ja ystävyys hävisi...
On se kumma, miten toiset naiset saavat miehensä luopumaan omista " hyvistä" ystävistä.
Kaveriporukkaamme kuului poikamies. Hän kuului siis mieheni ystäväpiiriin jo ihan pennusta lähtien. Itse annoin tämän ystävyyden jatkua ihan niissä samoissa mittakaavoissa kuin ennen minuakin. Perheeseemme tuli lapsia, mutta ystävyys jatkui.... poikamies lähti maailmalle ja sieltä palattuaan, elämä jatkui samoilla raiteilla. (siis miehet näkivät toisiaan noin pari kertaa kuussa ja sauna illat venyivät) Elämään on mahtunut paljon iloa ja surua, ja tämä ystävä on ollut kaikissa jollakin lailla osallisena. Mutta, sitten hän tapasi elämänsä naisen. Otimme hänet avosylin vastaan porukkaamme (joka on aika tiivis, mutta toki tiesimme että joskus ystävämme löytää sen oikean ja hyväksymme hänet sellaisena kuin hän on...) mutta emme sitten kelvanneetkaan uudelle morsiammelle. Toki uuden onnen kanssa haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa... niinhän olemme itsekin tehneet.. (muistan vielä miltä tuntuu olla vastarakastunut) mutta, kaverista ei kuulunut mitään yli puoleen vuoteen... sitä onnea. Sitten oltiinkin menty naimisiin ja vaimo raskaana. Onnittelimme kohteliaasti, vaikka se naimisiin meno meille vahingossa selvisikin. Onnittelimme myös kun vauva syntyi ja lähetimme kauniin paketin. Kiitos puhelu tuli, kera sanoin: Haluamme ihan rauhassa tutustua vauvaan, emme halua ketään meille nyt kylään. Ymmärrän täysin, itse olen kolmen lapsen äiti, enkä todellakaan halunnut meille ketään heti urkkimaan (vaikka en kehdannut sitä kenellekään sanoa, ja otin vieraat avosylin vastaan) No nyt on lapsi kastettu, mutta ei ole meille nimeä kerrottu.... olenkin päättänyt, että nyt en urki mistään sitä nimeä tietoon, laitetaan vaan paketti jouluksi menemään ja kirjoitetaan paketin päälle vauvalle. Harmittaa kovasti mieheni puolesta, sillä itse en antanut miehen ja hänen parhaan kaverin välien sotkeutua kun astuin kuvioihin mukaan... miksi toiset naiset eivät voi hyväksyä miehen entistä elämää? hieman sekavaa...
Kommentit (11)
ihan niin kuin olisit omistanut koko miehen ja nyt tuli se hirveä ämmä joka vei sen sinulta.
EN kyllä edes jaksanut lukea koko viestiä
Niin ja kaikille anopeille ja miesten siskoille tiedoksi, että teidän rakas miehenne, poikanne, veljenne kärsii siitä, että hässitte hänen avioliittoaan, ettekä pysty sovussa päästämään irti ja vetämään kaunista rajaa oman ja toisten perheen asioihin..
Tältä miniältä on myötätunto loppunut jo kauan sitten ja kovilla ollaan. Kauniisti yritin, mutta nyt on suhteet tulessa
siis eikö teille lähes parhaimmille ystäville kerrottu häistä? eikö miehesi ollut bestmanina?
tosi outoa!! siis sen uuden naisen käytös. ilmeisesti on niin mustasukkainen miehestä ja katkera että te olette tunteneet miehen kauemmin ja ja ja ongelmia siis tällä eukolla! älä välitä, vaikka pahaltahan se tietysti tuntuu...
meillä on kaveripiirissä juuri tämäntapaisia kuvioita myös. käskepäs miehesi pyytää tämä ex-kaverinsa vaikka kaljalle/ matsiin/ lenkille/ saunomaan johonkin ja niin kasvotusten ettei voi kieltäytyä. ja sitten ihan jutella tästä asiasta...
minä itse olen niin suorapuheinen että voisin kohteliaasti kysyä vaikka näin että " olemmeko jotenkin loukanneet teitä kun ette pidä yhteyttä.." uskon että mies menee itseensä ja miettii vähän! ja miehesi voisi vielä sanoa että " vaimoni (eli sinä:) on todella pahoillaan/ pahoittanut mielensä tästä asiasta"
KANNUSTAN SELVITTÄMÄÄN ASIAN:)
Kuulostaa naurettavalle että annoit miehesi pitää kaverinsa. Ihanko lupa tähän tarvitaan? Ei tämä uusi nainen ole samanlainen pirttihirmu kuin sinä vaan entinen poikamies sai nyt sysäyksen päästä teistä eroon. Hänellä on nyt uudet kuviot ja uusi elämä. Kunnioita tätä ja anna hänen olla rauhassa.
Jos ette saaneet, " hyvät ystävät" muka, kutsua häihin tai kastajaisiin niin haloo... Mies ei pidä teitä ystävinään.
Kyllä minäkin sen paketin laittaisin.
Joskus siinä käy noin kun kaikki on uutta ja ihanaa. Unohtuu kaikki vanhat ystävät. Kyllä hän varmasti jonkun ajan päästä alkaa kaipailla myös ystäviä.
Mieheltä on hävinnyt kaksi kaveria sen jälkeen, kun nämä kaverit rupesi seurustelemaan.
Toinen kaveri on sanonut suoraan, että hän ei saa lähteä(!) illan istujaisiin tms. mutta naisen kavereiden tupaantulijaisissa ja muissa juhlissa kyllä kulkevat.
