Enkeli-Elisa / Minttu Vettenterä - kootut linkit ja faktat

Ylivoimaisesti eniten myötähäpeää minulle aiheuttaa "Miksun" blogin Minttis-kehut, eli siis Minttiksen omat kehut ja ylistykset itseään kohtaan. Niiden tekstien lukeminen oikein ahdisti, kun tajusi että Miksu=Minttis. En pystynyt edes lukemaan kuin ihan vähän.

Ja ne vuoropuhelut facebookissa.. Kiitos ihqu Minttis kun kirjoitit oman tarinasi, kun olen osa sitäkin.

Kiitos ihana Miksu, olet niin hieno (kuvitteellinen) mies ja aivan paras isä Elisalle.

Näin jälkikäteen vaikuttaa vähän.. omituiselle tuollainen.

Elikkä jos Minttu ei olisi varma, että voi pitää kiinni tarinan todenperäisyydestä vaikka läpikäyden kaikki oikeusasteet, niin hän olisi vetäytynyt hiljaa julkisuudesta ja ollut vain salaa tyytyväinen, että poliisitutkinta ei johtanut syytteeseen.

Yksi niistä HS:n Kuukausiliitteen jutussa haastatelluista Munchausen-syndroomaa tutkineista haastatelluista sanoi jotenkin niin, että tarinan keksijä pitää loppuun asti itse yleensä kiinni tarinansa todenperäisyydestä. Hän oli haastatellut jotain "huijaria" ja sanoi, ettei siitä tullut yhtään mitään kun se ihminen vain piti kiinni omasta "totuudestaan".

Kovin tutun kuuloista, kun miettii miten "Kirjailija" on alkanut jankata jälleen omaa totuuttaan Poliisin muutama päivä sitten tekemän päätöksen jälkeen.

"Toivottavasti ei nyt sitten jää mitään ihan kamalan isoa virhettä sinne. Parista kohdasta tuli kyllä lukiessa sellainen olo, että jos tätä kirjoittaisi nyt uudelleen niin tässä ehkä tekisi toisin. Vaan näitä kai tulee aina ja ikuisesti siitä jo painetustakin jutusta.



Päiväkirjat



Olen punonut uuden Moran novellien väliin päiväkirjakirjoituksia, jotka ovat osa yhtä novelleista. Kirjoitukset rakentavat pala kerrallaan tarinan, joka taas avaa toista tarinaa. Olen tällä kertaa innostunut leikittelemään päälekkäisyyksillä, jotka olivatkin yllättävän iso haaste."









"Totaalisen kummallinen olo, kun jouduin tässä vaiheessa kirjoittamaan itseni tarinaan Miksun pyynnöstä. No ehkäpä se on oikeasti tärkeä juonne, jota ilman kirja olisi ollut vähän kummallinen".









- Minttu, "Kirjoittajan työpäiväkirja"















"Enkelin isän Pyyntö medialle







Pyysin Minttua aikanaan kirjoittamaan Elisan tarinan, koska tunsin, että se oli ainoa tapa, jolla voisin varjella kaikkia maailman Elisoja meidän Elisamme kohtalolta. Nostaisimme esille aiheen, josta ei juurikaan puhuta ja herättäisimme keskustelun siitä kamalimmasta lopusta, jonka koulukiusaaminen voi saada.



Mintun blogin myötä syntyi ajatus, että ehkäpä minä voisin seurata kirjan syntyä ja Mintun tarinan pyörittelyä omassa blogissani. Voisin kirjoittaa mitä ajatuksia kirjan teon yhteydessä minussa on herännyt ja toisaalta omia ajatuksiani koulukiusaamisesta. Samalla oli tarkoitus käsitellä myös omia kaapissa olevia luurankojani.



Olen nyt kuitenkin ollut melko huono kirjoittamaan. Syksyn myötä paha olo Elisan kuolemasta on ottanut todenteolla vallan ja kirjoittaminen on jäänyt Riikan harteille. Olen kuitenkin iloinen, että Elisan tarina on kiinnostanut niin monia. Puhumalla Elisasta me ehkä suojelemme jotakuta toista.



