Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

olen "köyhä" - vanhemmiltani ei tule omaisuutta perintönä

Vierailija
30.09.2012 |

Ja voin suoraan sanoa, että tämä eriarvoistaa. Toisaalta tätä kautta olen saanut oman filosofiani, että mitä sitä säästämään. Ei siitä itse hyödy kuin haudan takaa.

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyaikana niin moni elää vähintää 80 vuotiaaksi et olet itseki ehkä jo eläkeiässä ku edes voisit periä vanhempasi...



sama käy monelle.



eli ei mitää perintöä tule :) ei eriarvoista siis.

Vierailija
2/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

näyttää olevan sama filosofia, siksi et saa perintöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omat vanhemmat eivät olleet rikkaita, kuten en kyllä minäkään ole :) Mutta perintöä jää lapsilleni :)



Se on sitä millaiseksi elämänsä tekee, ei vanhempien tarvitse lastensa takia rikastua, että lapsi saa hirveät perinnöt. Pääasia, että lapsuus on kuitenkin ollut hyvä :)

Vierailija
4/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäsi on epäoikeudenmukaista ettet saa perintöä, verrattuna niihin jotka saavat?

Mä en osaa kyllä yhtään ajatella noin. Olen sanonut vanhemmilleni että tärkeintä että elävät loppuun asti hyvää elämää, ja jos se tarkoittaa sitä ettei perintöä tule, niin ei haittaa. Keskustelu käytiin joskus kun äiti syytti isää tuhlariksi, joka hassaa varmaan kaiken siitä vähäisestäkn omaisuudesta ennen kuolemaa.

Jokainen täällä elää erilaista elämää, jotkut keräävät omaisuutta, toiset eivät.

Vierailija
5/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai sitä elämää voi toisten (=vanhempien) rahojen varaan rakentaa?

Jokainen elättäköön itsensä itse.

Vierailija
6/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai sitä elämää voi toisten (=vanhempien) rahojen varaan rakentaa?

Jokainen elättäköön itsensä itse.

Me ollaan kuulemma sitä perijäsukupolvea ja näkyihän se jo opiskeluaikana kaveripiirissäkin. Vanhemmat maksoivat monen ihmisen kännykkälaskut ja vuokrat. Jo kotoa lähdettyä oli saatu pesämunaksi kaikki lapsilisät, joita ei koskaan ollut käytetty lapsiperheen elämiseen vaan suoraan suunniteltu 18-vuotislahjaksi. Omasta mielestäni se oli ihan käsittämätöntä.

Mutta näinpä niillä oli sitten ihan samoilla rahkeilla mahdollisuus valmistua nopeammin, kun ei itsensä elättämisestä ollut mitään huolta. Ja tällä hetkellä vanhempien tuella on lapsiperheillä autot ja isot omakotitalot.

En ole kateellinen, mitäpä se hyödyttäisi, mutta peruskoulun ja lukion jälkeen joutui tosiaan väkisinkin huomaamaan, että kyllä se tausta eriarvoistaa.

Eikä tosiaankaan tarvitse olla mistään elintasoerosta tyyliin pummivanhemmat ja Ehrnroothit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta olen samaa mieltä sen kirjoittajan kanssa joka toivoikin vanhempiensa nauttivan rahoistaan itse. Onhan se kaikkien onni - vanhempien ei tarvitse stressata perinnön jättämisen takia, eikä minun tarvitse stressata uhrautuvien marttyyrivanhempien takia.



Jos vanhempani elävät omien vanhempiensa ikäisiksi, minä tulen olemaan jo eläkkeellä kun he kuolevat. Siinä vaiheessa on omakin koti ollut maksettuna jo hyvän aikaa ja oma talous ihan kunnossa.

Vierailija
8/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rahaa oli noin 2000 markkaa, ja siitä iästä lähtien minun piti itse ostaa vaatteeni. Toki kävin myös kesätöissä. Ruoan ja asunnon sain vielä vanhemmiltani.



