Voi tätä unenpuutetta
Ihmettelevät, miksi äidit ovat joskus niin kaistapäisiä ja homssuisia. Jos saisi edes joskus nukuttua hiukan en olisi tällainen zombie.
Tässä nyt istun yöllä viiden aikoihin tietokoneella, koska vauva ei anna minun nukkua vaan pyörii ja kitisee huomiota. Kahdelta se heräsi puoleksi tunniksi ja kolmelta heräsi uudestaan ja edelleen on hereillä. Sängyssä on ihan turha maata. Niin, ja taapero herää reilun tunnin päästä eikä anna hengähtää sekuntikaan ennen iltayhdeksää, koska hän päätti lopettaa päiväunien nukkumisen.
Yön nukkumissaldo on parin muutaman tunnin pätkää. Ja sitten selittävät, että tukkani näyttäisi sievemmältä, jos asettelisin sitä aamulla suoristusraudalla.
Voi luoja. Taitaa tämä unenpuute vaikuttaa älykkyysosamääräänkin. Suoritin lukiossa pitkän matikan ja tuo varmennus "neljä miinus kolme" oli hetken minulle ylivoimaisen vaikea laskutoimitus.
Kommentit (5)
Mulla stressaa työt. Ekaluokkalainen tyttö tuolla vetää hirsiä, pikkuveli on mummolassa yökylässä, mutta itse heräilen vähän väliä. Nyt on toinen kerta, kun olen ylhäällä. Viimeksi joskus kahden aikoihin.
Tärkeitä tehtäviä tässä olen hoitanut, kuten esim. tsekannut Enontekiön ennakkoäänestyspaikat, kun appivanhemmat ovat lähdössä reissuun sinnepäin.
Kohta meen yrittään kirjan lukemista..
Kello on 5.26 enkä ole ummistanut vielä silmiäni. Väsyttää niin että silmiä kuivaa, mutta uni ei tule silloin, kun siihen on mahdollisuus. MIKSI??!!! Oi miksi??!!
Herättiin 5.15 tällä kertaa taaperon vuoksi mutta eipä se vauvakaan sitten enää saanut unta....
Oon niin helvetin väsynyt ja vihainen kun ei koskaan saa nukkua!!!
Vauvakin jo 7,5kk mutta unikoulua turha edes yrittää sillä tällähetkellä taaperokin nukkuu vielä meidän kanssa samassa huoneessa..
Pitäis laittaa isompi omaan huoneeseen ja alkaa unikouluttaa mutta perkele kun ei oo voimia siihenkään...
Hitto :(
Noniin, vauva vetelee päiväunia ja mies lähti viemään taaperoa ulos. Nyt olisi mahdollisuus nukkua, mutta miksi uni ei tule koskaan kun on mahdollisuus! Aargh.
Nukuin viimeksi läpi yön vuonna 2009.... en enää muista miltä kunnon nukkuminen edes tuntuu. Joskus, kun on ollut mahdollisuus nukkua kunnolla, säpsähtelen läpi yön ihan tyhjästä monta kertaa. Jos veisivät minut johonkin äänieristettyyn pehmustettuun selliin, olisin onnellinen. Kun lapset ovat joskus vanhempia, opinkohan enää koskaan uudestaan nukkumisen jaloa taitoa.
no nyt se vauva nukahti riehuttuaan vielä tunnin sängyssä Sohvi-kirahvin kanssa. Kaipa tässä pitää vielä yrtittää nukkua. Huomenna alkaa unikoulu, vaikka olen halunut edetä "vauvantahtisesti" tähän mennessä. Ohan se jo viisikuinen. Heh. Taisin olla liian optimistinen. Ei se mennyt sittenkään nukkumaan. Ja sama jatkuu. :(