Projekti aloitettiin elokuun lopussa, nyt joulukuu lähentelee puoltaväliä. Tänä aikana blogissa on vieraillut yli 6000 kävijää ja nyt saimme ensimmäisen yhteydenoton medialta.



Kyllä, meidän toiveemme on, että Elisasta puhutaan, mutta me emme halua tulla omina itsenämme, Miksuna ja Riikkana, julkisuuteen. Me emme halua antaa Enkelin vanhemmille kasvoja ja ennen kaikkea me emme halua julistaa mikä on se koulu, josta Elisa sinä eräänä päivänä lähti kotiin ja tappoi itsensä. Me emme halua tästä mitään julkista ajojahtia, emme halua ketään syytellä.



Siksi olenkin esittänyt Minttikselle pyynnön, jonka tiedän olevan suunnattoman iso. Olen pyytänyt häneltä, että hän kirjan kirjoittajana voisi myös edustaa Elisaa. Minttis on ihminen, joka selvisi siitä mistä Elisa ei. Minttis tietää mitä on olla rankasti koulukiusattu ja minä olen osasyyllinen siihen. Minttis tietää myös mitä paha olo on ja se, kun tuntuu ettei enää jaksa. Hän tuntee minut ja Riikan. Tietää minun ajatukseni menneistä paremmin kuin kukaan muu itseni lisäksi. Ehkä juuri siksi, että Minttiksen tausta on mitä se on, tunnen hänellä olevan käsittämätön kyky elää toisten tunteissa mukana. Siksi hän on mielestäni juuri oikea ihminen edustamaan sitä minkä me kaikki koemme tärkeäksi.



Minttiksen puolesta toivoisin, että kaikkinaiset puheet siitä, että Minttis ratsastaa vaikealla aiheella tai käyttää perhettämme jotenkin hyväksi, lopetettaisiin tähän paikkaan. Ajoittain olen kokenut huonoa omaatuntoa siitä, että pyysin Minttistä tekemään tätä, koska olen nähnyt sivusta miten raskas tämä syksy on hänelle ollut. Elisan asioiden käsittely on varmasti ihan sellaisenaankin ollut raskasta, mutta Minttiksen oma tausta ja suunnaton myötätunto eivät varmasti ole asiaa auttaneet.



Niinpä pyydän, että jos haluat kysellä Elisasta joltakulta, osoita kysymyksesi Minttikselle (Minttu Vettenterä, minttis@jossainkaukana.net, www.minttis.com). Hän osaa tarpeen vaatiessa kääntyä meidän puoleemme.



Ystävällisin terveisin



Miksu, Enkelin isä"















Mene hoitoon, Minttu!

Ikävämpi juttu, kun nykyajan kirjamarkkinointi luottaa nimenomaan näkymiseen mediassa. Mutta tuskinpa kuitenkaan sellaiseen näkymiseen, jossa toimittajia sahattaisiin linssiin näin. Tahallista harhaanjohtamistahan tämä alla oleva, toimittajille osoitettu pyyntö on eikä mitään kivaa mielikuvitusleikkiä. Tavoitteena on selkeästi nimenomaan se, että toimittajat käsittäisivät jutun täydeksi todeksi ja sellaisena myös kirjoittaisivat siitä yrittämättä ottaa yhteyttä muihin kuin kirjailijaan itseensä.

"Enkelin isän Pyyntö medialle

Pyysin Minttua aikanaan kirjoittamaan Elisan tarinan, koska tunsin, että se oli ainoa tapa, jolla voisin varjella kaikkia maailman Elisoja meidän Elisamme kohtalolta. Nostaisimme esille aiheen, josta ei juurikaan puhuta ja herättäisimme keskustelun siitä kamalimmasta lopusta, jonka koulukiusaaminen voi saada.