Kun muutin opiskelupaikkakunnalleni, rahaa oli neljän vuoden kesätöistä jäljellä ehkä tuo 2000 euroa, jonka avulla pystyin maksamaan vuokratakuun ja muuton. Sen jälkeen sain vanhemmiltani satunnaisesti ruokaa, kun opintotuki oli tuohon aikaan se puolet (alle 20-vuotiaalla) ja teki aika tiukkaa. Töihin sitten menin kaikki kesät ja osan talvestakin, ja valmistumiseen meni 7,5 vuotta. En koe olleeni kovin etuoikeutettu vaan minulle opetettiin rahan arvo.



Vanhempani eivät ole rikkaita mutta vähän pihejä. Tällä hetkellä heillä on velaton talo ja eläkkeillä pärjääävät. Jos elävät pitkään niin kuin suvussamme on tapana, niin pystyvät hankkimaan itselleen kodinhoitajaa tms. ja ovat sanoneet, että "perintö" menee sitten heidän hoitamiseensa. Ihan reilua ja ajattelevaista meitä lapsia kohtaan.



Ystäväni perhe oli ns. rikasta perhettä. Lapselle ostettiin asunto opiskeluajoiksi ja muutenkin sitä rahallista tukea on tullut elämän varrella esim. auton muodossa, mutta elämä muuten on ollut henkisesti tosi köyhää ja koen olevani paljon rikkaampi, kun lapsillani on täyspäiset isovanhemmat ja perheellämme hyvät välit sukulaisiin. Ei raha tuo onnea, vaikka sillä voi saadakin monenlaista materiaa. Turhaan siis kadehdit!



Enkä kyllä usko, että autoja jaellaan lapsille ihan tuosta vaan puhumattakaan omakotitaloista! Aika rikkaita täytyy olla, jotta lapsille riittää tuollaista jaettavaa.



Itse tosin toivon, että saisimme mieheni kanssa tilanteen niin hyvälle tolalle, että voisimme ostaa kaupunkiasunnon Helsingistä, kun lapsemme tulee täysi-ikäiseksi. Saisi sitten asua siellä opiskeluajat. Mutta tämä tosin on haave. Perintöä kun emme saa, joten ihan omalla työllämme yritämme sitä rahaa hankkia. Se kakkosasunto ei muuten tulisi lapsillemme perinnöksi vaan meille vanhuudenasunnoksi. ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai sitä elämää voi toisten (=vanhempien) rahojen varaan rakentaa?

Jokainen elättäköön itsensä itse.

Me ollaan kuulemma sitä perijäsukupolvea ja näkyihän se jo opiskeluaikana kaveripiirissäkin. Vanhemmat maksoivat monen ihmisen kännykkälaskut ja vuokrat. Jo kotoa lähdettyä oli saatu pesämunaksi kaikki lapsilisät, joita ei koskaan ollut käytetty lapsiperheen elämiseen vaan suoraan suunniteltu 18-vuotislahjaksi. Omasta mielestäni se oli ihan käsittämätöntä.

Niin se on minustakin käsittämätöntä. Vaikuttaa siltä, että nuoret eivät tunne minkäänlaista ylpeyttä siitä, että pärjäävät omillaan, vaan ennemminkin niin, että ylpeilevät sillä, että saavat hyödynnettyä anteliaita vanhempiaan. Mitä tämä tekee pystyvyydentunteelle? Eli sille tunteelle, että minä pärjään tässä elämässä itsenäisesti?

Kateellinen minäkään en ole. JOkainen rakentakoot elämänsä siten kun tahtoo ja tulkoot siten onnelliseksi, kunhan ei vahingoita toisia siinä samalla.

Vierailija
10/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä vanhemmat alkavat olla jo iäkkäitä. Nyt huolta kyllä helpottaisi huomattavasti, jos niillä olisi mahdollisuudet yksityislääkärin palveluihin ja kunnon yksityiseen hoitokotiin sitten, kun tarvitsevat. Mutta ei ole eikä meistä toisella puolella maata asuvista lapsistakaan ole auttajiksi. Ei myöskään oman talouden puolesta.



