mistä te masennukseen sairastuneet revitte iloa elämään?

Av:lta. Ja elämästä, vaikka se menisi päin peetä. Joskus menee niin huonosti, ettei voi kuin nauraa.

Itse sairastanut jo kohta 10 vuotta. lääkitys purettu äskettäin ja nyt yritän päivästä päivään porskuttaa. Huomaan kyllä, että vaikeampaa on ilman lääkettä. Joka päivä kun yrittää saada jotain järkevää aikaan niin siitä saa jotain piristystä. Tänään iloitsen siitä, että saimme siivottua kotia, vaikka aamu taas tuntui niin perkeleen hankalalta, sänky kutsui.. :) Koita sinäkin jaksaa, päivät vaihtelee.

Ei mistään, ei niin mistään.



Nyt kliinisesti keskivaikeassa ja subjektiivisesti lievässä masennuksessa se epätoivon alho ei ole niin syvä. Arkipäivät menee yleensä väsymyksen kourissa, teet tehtäväsi hampaat irvessä ja odotat iltaa että pääset nukkumaan. Sitten siinä välissä on valonpilkahduksia, kuten esimerkiksi ihanassa, tuoksuvassa metsässä kävely. Välillä lasten tekemiset tuovat onnenpilkahduksia. Se että viikonloppuiltaisin saa loikoilla sängyssä lukemassa tai katsomassa telkkaria ja tietää ettei seuraavana aamuna tarvitse nousta heti viiden jälkeen. Se tunne, kun aamulla herää ja tietää ettei tarvitse tehdä muuta kuin kömpiä sängystä, keittää kahvia ja laittaa lapsille aamupala, ja sitten rauhassa juoda kahvia ja nettailla samalla kun lapset katsovat pikkukakkosen. Ne on niitä elämän pieniä iloja.

mutta täällä tyrmättiin täysin masentuneen lisääntyminen. Eli haaveistaan on luovuttava. =(



ap

joten jos ap haluat lisää lapsia ja jos LÄÄKÄRI on kanssasi samaa mieltä, niin sitten niin.



Itse olen lapseton ja masentunut ja työuupunut ja tällä hetkellä toipilas. Iloa saan kaikesta, mitä tapahtuu kodin seinien ulkopuolella. On toki ollut aikoja, jolloin en ole halunnut enkä jaksanut nähdä ketään. Mutta kun jaksan tehdä ja mennä, niin kyllä se mieltä hieman lämmittää. Ei nyt ilostuta ja riemastuta, niinkuin terveenä ollessani, mutta mieltä lämmittää kuitenkin.



Ja joo, jokainen harkitsee itse, koska "hankkii" lapsia. Niitä kun ei aina tule kuten Anttilasta tilattuna. Vaikka jollakin ei ole masennusdiagnoosia, se ei tarkoita että varmuudella ei olisi masentunut. Mikä kukaan on määrittelemään tuntematta ihmistä, voiko hän hankkia lapsia lisää tai ylipäätään ollenkaan. LÄÄKÄRIT ovat sitä varten, ei kaikkitietävät mukatäydelliset.



nimim. ihminen on terve, jos sitä ei ole tutkittu riittävästi =D