Osaako 8-vuotias jo käyttäytyä ns. hyvin?

jos teet sen niin että mollaat tyttöä samalla, niin tottakai suku suuttuu.

riippuu millainen on vieraiden luona. Se suusanallinen opetus menee hyvin perille vasta n. 7 ikävuoden tienoilla. Tää kannattas MUISTAA!!! Ettei selitä niitä juttuja sille lapselle 100 kertaa ku sillä ei ole valmiutta mieltää sitä sanottua. Eli jos se mieskin vaivautus lukemaan jotain käyttöohjetta lapsiin, vaikka vain sen kohdan miten lapsi kehittyy, ettei vaatis kohtuuttomia.

Kaikki osaa käyttäytyä hyvin. Kukaan ei nuuski, eikä pengo. Juosta saa joskus, mutta eivät kyllä juoksekkaan. Meillä on käynyt kylässä 9 8v. poikaa ja aina mennyt hyvin. Omani käyttäytyy hyvin kylässä. Siitä tullut palautetta.

penkoisi meillä esim. minun kirjoituspöytäni suljettuja laatikoita ja vanhemmat eivät olisi paikalla tai eivät asiaan puuttuisi, niin kysyisin kyllä, mitä etsit ja sanoisin ystävällisesti, että voit pyytää, jos tarvitset jotain ja älä pengo näitä laatikoita.



8. vuotiaalta todellakin voi olettaa noita ap:n mainitsemia asioita. Ja jos ei ihan kaikki vielä suju, vanhempien tehtävä on opastaa ja ojentaa.



Ne lapset meidän tuttavapiirissä, jotka ei tuossa iässä noita perustaitoja osaa, on kasvatettu huonosti tai vanhemmat ovat välinpitämättömiä käytöstapojen suhteen. Sanon tämän ihan suoraan. Yksi on curling vanhempien lapsi. Kaikki muut osaa jo nuo asiat.



Ymmärrän, että joku taapero ei vielä osaa käyttäytyä tai ei ymmärrä, että kylässä ei kaappeja tyhjennetä. Mutta siinäkin iässä minusta vanhempien tulee seurata kyläpaikassa, mitä lapsi tekee ja huolehtia, että lapsi ei tyhjennä kaappeja tms. Meillä on käynyt niitäkin vieraita, jotka vaan naureskelee, kun lapsi penkoo ja tyhjentää kaikki kaapit ja vanhemmat ei puutu asiaan. heistä se on vaan lapsen ominaisuus, johon ei puututa ja jolle ei voi mitään. jos siinä iässä ei ala saada opastusta siihen, miten kylässä toimitaan, niin ei se yhtäkkiä valkene kouluiässäkään.

On rauhallisesti eikä koske mihinkään, kaivele kaappeja tms.



Mutta sitten kun meille kotiin tulee vieraita, niin käytöstavat on ihan hukassa. Ei saa suutaan auki kun pitäisi tervehtiä, käy koko ajan laittamassa tv:n päälle ja alkaa katsoa jotain ohjelmia, tekee ihan hölmöjä juttuja jne. Esim. viimeksi meni yhtäkkiä potkaisemaan yhtä miesvierasta täysillä sääreen, oli ilmeisesti pojan mielestä joku hyvä vitsi?!? Kumma käytös johtunee varmaan ujostelusta ja hermostuneisuudesta, muuten en oikein ymmärrä noin poikkeavaa käyttäytymistä...

8-vuotias ei ole 1,5-vuotias, joka riipii alas kaiken, mitä näkee. Mutta moni vanhempi on pihalla ja antaa pentunsa tehdä mitä huvittaa. Eihän rääkymistä meinaa hermo kestää. Tosin 8-vuotiaan ei kyllä pitäis rääkyäkkään.

jos on kotona opetettu tai ei ole jollakin tapaa vammainen.

tuon ikäiselle kyllä vielä täytyy ennen esim vierailulle menoa kerrata miten käyttäydytään, mutta myös pelkkä kulmien kohotus tulisi riittää kun ottaa useamman kuin yhden piparin pöydästä.



Iloinen hyppeleminen toki sisällä sallitaan muttei päätön ympäri juoksentelu, ei ole minkään ikäiselle turvallista.

tuon ikäiselle kyllä vielä täytyy ennen esim vierailulle menoa kerrata miten käyttäydytään, mutta myös pelkkä kulmien kohotus tulisi riittää kun ottaa useamman kuin yhden piparin pöydästä.

Iloinen hyppeleminen toki sisällä sallitaan muttei päätön ympäri juoksentelu, ei ole minkään ikäiselle turvallista.

Kyllä 4-5-vuotiaalta voi jo odottaa noita ap:n mainitsemia käyttäytymistapoja etenkin jos vanhempi muistaa kerrata asiat ennen vieraisille menoa. 8-vuotiaan olettaisi myös pysyvän jo paikoillaan 15 minuuttia pidemmän ajan ilman valittamista tai kikkailua.

