa kehitellä tästä mitään riitaakaan.