Mikä ennuste keuhkosyövällä, jos todettu vuosi sitten

Yhden tuttuni vanhemmalla on silti ollut keuhkoissa syöpä koteloituneena pitkään ja ainakin hän voi edelleen hyvin, ei siis ole kuolemassa - tai ei ainakaan pitäisi olla.

Kunnon huononeminen ei kyllä kerro hyvää.



Ymmärrän tuskasi. Ihan hirveetä. Voimia:(

leikattiin keuhkosyöpä 2003, liitännäishoitoja ei ollut. Edelleen hengissä, syöpä ei ole levinnyt.

ja Leikata ei siis voida, kun siinä imusolmuke liian lähellä.

Ihmiseltä voidaan leikata imusolmukkeita pois vaikka kaikki.

Vointi ja yleistila kertovat enemmän kuin viipalekuvat.



Jos keuhkosyöpää ei voida leikata, ei ennuste ole hyvä. Joskus annetaan sädehoitoa ja/tai sytostaattihoitoa jotta kasvain saadaan pienenemään niin, että se sitten voidaan leikata. Ilmeisesti läheisesi tilanne ei ole kuitenkaan se.



Syöpä voi olla levinnyt, vaikkei sitä viipalekuvauksella voitaisikaan vielä havaita. Sillä voi olla ns mikroetäpesäkkeitä jotka eivät kuvissa näy mutta haittaavat elimistön toimintaa.



Miksi läheisesi ei saa sytostaattihoitoa? Voitko mennä hänen kanssaan seuraavalle lääkärin vastaaotootajalle (tai jos joku vielä läheisempi voisi mennä), se olisi hyvä läheistenkin kannalta päästä tekemään lääkärille kysymyksiä ja kuulemaan tilanne, sairastunut kun ei itse aina halua/uskalla kertoa totuutta vaikka sen itse tietäisikin.



Voimia sinulle ja sairastuneelle. terv yksi syöpäpotilas.

koska se on liian lähellä imusolmuketta. En itse ymmärrä näistä syöpäasioista yhtään mitään.En tiedä myöskään miksi ei saa sytostaattihoitoa. Pitäisi varmasti mennä mukaan seuraavalle lääkärikäynnille. oLen ollut niin tyytyväinen siihen, että syöpä ei ole levinnyt, tuo oli uutta että se ei välttämättä näy viipalekuvauksessa.



Pelottaa vaan kauheasti, työssä olo on välillä hankalaa kun mietin tätä. En ole edes esimiehelle kertonut vaan haudon mielessäni ja yritän uskoa, että hän paranee. ap

Syöpäpotilaalle hänen syöpänsä on sitä arkea ja tosielämää, jota hän joutuu joka päivä elämään. Puhukaa siis avoimesti asioista, kysy häneltä itseltään rohkeasti kaikesta, mikä askarruttaa mieltäsi. Uskon, että läheisesi vastaa moniin asioihin mielellään jos vain osaa. Uskon, että kysymällä osoitat hänelle välittäväsi hänestä.



Jos potilas vain ottaa sinut mukaan lääkäriin, lähde ihmeessä, asiat konkretisoituvat sinulle ihan eri tavalla.



Oletko lukenut syöpäjärjestön sivuja? Sieltä saa tietoa.



Pääsisittekö yhdessä jollekin kurssille jossa aihetta käsitellään? Syöpäjärjestöt järjestävät kursseja, vertaistukiryhmiä jne. Ja syöpäjärjestön työntekijällekin voi mennä juttelemaan ja selvittämään omaa mieltään, niin syöpäsairas kuin hänen läheisensäkin.



Voi olla, että itsekin tarvitset sairauslomaa jos jatkuva huolehtiminen haittaa työntekoasi. Kannustan sinua kyllä puhumaan asiasta myös työpaikalla. Meillä jokaisella (lähes) on joku syövän sairastanut läheinen joten iso osa aikuisista ihmisistä pystyy jollain tavalla ymmärtämään huolesi.