Mintun blogin myötä syntyi ajatus, että ehkäpä minä voisin seurata kirjan syntyä ja Mintun tarinan pyörittelyä omassa blogissani. Voisin kirjoittaa mitä ajatuksia kirjan teon yhteydessä minussa on herännyt ja toisaalta omia ajatuksiani koulukiusaamisesta. Samalla oli tarkoitus käsitellä myös omia kaapissa olevia luurankojani.

Olen nyt kuitenkin ollut melko huono kirjoittamaan. Syksyn myötä paha olo Elisan kuolemasta on ottanut todenteolla vallan ja kirjoittaminen on jäänyt Riikan harteille. Olen kuitenkin iloinen, että Elisan tarina on kiinnostanut niin monia. Puhumalla Elisasta me ehkä suojelemme jotakuta toista.

Projekti aloitettiin elokuun lopussa, nyt joulukuu lähentelee puoltaväliä. Tänä aikana blogissa on vieraillut yli 6000 kävijää ja nyt saimme ensimmäisen yhteydenoton medialta.

Kyllä, meidän toiveemme on, että Elisasta puhutaan, mutta me emme halua tulla omina itsenämme, Miksuna ja Riikkana, julkisuuteen. Me emme halua antaa Enkelin vanhemmille kasvoja ja ennen kaikkea me emme halua julistaa mikä on se koulu, josta Elisa sinä eräänä päivänä lähti kotiin ja tappoi itsensä. Me emme halua tästä mitään julkista ajojahtia, emme halua ketään syytellä.

Siksi olenkin esittänyt Minttikselle pyynnön, jonka tiedän olevan suunnattoman iso. Olen pyytänyt häneltä, että hän kirjan kirjoittajana voisi myös edustaa Elisaa. Minttis on ihminen, joka selvisi siitä mistä Elisa ei. Minttis tietää mitä on olla rankasti koulukiusattu ja minä olen osasyyllinen siihen. Minttis tietää myös mitä paha olo on ja se, kun tuntuu ettei enää jaksa. Hän tuntee minut ja Riikan. Tietää minun ajatukseni menneistä paremmin kuin kukaan muu itseni lisäksi. Ehkä juuri siksi, että Minttiksen tausta on mitä se on, tunnen hänellä olevan käsittämätön kyky elää toisten tunteissa mukana. Siksi hän on mielestäni juuri oikea ihminen edustamaan sitä minkä me kaikki koemme tärkeäksi.

Minttiksen puolesta toivoisin, että kaikkinaiset puheet siitä, että Minttis ratsastaa vaikealla aiheella tai käyttää perhettämme jotenkin hyväksi, lopetettaisiin tähän paikkaan. Ajoittain olen kokenut huonoa omaatuntoa siitä, että pyysin Minttistä tekemään tätä, koska olen nähnyt sivusta miten raskas tämä syksy on hänelle ollut. Elisan asioiden käsittely on varmasti ihan sellaisenaankin ollut raskasta, mutta Minttiksen oma tausta ja suunnaton myötätunto eivät varmasti ole asiaa auttaneet.

Niinpä pyydän, että jos haluat kysellä Elisasta joltakulta, osoita kysymyksesi Minttikselle (Minttu Vettenterä, minttis@jossainkaukana.net, www.minttis.com). Hän osaa tarpeen vaatiessa kääntyä meidän puoleemme.

Ystävällisin terveisin

Miksu, Enkelin isä"

Mene hoitoon, Minttu!

valheella ei onneksi ollut kovin pitkät jäljet. Kiitos Hesarille ja palstalaisille (joita myös Hesari seurasi) siitä että totuus selvisi.



Lisäksi kiitos myös poliisille jolle Minttis ei siis kuitenkaan uskaltanut suoraan valehdella, mutta ei tyhmyyttään tajunnut että pöytäkirjat ovat julkisia ja siksi tietysti vielä maanantaina väitti kaikkea todeksi.