Toisesta kaverista ei ole vain kuulunut yhtään mitään vuoteen. Olivat muuttaneet eri paikkakunnallekin ja saatiin kuulla siitäkin asiasta toiselta kaverilta.
Miehet vaan on monesti sellaisia että ei osata niin kovasti pitää sosiaalisia suhteita yllä ja kun kerran vaimo ei teitä tunne ei osaa ajatella että olette niin tärkeitä.
Aika yksipuolista on pistää kaikki vaimon syyksi.
En minäkään pidä yhteyttä mieheni vanhoihin ystäviin, mutta ei ole minun " vikani" ettei mieskään pidä. Ei ole riidoissa, eikä mitenkään kyllästynyt heihin. Elämä vaan vie eteenpäin eikä enää ole " yhteistä" eikä tarvetta pitää yhteyttä, kait.
kuten moni muukin tässä ketjussa, joku hirveä ämmä on taas tullut pilaamaan jonkin hienon ja fiksun neitosen elämän ei kun eihän se mennytkään niin vaan siis muuttanut todella mukavan poikamiehen tai jos ei muuttanut niin kieltänyt kaikki yhteydet muuhun maailmaan
on vain paljon sellaisia ihmisiä, joihin ei voi sallia kontakteja, koska niissä kontakteissa ei ole päätä eikä häntää, kuten tässä minun anoppisuhteessa (joka on toki ihan eri asia). Mutta jos äiti ei päästä irti lapsestaan ja lapsi taas ei halua päästää irti äidistään eikä puolisostaan niin aika ison ongelman edessä ollaan.. Miehen suku tuskin vieläkään ymmärtää miksen enää käy siellä kuuntelemassa niiden faktoina esittämiä mielipiteitä ja rehtejä suomalaisia kysymyksiä miksi en ole niin kuin miehen sisko tai anopp on... siinäpä toki visaista pulmaa ratkottavaksi
Eikä välttämättä lainkaan johdu uudesta naisesta.
Itse halusin myös tehdä pesäeron tiettyihin ystäviini jossain vaiheessa, koska ne lapsuuden ystävät eivät välttämättä ole aina ihan sellaisia joiden kanssa viihtyy. Eli ei siinä sen kummempaa tarvitse olla, ei mitään loukkaantumisia tms. vaan yksinkertaisesti aika ei riitä kaikille vanhoille kavereilla, kun elämään tulee uusia ihmisiä.
On aika päästää myös irti entisestä. Eli sinuna en myöskään enää pitäisi kummemmin yhteyttä, mutta en mitään vihanpitoakaan aloittaisi. Se on rasittavaa jos tulee sellainen olo, että on nyt pakko kutsua nuo meille, kun lähettivät paketinkin.....
miksi syytät tätä naista? Mistä tiedät, että syy on hänessä, jos ette ole olleet ystävän kanssa yhteydessä etkä tiedä heidän kuulumisiaan paljoakaan? Ehkäpä tämän perheen elämään on tullut niin paljon kaikenlaista uutta, ettei miestä enää innosta saunaillat? Jos heillä kerta kaikkiaan on niin paljon ajateltavaa, tehtävää sun muuta, etteivät ole ehtineetkään pitämään yhteyttä?
Kyllä minullakin lapsensaannin jälkeen jäivät muutamat ystävät pitkäksi aikaa " paitsioon" , mutta ei se ystävyys silti mihinkään kadonnut! Ystävät ovat ymmärtäneet, että tilanne on nyt eri ja yhteydenpito harvemmassa, mutta sitten kun taas soitellaan tai tavataan, ollaan ihan samoin ystäviä ja tullaan juttuun, kuin " silloin ennen" :)
YSTÄVISTÄ on " aika päästää irti" jne??????
JÄRKYTTÄVÄÄ!! eli kun meidänkin kaveripiirissä on tämmösiä tapauksia niin pitäisikö tämän ILMAN MITÄÄN SELITTELYJÄ " hylätyn" osapuolen (eli tässä tapauksessa ap:n perhe) vain tyytyä osaansa ja mielessään hiljaa miettiä lopun elämäänsä että meitä ei enää tarvita, miestä ei ole enää hyötyä miehen uudessa elämässä, me olemme huonoa seuraa?
EI HEMMETISSÄ!! mua vituttaa yli kaiken tuommoset ihmiset, SEKÄ NAISET ETTÄ MIEHET ,jotka ilman mitään selittelyjä, ilman mitään riitaa katkaisevat välit kauan kestäneeltä ystävyydeltä!!
Olen vahvasti ap:n kanssa samoilla linjoilla ja edelleen, selvittäkää asiat!! Kyllä sen ymmärrän jos ei vaan jonkun seura kiinnosta, ei kaikista voi eikä tarvi pitää. Mutta tässä ei varmasti ole siitä kyse, uskon vakaasti että uusi nainen on mustasukkainen.
PUHUKAA IHMISET JA SELVITTÄKÄÄ VÄLINNE! EI NOIN TOIMITA YSTÄVYYDESSÄ JA ELÄMÄSSÄ!
entisen elämän hyväksymättömyydestä - vaikka kyse on siitä että mies itse halusi tehdä täyden pesäeron entiseen. Ei halua tapailla ketään menneisyydestään sen enemmin.
Harmi vaan että minä kannan syyllisen taakka hänen ystäviensä ja tuttaviensa piirissä - olen paha kotka joka estää miehen elämän, kuulemma.
Tossa se ihan vapaaehtoisesti pyörii enkä ole mitään estänyt. Mutta en kai voi pakottaakaan.