Käyttäytyy hyvin. Siitä en tiedä, miten käyttäytyy, kun en ole mukana.



Juokseminen sisällä on kyllä meillä sallittua, kun tilaa on. Puutun lapsivieraan käytökseen, jos se on todella huonoa eikä vanhempi ole paikalla. Meillä ei ole koskaan tapahtunut, ettei vanhempi puuttuisi oman lapsensa huonoon käytökseen.

Tämä pätee omiin ja meillä vierailleisiin lapsiin.

Nelivuotiaskin osaa. Ainakin mun lapset on osanneet käyttäytyä jokapaikassa kunnolla. Kylässä, kaupassa, kirkossa, bussissa.



Eli, ei juosta eikä kohelleta, ei missään nimessä mennä kenenkään kaapeille, totellaan heti jos kielletään tekemästä jotakin.

Minä kieltäisin itse, jos lapseni tekisi jotakin typerää.



Olettaisin ilman muuta että osataan tervehtiä ja kiittää.

En suhtaudu erilailla sukulaisten ja ystävien lapsiin.



Jos vieraitten lapset käyttäytyvät tosi huonosti, niin puutun. Joko komennan niitä itse, tai sanon vanhemmilleen että katsokaa mitä lapsenne tekevät.



Tokaluokkalaisen pitäisi kyllä ihan varmasti osata käyttäytyä, jos ei ole erityislapsi.

Varsinkin, jos häntä ennen esim. vierailua vielä muistutetaan.



Ja 8-vuotias osaa käytäytyä eri tilanteissa eri tavoin. Hautajaiskäytös on toisenlaista kuin vaikkapa häissä oleminen. Hänelle voi tilanteet selittää ja kertoa mitä häneltä odotetaan ja todennäköisesti tenava myös muistaa ohjeet ihan juhlan/vierailun loppuun asti.



Noh, lapsi kun on niin voihan sitä pientä lipsumista tapahtua ja unohduksia, mutta pääsääntöisesti osaa ihan missä ja milloin vaan, JOS HÄNELLE ON SE OPETETTU!

Olen kanssanne samoilla linjoilla ja omasta lapsuudestanikin muistan joitain tuon iän käyttäytymisjuttuja (vähimmäisvaatimuksia), mutta mieheni kanssa on tullut asiasta erimielisyyttä. Vahvasti olen kokenut, että vanhempien tietämättömyydellä / välinpitämättömyydellä / ajattelemattomuudella / erilaisilla painoarvoilla on osansa asiassa, ajat muuttuneet jne.



On hassua, että mieheni on hanakasti ojentamassa vuoden ikäistä lastamme, mutta samalla suuttuu, jos otan puheeksi hänen 8-vuotiaan siskontyttönsä - ainakin omasta mielestäni - aivan käsittämättömän käytöksen. On kamalaa katsoa, kun tuo koululainen pöyhii jopa suljettuja laatikoitani. Eikä kukaan sano mitään. Olen seuraavalla kerralla ajatellut sanovani tietyistä itseäni vaivaavista asioista, mutta se tietää sitä, että mieheni vanhemmat sekä sisaren perhe tulevat suuttumaan verisesti. Ehkäpä miehenikin. :(



Kiitos vielä teille vastanneille!



-ap

eli just ei niin tutkita ja hääritä ja juosta ympäriinsä.



Toki pitää osata pienetkin kiitokset ja tervehdykset.



Mä puutun itse huonoon käytökseen, kerron meidän talon säännöt. Eipä ole kukaan vanhemmista vielä loukkaantunut, mutta meillähän saa tehdä enemmän kuin monessa muussa perheessä.



Meillä on pomppu ja kiipeilyhuone!



Suku tai naapurusto.. meillä on meidän säännöt.

Meillä tietysti tilanne on siitä ihana, että tyttö on lapsesta ollut poikkeuksellisen hyväkäytöksinen ihan kasvattamattakin. Sellainen rauhallinen ja tarkkaavainen lapsi, joka imee ympäristöstä käytöstavat varsinaisesti opettamatta tai kouluttamatta.



Ainoa juttu on, että on liian ahne joskus. Juuri vietettiin synttäreitä ja musta liikaa riemuitsi lahjoja. Sanoi mummulleen (onneksi ei vieraammille), että tykkää isoista synttäreistä, kun saa paljon lahjoja.



Ja tuon ikäiseltä voi odottaa jo tunneälyäkin. Pitää osata huomioida toisia myös. Omani esimerkiksi kertoi juuri koulusta, kun koko luokka oli leikkinyt yhtä leikkiä välitunnilla, mutta hän ei mennyt mukaan, vaikka tykkää ko. leikistä. Syynä oli, että eräs kaveri, ei edes bestis, oli yskässä ja ei saanut juosta, joten jäi kaveriksi, ettei "Maijan tarvinnut olla yksin". Minusta tämä on ihaninta ainakin omassani. Osaa jo huomata kokonaisuuden, eikä mene päättömänä omien mielitekojensa perässä. Tajuaa, miltä toisesta tuntuu.