Lopuksi vielä kiitos Minttikselle kokemuksesta, josta toivottavasti kaikki voivat oppia jotakin.



ps. Sen anteeksi pyynnön voisit Minttis tosin laittaa julkisesti niille, jotka liittyivät yhdistykseen huijattuina ja niille kaupunkien/ viranomasiten tahoille joita olet mustamaalannut.



minulta ei tarvitse pyytää anteeksi, lähinnä tämä on ollut loistavaa viihdettä siitä asti kun ensimmäistä kertaa Enkeli-Elisaan kävin tutustumassa. Ainoa hetki kun meinasin uskoa sinua oli Duudsonien mukaan saaminen. Sillin ihmettelin että miten kenelläkään voisi olla pokkaa vedättää kaikkia noin pahasti, jos asia on valhetta.

muuten nuo Duudsonit tai Hevisaurukset ym kommentoineet tapausta mitenkään julkisesti?



Minua ainakin suoraan sanottuna v****taisi, jos olisin antanut tukeni valheelle ja mielikuvitushenkilöille.

http://haalija.imgur.com/



Tuolla on kuvakaappauksia Miksun blogista, joka on suljettu, Minttiksen blogista ja facebookista

Olen nyt kuitenkin ollut melko huono kirjoittamaan.

Miksu, Enkelin isä"

tuli vielä yksi kysymys mieleen: oliko FB E-E sivuilla oikeita admineita, vai olivatko Santtu, Manttu, Banttu ja Kranttukin vain mielikuvituksen tuotetta?

<a href="http://haalija.imgur.com/" alt="http://haalija.imgur.com/">http://haalija.imgur.com/</a&gt;

Tuolla on kuvakaappauksia Miksun blogista, joka on suljettu, Minttiksen blogista ja facebookista

Jotenkin tuon vielä antaisi mennä kuvitteellisena kirjoitusharjoituksena ja vaikka omakustanteenakin.

Ärsyttäväksi homman tekee se, että Miksu on Vettenterälle keino nostaa omaa häntäänsä. Miksu kertoo kaikille, että Vettenterä on uskomattoman ihqu ihminen ja taitava kirjoittaja. Miksu puolustaa Vettenterää oikeita kommentoijia vastaan. Miksu suosittelee kirjaa kaikille.

Miksu on kovia kokenut isä, jolle oikeat kovia kokeneet ihmiset tilittävät blogissa kärsimyksiään, kun uskovat hänen ymmärtävän. Miksu kertoo lukijoilleen myös Vettenterän kokeneen kovia. Vettenterä ilmoittaa myöhemmin perustaneensa "projektinsa" eri tahoilta kuulemiinsa kertomuksiin.

Tämä ei enää nähtävästi löydy Googlen cachella ja Miksun blogihan on kai kokonaan poistettu. Mutta tämä teksti siis on tämän vuoden maaliskuun lopulta keksityn Miksun blogista:

Mä en tiedä mitä sanoa. Mä sain torstaina luettavaks Minttiksen kässärin ja sen jälkeen mä en oo pystyny ajattelemaan muuta. Siinä se ny on. Meidän tarina, joka piti kertoa. Mun itku ei lopu. Oon mä nähny pätkiä tekstistä ennen. Ollaan puhuttu koko ajan. Minttis on kysyny uudelleen ties kuin monta kertaa mite asiat meni ja miten mä ja Riikka halutaan ne kertoo. Koko ajan mä oon luottanut siihen, et Minttis tekee Elisan muistolle parhaan mahdollisen kirjan, mut... se teki paremman.

Elisa on täs kirjas vaan yksi osa tarinaa. Mut se on läsnä kaikes. On jotenki tosi kumma lukee nyt näit tekstei, joista osa on kirjoitettu paljon ennen ku tää uutisointi alko. Paljo ennen ku päästiin siihen mihin kirja nyt loppuu. Se on hyvä loppu. Iha loistava. Eikä se ollu meistä kenestäkään kiinni. Me tarvittiin siihen yks ihan muu ihminen.

Tunteet on niin jumalattoman vahvat. Mä en oo koskaan ennen tätä blogii kirjoittanu mitään mitä ei olis ollu ihan pakko. Mä en tajuu miten Minttis tekee sen. Kirja on ku elokuva. Ne jutut näkee koko ajan ja tuntee. Tietty mulle tää juttu on toinen, kun tää on mun tarina, mut mä uskon, et moni ihan vieras näkee siinä iha niitä samoi juttui, tuntee samoi tunteita tai sit jotain ihan omii ihan uusia.

