Erolapsen yhteenpalaamishaaveet

Erosin exän kanssa neljä vuotta sitten lapsen ollessa 3-vuotias. On siis nyt 7-v. Erosin jatkuvan riitelyn, henkisen ja yhä fyysisemmäksi muuttuvan väkivallan vuoksi. Sittemmin olen mennyt uudelleen naimisiin ja on siunaantunut toinenkin lapsi. Olemme kaikesta aikaisemmasta paskasta huolimatta onnistuneet exän kanssa hoitamaan lapseen liittyvät asiat hyvässä yhteistyössä, lapsi käy usein tapaamassa isäänsä ja on läheinen tälle. Exälläkin on jo uusi perhe.



Kuitenkin kaikesta huolimatta esikoisella on edelleen voimakas toive siitä, että palaisin isänsä kanssa yhteen. Sitä välillä ihan itkeskeleekin, eikä voi ymmärtää miksei me voitaisiin palata takaisin yhteen. En voi tietenkään kertoa (enkä halua) kaikkea mitä meidän välillämme tapahtui, olen vain todennut että meillä oli paljon riitaa, eikä meillä ollut hyvä olla toistemme kanssa. Ja että nyt on molemmilla nämä uudet puolisot, joiden kanssa on hyvä olla. Mutta silti se aina aika-ajoin nousee esiin, että eikö me voitais palata yhteen ja miksi me erottiin.



Sanottakoon vielä sen, että nykyinen mieheni, samoin kuin exän uusi vaimo tulee hyvin toimeen lapsen kanssa.



Voinko jotenkin auttaa lasta hyväksymään meidän eromme ja sen että meillä on nyt uudet puolisot? Kokemuksia, ajatuksia? Onko vaan niin, että aika parantaa?



Kyllä mä myös sen haluan sanoa, että älkää erotko ihmiset, jos teillä on lapsia ja jos suhteella on mitään mahdollisuutta! Meillä ei sitä vaan ikävä kyllä ollut, mutta olen tässä itsekin monet itkut itkenyt ihan vaan oman lapsen tuskaa katsellessa.