mulla ei ole koskaan ketään jonka kanssa lähtisin mihinkään, en jaksa tätä
Taas tulee kesä. Haluaisin mennä ihmisiä katsomaan, lavalle, terassille, retkelle jne.
Ei ole ketään jonka kanssa mennä.
Yksi ystävä toisella paikkakunnalla, mutta hän ei liiku missään...
makaaa sohvalla, kävelee lähiympäristössä ja se on siinä.
Kesälomilla kun olen ollut siellä, ei kaverini suostu lähtemään mihinkään.
En jaksa tätä enää.
 Ahdistaa hirveästi ajatus siitä että taas olen yksin suunnittelemassa kesää.
 Täällä missä nyt oon, olen yksin.
 Elämä menee ja kohta olen vanha.
Kommentit (12)
Rohkeasti vaan, mistä tietää vaikka löytäisit reissultasi uusia ystäviä tai vaikka elämänkumppanin.
Ei kannata jäädä kotiin sen takia, ihmisen on hyvä olla yksin.
Meinasin viime kesänä mennä yksin lavalle tuolla maalla, oli tosi vaikeaa sitä suunnitella.
Ei ole autoa, polkupyörällä olis pitäny ajaa 28 km ja jäädä metsään yöksi nukkumaan...ja aamulla jatkaa polkemista.
 Tässä vaan tulee vanhuus jossain vaiheessa ja elämä menee ohi kun istun yksin kaiket ajat.
ihan oikeesti se elämä valuu ohi ja huomaat olevasi vanha! En tarkoita että elämä kaupungisa välttämättä olis hienompaa tai helpompaa, mutta mahdollisuuksia tavata ja tutustua ihmisiin on ainakin hurjasti enemmän! Muuta, lähde opiskelemaan, hae uutta työtä, koita elää elämääsi jossain muualla! Ei lähteminen jostain ole välttämättä lopullista, palata voi jos e suju eikä huvita. Mutta jos ei koskaan lähde, ei voi tietää mitä mahdollisesti menettää. Senhän jo tiedät mitä siellä on missä nyt olet. Tsemppiä ja uskallusta matkaan :)
Rohkeasti matkaan. Elämä on liian lyhyt mököttää jossain hikisessä pitäjässä missä ei tapahdu mitään. Olet menettänyt jo monta kohtaamista.
Rohkeasti matkaan. Elämä on liian lyhyt mököttää jossain hikisessä pitäjässä missä ei tapahdu mitään. Olet menettänyt jo monta kohtaamista.
Kun mä asun kaupungissa, olen asunut jo kauan!
Olen yksin, ei ole ketään jonka kanssa mennä minnekään.
Kesällä olen maalla ja sama ongelma siellä..
Ja ystävän luona joka ei liiku missään.
Lukee ja menee kahdeksalta nukkumaan.
joilla on kesäisin äksöniä. Retkiä sun muuta. Jonkun aikaahan siellä pitää jaksaa pyöriä siitä huolimatta että tuntee itsensä helvetin ulkopuoliseksi, mutta kun tarjoutuu _auttamaan_ jossain, saa ystäviä nopeammin kuin ehtii kissaa sanoa.
olen Lahdesta ja sama tilanne. Menokaveria ei ole...
Missä päin olet kesät? kerro vähän itsestäsi niin samanhenkiset voivat "ilmoittautua".
Tsemppiä.
asun Helsingissä, muutin tänne aikanaan miehen perässä joten ei lapsuudentuttuja tms täällä. Mies jätti ja tänne jäin, mutta 6 vuoden asumisen jälkeenkään ei yhtään ystävää tai edes tuttavaa.
Tosin minä olen kyllä sellainen että saan yksinkin lähdettyä esim. elokuviin, ravintolaan, matkoille jne. mutta kyllähän sitä joku ystävä ihmisellä olisi hyvä olla.
Oon Helsingissä, kesällä lähwllä Tamperetta.
useampi sata kilometriä välimatkaa...
7
Rohkeasti vaan, mistä tietää vaikka löytäisit reissultasi uusia ystäviä tai vaikka elämänkumppanin.
Ei kannata jäädä kotiin sen takia, ihmisen on hyvä olla yksin.