Niin se vain on, että raha helpottaa monia huolia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suurin osa opiskelukavereista asui soluissa ja minä olin poikkeus, koska vanhemmat osti asunnon käyttöön. Nyt toisella opiskelukierroksella alkaen vuodesta 2011 olen huomannut, että näillä nuorilla opiskelukavereilla on kaikilla tosi hyvät kämpät. Jotkut asuu vuokralla, mutta vanhemmat (olen varma) sponsoroi kyllä vuokrissa, koska mistä muualta pelkästään opiskeleva 19-vuotias maksaisi 500-600 Euron vuokraa ja vielä puhuisi, ettei ikinä ota opintolainaa. Sitten muutamat sanoo ihan avoimesti, että vanhemmat on ostaneet asunnon käyttöön. Elintaso on tosiaan noussut sitten 90-luvun. Aika tavallisten sähkäri-hoitsu -perheidenkin lapsille on vanhemmat ostaneet asunnon. Ehkä sekin vaikuttaa, että ne vanhemmat on jo itse saaneet perintöjä, jotka sitten sijoittavat.

Vierailija
12/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja voin suoraan sanoa, että tämä eriarvoistaa. Toisaalta tätä kautta olen saanut oman filosofiani, että mitä sitä säästämään. Ei siitä itse hyödy kuin haudan takaa.


jotta olisit tasa-arvoinen, vai?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja voin suoraan sanoa, että tämä eriarvoistaa. Toisaalta tätä kautta olen saanut oman filosofiani, että mitä sitä säästämään. Ei siitä itse hyödy kuin haudan takaa.


jotta olisit tasa-arvoinen, vai?

Ei kukaan ole vaatinut mitään yhteiskunnan perintöjä. Tosiasiat on silti myönnettävä jokaisen, joka on saanut vanhempien kustantamana asunnot ym. Ei se ole omaa ansiota vaan ihan tuuria, jos on sattunut syntymään vanhemmille, joilla on sekä varaa että halua kustantaa aikuisen lapsensa elämää.

Vierailija
14/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pariskunnasta molemmat töissä ja sillä sähkärillä varsinkin hyvä palkkakin. Itse asiassa myös hoitsulla, jos vertaa joihinkin akateemisiin aloihin.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja voin suoraan sanoa, että tämä eriarvoistaa. Toisaalta tätä kautta olen saanut oman filosofiani, että mitä sitä säästämään. Ei siitä itse hyödy kuin haudan takaa.


jotta olisit tasa-arvoinen, vai?

Ei kukaan ole vaatinut mitään yhteiskunnan perintöjä. Tosiasiat on silti myönnettävä jokaisen, joka on saanut vanhempien kustantamana asunnot ym. Ei se ole omaa ansiota vaan ihan tuuria, jos on sattunut syntymään vanhemmille, joilla on sekä varaa että halua kustantaa aikuisen lapsensa elämää.


eli hän on eriarvoisessa asemassa koska ei oo saanu perintöä

itse en tosin tajua miten kaikki edes voisi olla omaisuuden osalta tasa-arvoisia

Vierailija
16/16 |
30.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja voin suoraan sanoa, että tämä eriarvoistaa. Toisaalta tätä kautta olen saanut oman filosofiani, että mitä sitä säästämään. Ei siitä itse hyödy kuin haudan takaa.


jotta olisit tasa-arvoinen, vai?


Perintö tuo taloudellista turvaa. Opiskelijan tulot ovat pienet vaikka kävisi osa-aikatyössä. Jos tulee äkillistä rahanmenoa, esim. tietokone, puhelin, jääkaappi hajoaa, voi olla helpompaa maksaa ne säästöistä kuin pienistä tuloista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi seitsemän kahdeksan