9,5kk (ki7,5kk) ja hirmuinen eroahdistus
Meidän pirpana on nyt siis 9,5kk (ki7,5kk) ja äärimmäisen riippuvainen äidistä ja isästä. Päivällä, kun ollaan kahdestaan kotona, tyttö ei päästä yli metrin päähän kuin hyvällä tuurilla. Itku on selvästi komennus/testausitkua eli kurkku suorana vaikka ei ole mikään hätä. Tuskaa lisää se, että liikkuminen on juuri pääsemässä vauhtiin. Taakse päin menee kuin rapu ja pyörii ympäri, mutta ei liiku eteenpäin ryömien eikä kontaten. Jos käsistä pitää kiinni, niin nousee itse ylös, joten epäilen konttaako tuo koskaan. Luultavasti kävelee suoraan. ;) Parhaiten tyttö viihtyy tällä hetkellä sylissä.
Onko hyviä vinkkejä miten saisi tilannetta helpottamaan?
kesä-emmi
ps. www.kevyt.net sivut (keskosvanhempien yhdistyksen) näyttävät uudistuneen ja siellä on uusittu paikka myös keskustelulle. Mielestäni on tosi hienoa, että sieltä tulee ilmoitus sähköpostiin, kun omaan viestiin on vastattu. Mitenköhän tälle palstalle saisi vastaavan toiminnon?
Kommentit (2)
Meillä poika 7kk (ki5,5kk) on ollut aina ja tarkoitan AINA sellainen, etten voi minnekkään mennä, kun itku tulee, joinain päivinä hän nukkuukin edelleen vain liinassa tai mun päällä eli kun hänet yrittää esim. sänkyyn laskea, niin itku tulee heti. Olenkin sitten kantanut häntä liinassa ja välttynyt itkuilta ja ajatellut, että kyllä se sitten varmasti helpottaa, kun poika oppii kävelemään. Hyvä kantoliina on korvaamaton. Vinkkejä linkeistä saat sivulta http://personal.inet.fi/yhdistys/kestoliinailijat
syli helpottaa angstia ja piilo(kukkuu)leikit opettavat ettei äiti katoa kokonaan vaikka ei näykään.
aika siihen parhaiten kyllä auttaa. meilläkin se oli sitä että lapsi alkoi huutaa kuin syötävä kun käänsi selkänsä- vaika pyörähtääkseen ympäri 30cm päässä ;-)