minua masentaa - isot asiat on hyvin mutta kaikki on kuitenkin pielessä
joo siis olen terve ja perhe on ihana ja töissäkin noin isolla skaalalla menee ihan hyvin - tämän määräaikaisuuden päättyessä seuraavia on luvassa vuosiksi, mikä alallani on loistavasti. Mä olen ehkä alani parhaita jne. Ja tästä pitäisi tietysti olla hyvin tyytyväinen ja onnellinen.
Mutta. Samaan aikaan kaikki menee aivan päin persettä. Tiskikone hajosi. Oon pari kuukautta tiskannut käsin kun oon odottanut aikaa, jolloin ehtisin valita ja hoitaa uuden asennuksen. Nyt sitten hajosi pakastinkin.
Meidän talo on päässyt melkoiseen kaaokseen, eikä kenelläkään ole aikaa siivota kuin vähän imurilla isompia. Lapsellani on kirjainyhdistelmädiagnooseja ja lukihäiriö ja se saa kuutosia kokeista ysillä, vaikka luultavasti yrittää ihan tosissaan. EI siis ole asenneongelma, vaan tyhmyyttä. Ja mies kuorsaa yöllä valot päällä niin että en pysty nukkumaan - mut jos jollakulla muulla on valot päällä, se valittaa heti.
Töissä on neljä eri projektia yhtä aikaa ja ne kaikki on yhtä tappelua. TYökaveri sekoilee ja sekoittaa muidenkin töitä. Tarjosin loistavaa kansainvälistä tilaisuutta toisella työkaverille, ja se sanoi, ettei se viitsi, vaikka itse asiassa sen ei olisi tarvinnut kuin antaa nimensä käyttöön ja lähettää cv - ei siis mikään iso vaiva, mutta sen cv.n kirjoittaminen ulkomaaksi oli muka liikaa. Itse mun pitäisi tehdä iso eu-hakemus ja en meinaa saada sitä tehdyksi. Osa mun hakemusta varten suunnittelemastani verkostostakin romahti juuri. Voi paska. Mistään ei tuu mitään ja mä en vaan jaksa enää.
Kommentit (5)
mieskin tekee yhtä marraskuun lopuksi. Nyt harmittelee ettei liittynyt jonkun muun hakemukseen. Kutsuja tuli.
Osta uusi tiskikone samaa mallia kuin edellinenkin on.
Hankkikaa siivooja.
Nuku eri huoneessa kuin miehesi.
huoh, ongelmasi on kyllä aika triviaaleja.
ei ihme ettet ole vakinaistettu, jos yksinkertaisien ongelmien ratkominenkin on vaikeaa.
mieskin tekee yhtä marraskuun lopuksi. Nyt harmittelee ettei liittynyt jonkun muun hakemukseen. Kutsuja tuli.
on mullekin tullut, mutta mulla on käsky hakea itse. pitää saada hakemuksia myöps meidän ylioipstolle.
Osta uusi tiskikone samaa mallia kuin edellinenkin on.
daa, mallia ei valmisteta enää. Merkinkin on ostanut joku toinen merkki.
Hankkikaa siivooja.
Niin kai pitäis. Valitettavasti sekin vain imuroisi päältä, mutta rojujen raivaaminen jäisi edelleen mulle. Eli tilanne olisi sama kuin nyt, mutta mä maksaisin siitä. Jotenkin ei kuulosta houkuttelevalta.
Nuku eri huoneessa kuin miehesi.
Joo. Sit mies loukkaantuu ja tulee riitoja.
huoh, ongelmasi on kyllä aika triviaaleja.
ei ihme ettet ole vakinaistettu, jos yksinkertaisien ongelmien ratkominenkin on vaikeaa.
No en mä väittänytkään, että nämä mitään maailmanluokan katastrofeja on, mutta kyllä ne mun elämään aika merkittävästi vaikuttaa. Mua ei ole jätetty vakinaistamatta tämän takia, vaan siksi,e ttä yliopistoissa nyt ylipäätään ei vakinaisteta ketään. Enkä edes hakis vakinaistamista, koska suunniteltu vakinaistamispolku menee ylipoistonlehtorin viran kautta ja sehän on ihan tappohomma. Ryhdyt siihen niin ainoa toivosi on,e ttä vakinaistaminen todella joskus etenee, sillä oikeaan tutkimusrahasta kilpailuun et opetusvelvollisuudelta enää pysty.
Jos olet alasi parhaita niin eikös sulla pitäisi olla jo professuuri? Tuntemani alan parhaat on kyllä "super professoreita", jotka tunnetaan ja julkaisee lähinnä Naturessa ja Sciencessa.
Itse en jaksaisi alkaa järkkäämään mitään EU-projektia. Onneksi olen firmassa duunissa ja ei tartte. Muutamassa ollaan oltu mukana. Mä varmaan raapustin muutaman rivin koko hakemukseen, kun joku yliopiston orja teki muut hommat.
mieskin tekee yhtä marraskuun lopuksi. Nyt harmittelee ettei liittynyt jonkun muun hakemukseen. Kutsuja tuli.
on mullekin tullut, mutta mulla on käsky hakea itse. pitää saada hakemuksia myöps meidän ylioipstolle.
Osta uusi tiskikone samaa mallia kuin edellinenkin on.
daa, mallia ei valmisteta enää. Merkinkin on ostanut joku toinen merkki.Hankkikaa siivooja.
Niin kai pitäis. Valitettavasti sekin vain imuroisi päältä, mutta rojujen raivaaminen jäisi edelleen mulle. Eli tilanne olisi sama kuin nyt, mutta mä maksaisin siitä. Jotenkin ei kuulosta houkuttelevalta.
Nuku eri huoneessa kuin miehesi.
Joo. Sit mies loukkaantuu ja tulee riitoja.
huoh, ongelmasi on kyllä aika triviaaleja.
ei ihme ettet ole vakinaistettu, jos yksinkertaisien ongelmien ratkominenkin on vaikeaa.
No en mä väittänytkään, että nämä mitään maailmanluokan katastrofeja on, mutta kyllä ne mun elämään aika merkittävästi vaikuttaa. Mua ei ole jätetty vakinaistamatta tämän takia, vaan siksi,e ttä yliopistoissa nyt ylipäätään ei vakinaisteta ketään. Enkä edes hakis vakinaistamista, koska suunniteltu vakinaistamispolku menee ylipoistonlehtorin viran kautta ja sehän on ihan tappohomma. Ryhdyt siihen niin ainoa toivosi on,e ttä vakinaistaminen todella joskus etenee, sillä oikeaan tutkimusrahasta kilpailuun et opetusvelvollisuudelta enää pysty.
Jos olet alasi parhaita niin eikös sulla pitäisi olla jo professuuri? Tuntemani alan parhaat on kyllä "super professoreita", jotka tunnetaan ja julkaisee lähinnä Naturessa ja Sciencessa.
asiaan ekhä liittyy myös se, että tämä ei ole ala, jolla julkaistaan naturessa tai sciencessa ja monet muutkin käytännöt on siis aika erilaiset. Meillä pitää ensin odottaa, että entiset proffat jää eläkkeelle.
kiukuttelen ja hermostun ja huudan ihmisille kotona. Töissä juuri ja juuri jaksan pitää sisällä. mut tämäkin pahentaa vaan asioita. Siis sekä hermostuminen että pidättely.