Näin sitä markkinoidaan kirjoja.

Vain muutama asiallinen viesti välissä, muutoin tyhjä tappelua itsensä kanssa.

Useimmat viime viesteistä (Minttua puolustavista) on kyllä kirjoittanut se yks toinen valopää, ei Minttu. Tämänkin tunnistaa kirjoitustyylistä.

Vain muutama asiallinen viesti välissä, muutoin tyhjä tappelua itsensä kanssa.

Useimmat viime viesteistä (Minttua puolustavista) on kyllä kirjoittanut se yks toinen valopää, ei Minttu. Tämänkin tunnistaa kirjoitustyylistä.

Kenestä kyse? Tiina?

Myönnän että tuo "minttisläinen" on ehkä jo liioittelua, olen kuitenkin pettynyt jos totuudenmäärä tässä sopassa on niinkin pieni miltä nyt näyttää tulkintojen perusteella. Nimenomaan tulkintojen koska asioita luetaan nyt enemmän rivien väleistä kuin itse riveiltä. Tiedän miten esitutkinnassa toimitaan ja olen itse allekirjoittanut tutkijan itsensä saneleman tarinan joka oli "tarpeeksi" lähellä - ei pöytäkirja ole litterointi haastattelusta vaan tekijänsä naputtelema kooste.

Vaan mitäs se mulle kuuluu (Minttis-bongaus-bingoon yksi rasti vaan-sanasta.) muuten kuin sivustaseuraajana.

Ylilyöntejä on nyt puolin ja toisin - kumpa itse kiusaamisasiaan puututtaisiin samalla innolla kuin nyt halutaan Vettenterän päätä vadille. Kun lapseni pääsevät koulutielle niin tarpeeksi ymmärtäessään kyllä JPK-kirjan voisin heillä luetuttaa. Kirja on olemassa ja tulevat sukupolvet eivät muista "skandaalia" sen taustalla.

Mitä tulee kunkin "osapuolen" toimiin niin läpät silmillä saa kulkea jos vika on vain toisessa osapuolessa ja asiattomuudet tulee vain toisaalta. Kyseenalaistaminen on ehdottomasti hyvä asia - myös sen suhteen mitkä ovat seurauksia mistäkin asiasta.



Kuinka moni täälläkin vouhottavista: "Ei missään nimessä kouluun tuollaista fiktiivistä kirjaa" jättää vouhottamatta joka ikinen päivä kun koulussa luetaan Raamattua. Siellähän "glorifioidaan" ties mitä joukkotuhosta lähtien. Ehkä tärkeämpää kuin keskittyä kirjojen faktuaaliseen totuuteen olisi keskittyminen tarinaan ja sen opetuksiin. Niihin kun keskittyy niin Raamatustakin löytyy paljon asiaa ja (muistakin) satukirjoista löytyy opetuksia - ja myös JPK-kirjasta.

Ainakin osa on todellisia henkilöitä,Kim ja Santtu. Korjatkaa, jos olen väärässä. Muista en tiedä. Uskoisin, että ainakin toinen heistä on ollut ainakin jossain määrin tietämätön koko kuviosta, mutta tämä on pelkkä spekulaatio.

Tuo FB:n mode väittää kiivaasti olevansa oma itsensä. Mutta hyökkäävyys, kummallinen kommentoijien sanallinen "tökkiminen" ja provosointi kuulostavat kyllä jonkun ihan toisen tekstiltä. Lisäksi teksti nyt vaan on tyyliltään enemmän "kirjailijaa".

Älä unohda pientä kujeilevaa flirttiä.

Tuolla sivulla kommentointihan on ihan ajanhukkaa, ja ajanvietettä minttisläisille. Sivunhan voisi sulkea kommenteilta milloin vain, mutta kriittisiä halutaan kyykyttää. Muita kommenttejahan ei sinne monta tule. Toisaalta aika huvittavaa.

