Hei äidit! Arvostakaamme toisiamme! Vetäisimme yhtä köyttä! (J. Vartiaisen kommenteihin liittyen)

Tein seuraavan johtopäätöksen lukiessani kommenttejanne liittyen tähän Vartiaisen velttoilu-kommentiin:

Koen, että suomalaisella äidillä (oli sitten kotona oleva tai työssä oleva)on on riittämättömyyden tunnetta yhteiskunnan vaatimusten tähden. Siis jos yhtään piittaat siitä mitä muut ajattelevat. Pitäisi olla töissä, pitäisi olla lapsille enempi läsnä.

Yhteiskunta on asettanut vaatimukset liian korkealle. Netti ja muut mediat suitsuttavat hyvän äitiyden mielikuvia. Ei riitä enää olla kotona viihtyvä pullantuoksuinen äiti. Pitäisi myös lähteä luomaan uraa ollakseen hyvä äiti tai ainakin hyvä vaimo. Aika ja voimat eivät enää riitä..

Miettikää mitä vaatimuksia esim. neuvola nykyään asettaa (kaikella hyvällä). Ja entäs turvallisuuteen liittyvät jutut. Jos lapsi ei ole asianmukaisesti köytetty turvaistuimeen, niin sakot rapsahtaa (hyvä juttu tietenkin, mutta verratkaa entiseen). Ja entäs sidosryhmät mitkä nykyajan äideillä on - täydellisen vähäpätöiset. ei nykyään tulisi kuuloonkaan, että suku tai naapurit katsoisivat katraan perä. Ei täälläpäin. Jokainen on vastuussa omista jälkeläisistään. Emme enää kanna vettä tai sytytä uunia, mutta näiden tilalle on tullut muita vaatimuksia.

Ei riitä sekään näköjään, että viet lapset hoitoon ja menet töihin, koska työpaikka imee äidistä mehut ja se aika on lapsilta pois. Mikään ei ole hyvä.

Meiltä äideiltä vaaditaan liikaa. Äitejä voidaan tosta noin vain haukkua mediassa (mm. Vartiainen), ja niittää mainetta ja mammonaa.. Kukaan ei sitä edes ihmettele. Ajatellaan vaan, että näinhän se on.

Minulle vahvistui tänään se ajatus, että myös työssä käyvät äidit painiskelevat riittämättömyyden tunteiden kanssa. Työäidit voivat huonosti siksi, etteivät voi olla tarpeeksi läsnä lapsillensa. Kotiäidit siksi, että yhteiskunta asettaa arvostukenriman liian korkealle - olemalla ainoastaan kotiäiti olet vain velttoilija.

Tämä on hirmuinen ristiriita, joka repii monen äidin ajatuksia. Äidit voivat huonosti. Pahimmassa tapauksessa myös lapset ja koko perhe voi voida huonosti näiden vaatimusten tähden.

Yksinkertaisesti: Meitä äitejä pitäisi arvostaa enempi eikä saisi olla näin älyttömiä vaatimuksia! Me äidit emme ole nollia. Teemme tärkeää työtä.

Meitä äitejä ei arvosteta! Tähän pitäisi saada aikaan muutos! Me teemme tärkeää työtä kotona! Ei taisteltaisi toisiamme vastaan, vaan puolesta!