Imusolmukse ei tosiaankaan estä leikkausta, ilmeisesti syöpäkudos on keuhkoissa muuten sellaisessa paikassa, ettei sitä voida turvallisesti leikata.



Päivä kerrallaan. Vietä aikaa läheisesi kanssa ja jutelkaa siitä, mitä haluaisitte yhdessä tehdä ja olisiko se mahdollista tehdä nyt ennen kuin sairaus vie kaikki voimat. Kannusta läheistäsi syömään mieliruokiaan ja kannusta häntä ulkoilemaan voinnin mukaan. Nekin asiat omalta osaltaan hieman parantavat yleisvointia.



5

useita kertoja viikossa, välimatkan takia en voi nähdä kovin usein. Olen kysellyt häneltä kaikesta mutta tuntuu itselle aika vaikealle ymmärtää näitä juttuja, on varmaan parempi että menen mukaan lääkärin vastaanotolle.

Huolestuttaa vain tuo kunnon romahtaminen, ei hän enää jaksa käydä esim. koiran kanssa lenkillä kuten vielä loppukesästä jaksoi. Nyt on vaan kotona ja välillä sairaalassa. ap

Syöpäpotilaalle hänen syöpänsä on sitä arkea ja tosielämää, jota hän joutuu joka päivä elämään. Puhukaa siis avoimesti asioista, kysy häneltä itseltään rohkeasti kaikesta, mikä askarruttaa mieltäsi. Uskon, että läheisesi vastaa moniin asioihin mielellään jos vain osaa. Uskon, että kysymällä osoitat hänelle välittäväsi hänestä. Jos potilas vain ottaa sinut mukaan lääkäriin, lähde ihmeessä, asiat konkretisoituvat sinulle ihan eri tavalla. Oletko lukenut syöpäjärjestön sivuja? Sieltä saa tietoa. Pääsisittekö yhdessä jollekin kurssille jossa aihetta käsitellään? Syöpäjärjestöt järjestävät kursseja, vertaistukiryhmiä jne. Ja syöpäjärjestön työntekijällekin voi mennä juttelemaan ja selvittämään omaa mieltään, niin syöpäsairas kuin hänen läheisensäkin. Voi olla, että itsekin tarvitset sairauslomaa jos jatkuva huolehtiminen haittaa työntekoasi. Kannustan sinua kyllä puhumaan asiasta myös työpaikalla. Meillä jokaisella (lähes) on joku syövän sairastanut läheinen joten iso osa aikuisista ihmisistä pystyy jollain tavalla ymmärtämään huolesi. Imusolmukse ei tosiaankaan estä leikkausta, ilmeisesti syöpäkudos on keuhkoissa muuten sellaisessa paikassa, ettei sitä voida turvallisesti leikata. Päivä kerrallaan. Vietä aikaa läheisesi kanssa ja jutelkaa siitä, mitä haluaisitte yhdessä tehdä ja olisiko se mahdollista tehdä nyt ennen kuin sairaus vie kaikki voimat. Kannusta läheistäsi syömään mieliruokiaan ja kannusta häntä ulkoilemaan voinnin mukaan. Nekin asiat omalta osaltaan hieman parantavat yleisvointia. 5

Moni tekee syövän edessä sen, että kieltäytyy hoidoista. Antaa periksi.



Keuhkosyövällä on usein vain kahden vuoden tulevaisuus edessä. Sitten ihminen siirtyy täältä ikuisuuteen.



Kunnioita lähimmäisesi valintaa ja tue häntä hänen vaikeana hetkenä. Siitä jää paras muisto.

elävän enää kuin korkeintaan 2-3kk. Läheiseni sairasti keuhkosyöpää 1,5 vuotta, kasvaimia saatiin pienennettyä, mutta sitten vointi romahti yhtäkkiä. Hän oli sairaalassa viimeiset 3 viikoa ja kuoli suurissa kivuissa. Olen pahoillani, tuo on vaikeata aikaa kaikille.

ole niin kauan huolta,kun ei lähetä etäpesäkkeitä muualle.Isäni sairasti keuhkosyöpää.Kunto aaltoilee välillä onhan syöpä vakava sairaus.