Onhan se viihdettä, vaikkei kovin laadukasta (vaikka itsekin siellä käyn juttuja lukemassa).

Minua vain ihmetyttää suuresti tuo valittu linja. Mihin sillä pyritään? Ihan kuin ei olisi yhtään väliä sillä miten tuollainen viestintä vaikuttaa esim. ihmisten mielikuviin Ei Kiusata -yhdistyksestä. Nuo asiathan liittyvät tiukasti toisiinsa ihmisten mielissä; EE ja EK - väittäkööt MV mitä vaan.

Miksi ei siis KMV:n sivuillakin pyritä rakentavasti ja neutraalisti vahinkojen minimoimiseen? Miksi ärsytetään ja käyttäydytään aggresiivisesti?

Mihin hemmettiin MV pyrkii vai onko tämä vain sitä että mopo on lähtenyt käsistä ja makaa ojassa?

Mm. siinä yhdistyksessä on mukana oikeit ihmisiä. Yksi heistäkin, nainen jonka nimi löytyy yhdistyksen nettisivujen yhteystiedoist, kirjoittelee tuonne Vettenterän kirjailija-Fb-sivuille omalla nimellään puolustavia kommentteja. Ei kuitenkaan siinä yhteydessä mainitse mitään yhdistyksen luottamustehtävistään.

Minttu selittää facebookin kirjailijasivullaan seuraavaa projektiaan. Katselee jotain siihen liittyvää esinettä ja miettii...



As if ketään kiinnostais :D



Kirjailijanahan tuo on lähinnä nolo.



Elisayhdistystähän Mintun piti hoidella äippävapaalla, jäsenmäärä jäi vissiin pienemmäksi, kuin 40 000 tykkääjän facebooksivusta olisi voinut päätellä.



Jos tästä kohuomakustanteesta nettosi 2000 euroa (epäilen hieman summaa vahvasti aliarvioiduksi), niin seuraavista sepustuksista tulos jää sitten miinukselle.



En tajua, miten tuo ihminen kehtaa vielä selittää, että poliisit eivät voineet todistaa, että elisaa ei ollut. Eihän sitä tutkittukaan...



Jossain vaiheessa oli surku Minttua, että siitä mahtaa tuntua kamalalta, mutta ei enää. Ei tullut sitä päivää, että kaduttaisi. Venkoilee, syyllistää ja esittää uhria. Mokomakin.

Alla oleva pätkä on Mintun uudesta "Mun paikka"-blogista, mutta on julkaistu jo aikaisemmin vanhassa blogissa. Kyseessä on siis Mintun vastaus epäilyksiin vanhempien olemassaolosta.



"Mintun ja vanhempien kirjoituksissa yhtäläisyyksiä?



Juu. Ovat samaa suomen kieltä. Varmasti melkein kenen tahansa kirjoituksista on löydettävissä yhtäläisyyksiä, jos hakemalla haetaan ja kyllä Elisan vanhempien kirjoitukset ovat osin kulkeneet minun lievän editointini kautta. Eteenkään Elisan isä ei varsinaisesti ole kirjoittajaihmisiä, josta syystä tähän päädyttiin."



Elisan isä ei varsinaisesti ole kirjoittajaihmisiä. No ei todellakaan ole, etenkin kun nyt tiedämme satavarmaksi, että Minttishän se siellä on kynäillyt. Kirjoittajanlahjoilla kun ei ole häntäkään turhaan siunattu. :)

Kyllä tämä Elisa-juttu alkaa olla jo loppuun kaluttu tapaus. Tulihan se oleellisin totuus ilmi poliisin esitutkintapöytäkirjoissa, ja sitä ei enää mikään MV:n infopaketti tai selitys muuta miksikään. Tuskinpa tämän tapauksen suhteen tulee enää mitään uusia käänteitä, yllätyksiä ja paljastuksia. Nyt on enää vain ajan kysymys, kuinka kauan jengi jaksaa olla kiinnostunut MV:n tekemisistä, ja en usko että kovin kauan.